Wessin värkkäilyt: Eturipustuksien remppa.

[Wessi]

Seuraavana olikin vuorossa alatukivarren puslat. Ne saa pois tavallisella ruuvipenkillä puristamalla. Toiselle puolelle sopiva putki jotta puslalla on tilaa tulla ulos ja toiselle puolelle sorvasin työkalun, jossa on pieni tappi joka mahtuu puslan metalliholkkiin sisälle eikä siten pääse lipsumaan puristettaessa.

Ylätukivarren pallonivelen poistin niin, että ensin leikkasin kulmahiomakoneen katkaisulaikalla niitit poikki siten, että pallonivelen "kansi" lähti irti ja sitä kautta koko pallo pois tieltä. Sitten prässillä puristaen niitit alaspäin ja loput naputtamalla irti.

Ylätukivarren akselien isojen mutterien löystyttämiseen käytin sitä käyttökelpoista lämpöä. Kuitenkin vain juuri sen verran, että mutterissa oleva lukitusrengas pehmeni, mutta ei sulanut. Kuvassa näyttäisi siltä että mutterin reuna ihan hehkuisi, mutta kuva vain valehtelee.

Sitten yksi for Dummies -juttu johon en muista itse törmänneeni. Ylätukivarsien irroitus on aika helppo juttu, mutta apukuskin puolella joutuu ottamaan hihnankiristimen irti jos meinaa saada kiinnityspultin kokonaan irti. Miten kirrata kiristintä, että saa hihnan pois pyöriltä? Tällai:

[Wessi]

Sitten tulikin se vaikein vaihe, ainakin tähän mennessä. Miten saada ylätukivarren akseli painettua pois paikaltaan? Tunkki minulla kyllä on, mutta ei edes lainaksi riittävän isoa prässiä.

Sitten välähti! Onhan minulla iso prässi. Niinkuin monella muullakin landepaukulla. Nimittäin hydraulinen halkoja. Akselista mutterit ja isot prikat pois tieltä ja virta koneeseen. Sitten vaan v a r o v a s t i että ruodon toinen pää ei takeltele ja toisesta päästä painetaan puslaa niin pitkälle kuin mahdollista.

Sieltähän se pusla tuleekin, ja yllättävän helposti tulikin.

Sitten onkin koko setti purettuna.

Rompeet raepuhalluskaappiin ja vähän aikaa tsuh tsuhhia.

Tässä vaiheessa osiin jäi vielä paikoittain likaa mutta ovat riittävän puhtaita seuraavaan työvaiheeseen.

[Wessi]

Sitten onkin vuorossa osien siistiminen. Valualumiiniosissa on ikävän näköisiä saumapursejälkiä.

Vinkuun sopivan harva terä kiinni ettei alumiini tuki sitä. Vinguttamisen jälkeen raspiroopella hioen vingun jälki siistimmäksi.

Hiomisen jälkeen vielä kerran lasikuulilla tsuh tsuh ja näin häivytetään hiomisen naarmut pois. Nyt kelpaa alustaksi valkoinen pyyhe.

Puhallettu alumiini ei kauan pysy siistin näköisenä joten päätin kokeilla kilikoliakryyliä. Nähtäväksi jää miten kestää.

Lakatut osat vuorostaan sinisellä pohjalla.

[Macho]

Tulipa hienot! Kilikoliakryyli voi kestää yllättävän pitkäänkin, kun ei ihan halvinta osta.

[Wessi]

Jatketaanpa.

Juttuja on ollut etujousen poistamisesta jne. joten minäkin päätin sen ottaa alas kun kerran ei ollut enää kuin kaksi alumiiniosaa ja neljä mutteria esteenä. Ne irti ja jousi lattialle. Jousen päätä kannattaa kannattaa vaikkapa tunkilla. Niiden alumiiniosien kontolla on jännitystä ja kiinnityspulttien kierteet ovat irroitettaessa vaarassa. Ai mistä tiedän?

Jouselle pesu ja takaisin asennus. Nuo kaksi alumiinilatan pätkää unohtui laittaa. Onkohan se vaarallista?

Sitten kokoamispuuhiin. Alapallon asennusta varten tein putkesta asennustyökalun. Pienet lovet alatukivarsien muotojen mukaan.

Sitten vaan prässiin ja helpostihan se pallonivel sinne putosi.

Tässä kohtaa cooltools -juttua. Paineilmaräikkä on yliveto työkalu.

Meinasi unohtua. Puhtaus on puoli ruokaa ja tässä minun mobilepesuyksikkö. Pienessä sumutinpullossa liuotinpesuainetta ja isommassa "painepesurissa" pelkkää vettä. Vaíkka tallissani onkin lattiakaivo, pesen mieluummiin tällaisilla välineillä niin käytetty vesi imeytyy pyyhkeisiin eikä kastele lattiaa ihan märäksi.

Sitten yksi pari before-after -kuvia. Välissä tsuh tsuhia parikymmentä minuuttia. Ainakin kuvien aikaleiman mukaan.

[Pantse]

Siistiä jälkeä tulee

[hateju]

mukava katseltavaa on, kertakaikiaan
pitää muistaa tämä kun tulee omassa nivelet tiensä päähän.

[Wessi]

Jokohan tämän saisi valmiiksi...

Alatukivarren kasaaminen on aika suoraviivaista touhua. Alatukivarsien taaempi pultti mahtui nippa nappa tulemaan pois rungon välistä. Takaisin laitoin etukautta josta se menikin ihan itsestään. Tämä tiedoksi niille jotka epäilevät mahtuuko pultti pois paikaltaan. Kierteisiin laittelen yleensä tipan kierrelukitetta, paitsi jos pultti on kierretty suoraan alumiiniin.

Sitten ylätukivarren kimppuun. Ensimmäiseksi pitäisi ratkaista mahdoton yhtälö. Miten saada isompi pusla pienempään reikään? Tässä tapaukessa reikä ei veny...

Tuossa järjestyksessä ne pitäisi saada paikalleen. Mutta mikä on asennusjärjestys?

Taas oli käyttöä halkaisukoneelle. Halvasta jo särkyneestä ruuvipenkistä, tai sen osasta tein asennustuen. Näin puristusvoima kohdistuu vain siihen kohtaan johon prässin paine tulee. Huomaa jo asennettu toinen puslan puolikas ja prikat, joita ei passaa unohtaa.

Ja sinne se vaan uppoaa. Sisäholkkeja ei tässä vaiheessa pidä laittaa jotta puslalla on varaa puristua kokoon.

Sitten vaan loput osat ja holkit paikoilleen ja ylätukivarsi autoon kiinni. Yläpallonivelen asennus on pelkkä pulttaa kiinni juttu.

Vielä ei päästy loppuun asti...

[Sörsselssön]

Sitte kommentteja ajettavuudesta jne. jahka pääset testaamaan maantiellä - sama homma ittellä edessä.

[Yorcci]

Nyt kun on noin puhdasta osaa paikallaan, niin eihän tuolla raaski enää ajaa kuin varovasti hienolla kelillä?

Hyvältä näyttää!