Viritysneuvoja kaivataan

[jarit]

Originally Posted by Pekka Berkeles

Ai niin...jos isot haasteet kiinnostaa, niin koitahan mallintaa vaikka pörssiä.

Mallissa ei välttämättä ole mitään vikaa, parametrit vaan voi olla pielessä, vaan mistäs sen etukäteen voi tietää. Josta tulikin mieleen, onkos nykyään olemassa jo matematiikkaan perustuvaa, "lähinnä oikeaa maailmaa olevien parametrien valintamallinnusohjelmia"? Jokin virtauspenkkihän on turha laite, jos vastaukset voitaisiin mallintaa jo etukäteen. Vaan virtausdynamikkka lienee kertakaikkisen kompleksinen alue, jossa lopputulokseen olennaisesti ja miksei vähemmänkin olennaisten asioitten mallintaminen on aika vaikeata.

Menee OT:ksi, muttan menköön.
Pörssiin on käsittääkseni ennustetyökaluja olemassa, jotka sitten ovat puolet ongelmaa kun uskotaan sokeasti ennusteeseen...Mä rakentelin molekyylimalleja ja yhdistelin niitä magneettikuvaus dataan. Tän talven haaste olisi laskea Raket 85 2t koneen pakoputken vasta-aallon käyttäytyminen (=putken mitta) Walter Kaadenin teorioiden pohjalta 6000-12000rpm alueella. Pervoa, myönnän

Yleensä lähtökohta näissä jutuissa on että ensin luodaan matemaattinen malli ja (funktiojoukko) ja sille annetaan parametrejä jotka perustuvat kokeelliseen tietoon. Siis kokeellisella tiedolla joko paranetaan mallia parameterisoimalla se sopivasti lähelle oletettua tulosta, rajoitetaan mallin käytöstä ääritilanteissa tai yksinkertaistetaan sitä jotta laskenta ei kestäisi liian kauan. (oma ennästys oli 16vrk kun "käännettiin vähän matriisia"....) Periaate joka kuitenkin toimii suunnilleen aina on että "shit in, shit out" eli lopputulos on aina riippuvainen lähtötietojen oikeellisuudesta, olipa malli miten hyvä tahansa. Sen vuoksi kannattaa "kalibroida" oma systeemi muutamalla tunnetulla koneella jotka ovat olleet oikeassa dynossa ja verrata tulosta & komponentteja.

Imukanavan virtauksen hallinta tuollaisessa ennustavassa mallissa on varmasti se koneen vaikein juttu: Kansien teoreettiseen malliin ei voida ottaa liian useita muuttujia (käytettävyys, laskenta-aika, virheellisen inputin mahdollisuus moninkertaistuu koska on vaikea ohjeistaa käyttäjille mitä milläkin lähtötiedolla tarkoitaan ) mutta in real life, kanavan muoto ja tilavuus koko matkalla sekä erilaiset kannakset kun tullaan palotilaan + sen malli....ja koko tämän hässäkän käyttäytyminen eri virtausnopeuksilla. Sen vuoksi jos on käytössä virtauspenkki data kansista, se kannattaa ehdottomasti syötää EA:lle lähtötietoina.

Proffani joka opetti näitä asioita, lähti aina ajatuksesta että "kaikki voidaan mallintaa teoreettiselta pohjalta tarkasti, mutta laskenta-aika on yleensä rajallallinen, siis että tulos on jo teidän eikä vasta lastenlastenne käytettävissä"

[V-P]

Originally Posted by jarit

Menee OT:ksi, muttan menköön.
Pörssiin on käsittääkseni ennustetyökaluja olemassa, jotka sitten ovat puolet ongelmaa kun uskotaan sokeasti ennusteeseen...Mä rakentelin molekyylimalleja ja yhdistelin niitä magneettikuvaus dataan. Tän talven haaste olisi laskea Raket 85 2t koneen pakoputken vasta-aallon käyttäytyminen (=putken mitta) Walter Kaadenin teorioiden pohjalta 6000-12000rpm alueella. Pervoa, myönnän

Yleensä lähtökohta näissä jutuissa on että ensin luodaan matemaattinen malli ja (funktiojoukko) ja sille annetaan parametrejä jotka perustuvat kokeelliseen tietoon. Siis kokeellisella tiedolla joko paranetaan mallia parameterisoimalla se sopivasti lähelle oletettua tulosta, rajoitetaan mallin käytöstä ääritilanteissa tai yksinkertaistetaan sitä jotta laskenta ei kestäisi liian kauan. (oma ennästys oli 16vrk kun "käännettiin vähän matriisia"....) Periaate joka kuitenkin toimii suunnilleen aina on että "shit in, shit out" eli lopputulos on aina riippuvainen lähtötietojen oikeellisuudesta, olipa malli miten hyvä tahansa. Sen vuoksi kannattaa "kalibroida" oma systeemi muutamalla tunnetulla koneella jotka ovat olleet oikeassa dynossa ja verrata tulosta & komponentteja.

Imukanavan virtauksen hallinta tuollaisessa ennustavassa mallissa on varmasti se koneen vaikein juttu: Kansien teoreettiseen malliin ei voida ottaa liian useita muuttujia (käytettävyys, laskenta-aika, virheellisen inputin mahdollisuus moninkertaistuu koska on vaikea ohjeistaa käyttäjille mitä milläkin lähtötiedolla tarkoitaan ) mutta in real life, kanavan muoto ja tilavuus koko matkalla sekä erilaiset kannakset kun tullaan palotilaan + sen malli....ja koko tämän hässäkän käyttäytyminen eri virtausnopeuksilla. Sen vuoksi jos on käytössä virtauspenkki data kansista, se kannattaa ehdottomasti syötää EA:lle lähtötietoina.

Proffani joka opetti näitä asioita, lähti aina ajatuksesta että "kaikki voidaan mallintaa teoreettiselta pohjalta tarkasti, mutta laskenta-aika on yleensä rajallallinen, siis että tulos on jo teidän eikä vasta lastenlastenne käytettävissä"

On sulla mielenkiintoiset haasteet!
Itse asiassa noin virittämisen kannalta 2-t koneen pakoputkisto on just se alue, nistä ne herkut löytyy, ja 4-t laitteissa kannet pitävät sisällään pikku salaisuuksia, jotka tuottavat, tai eivät tuota toivottua tulosta.
Ennen tätä tietokone-aikaa aerodynamiikasta puhuttiinkin jälkikäteistieteenä. Tapahtuneen jälkeen tutkittiin miksi tapahtui, yleensä savuavan romukasan keskellä.
Ihan niinkuin 2-t:n pakoputkiston pitäisi olla muuttuvapituinen, niin kansien kanavienkin pitäisi olla muuttuvaläpimittaisia- ja pituisia. Elä tässä sitten näiden kanssa.

[Vonsaku]

Originally Posted by V-P

Ihan niinkuin 2-t:n pakoputkiston pitäisi olla muuttuvapituinen, niin kansien kanavienkin pitäisi olla muuttuvaläpimittaisia- ja pituisia. Elä tässä sitten näiden kanssa.

Ostakaa euro GTI/japski vehkeitä näissähän tuo alavaannön puute on korvattu juuttuvakurkkusilla imusarjoilla (ei ny ihan kansi mut sinne päin).

Kovasti tutkaillu viimeaikoina noita kansien virtaus juttuja, sinänsä hauska yllätys ollut itelle et virtausnopeuden kasvattaminen ainakin pyörien kansissa (kanavat noin 65% alkuperäisestä koosta) tuntu nostavan tehoja, vaiko nokilla jne tosin.

Tiiä noista varmasti nää jenkki moottorit on kohtuullisen läpikoluttuja kanavien suhteen, mut ois kyllä kiva saada geneeristä tietoa niistä, linkkejä kiitos.

[MS]

Originally Posted by jarit

Tän talven haaste olisi laskea Raket 85 2t koneen pakoputken vasta-aallon käyttäytyminen (=putken mitta) Walter Kaadenin teorioiden pohjalta 6000-12000rpm alueella. Pervoa, myönnän

Pervoa tästä tekee vaan se et vaikka keksisit tosi hienon uuden pakoputken, niin silti joutuisit käyttämään ns. tehtaan vakioputkea.
Muistaakseni Raket-luokassa pakoputki ei ole vapaa.

[Finnshark]

Originally Posted by MS

Pervoa tästä tekee vaan se et vaikka keksisit tosi hienon uuden pakoputken, niin silti joutuisit käyttämään ns. tehtaan vakioputkea.
Muistaakseni Raket-luokassa pakoputki ei ole vapaa.

Palailenvanhoihin kun näitä kiireiden vuoksi vasta nyt käyn läpi... Juu, pakoputki taitaa olla se yksi ja sama, mutta siihen käyrän ja putken väliin voi laittaa erimittaisia paloja. Ainakin aikanaan kun itse nuilla ajelin niin joka radalle / välityksille oli oma väliputki, jonka mitta perustui lähinnä kokemuksiin ja huhupuheisiin. Eli jos tuon saa jollakin lailla laskettua niin pääsee jo huomattavasti parempaan lopputulokseen!