Virikansien cc:t

[heimo huima]

Ahdetuissa koneissa taitaa muutenkin noi suositukset heittää häränpyllyä.
Nimimerkillä: kuumeisesti miettii onko 210cc ihan liikaa ahdetulle 350:lle vai tyytyykö 195cc:een.

[Rokka]

Originally Posted by heimo huima

Ahdetuissa koneissa taitaa muutenkin noi suositukset heittää häränpyllyä.
Nimimerkillä: kuumeisesti miettii onko 210cc ihan liikaa ahdetulle 350:lle vai tyytyykö 195cc:een.

Joo ei ahdetussa päde vaparin suositukset. Voi olla pikkuisen isommat, alaväännön kärsimättä.
Alavääntö siis yleensä kärsii mitä isommaksi cc:t nousee ja huiput taas paranee.
Siis yleensä, mutta kyse on niin monesta asiasta ja muuttujasta. Kannattaisi luottaa jo kokeiltuihin testeihin ja kansikombinaatioihin, joita löytyy hyvin esim Corvette Foorumilta. Silloin ei tarvitse itse kokeilla kahta eri vaihtoehtoa, joka koituu sanomattakin kalliiksi ja aikaavieväksi.

Yleensäkin, kuten ToniH sanoi fiksusti, kansien cc:t ei välttämättä kerro yhtään mitään niiden tehontuotosta tai viriasteesta. Se on vain helppo keino sanoa/ilmaista kansien imupuolen tehollinen poikkipinta-ala, koska imupuolen pituus on lähes samankaltainen (siis esim sbc kansissa).
Isotkin cc:n kannet voivat olla ihan kuraa jos ovat huonosti muotoillut, ja vastaavasti pienet cc:n omaavat hyvällä suunnittelulla/muotoilulla oikein hyvin virtaavat.

Mielestäni Heimo sun kannattaisi kuitenkin laittaa noi 195cc. Niistä voi olla suht koht helppo (riippuen tietenkin kansien merkistä) portata 5-10cc pois tulevaisuudessa jos tarve/halu vaatii.

[heimo huima]

Originally Posted by Rokka

Mielestäni Heimo sun kannattaisi kuitenkin laittaa noi 195cc. Niistä voi olla suht koht helppo (riippuen tietenkin kansien merkistä) portata 5-10cc pois tulevaisuudessa jos tarve/halu vaatii.

Kiitti vinkistä. Kyllähän ne kannet tulisi olemaan afr:ät, kun sen verran hyvää infoo noista tullu.

[TOMAS]

Olisko kenellä tietoo, onko AFR 205cc kansissa minkä verran porttausvaraa.
Eli saako noita kansia virtaamaan paremmin, ajattelin lähinnä että kävisikö kyseiset kannet esim. 402 tai 418 koneeseen?
Valmistajan mukaanhan noi toimis parhaiten 383 tai piememmässä koneessa.
Niin, tietenkin ylipaineistettuna.

[V-P]

Originally Posted by Yasei

Ameriiiikan Joe porttaa kannet tyypillisesti siten, että virtausnopeudet kanavassa romahtavat. Virtausmäärälukemavat ovat toki upeat. Niissä ei varsinkaan ole enää varaa portata menettämättä viimeistäkin kanavan virtausnopeutta.

Menemättä sen pitempään aerodynamiikkaan, kannattaa pitää mielessä se, että virtausnopeuden TÄYTYY olla riittävän suuri hormistossa, että hyvä täyttöaste saavutetaan.

235cc kansia on ihan turha laittaa hitaasti pyöritettävään 350 koneeseen kiinni. Olkoot kannen virtausarvot miten suuria tahansa. Ihan eri juttu on sitten jos konetta pyöritetään suurilla kierroksilla. Silloin saadaan aikayksikköä kohti menemään ilmaa/seosta niin paljon, että virtausnopeus on riittävä hyvälle täyttöasteelle, mutta vain ja ainoastaan korkeilla kierroksilla! Itsestään selvää on tietenkin se, että nokka-akselin pitää olla korkealla toimiva.

Pienillä kanavilla päästään hyvään täyttöasteeseen jo pienilläkin kierroksilla (esim. C-4) ja kone nokka-akselista riippuen antaa hyvän väännön pienillä kierroksilla.
Sen sijaan pienillä kanavilla on turha odottaa huippuhevosvoimia. Suuremmilla kierroksilla virtausnopeus hormeissa menee liian suureksi, ja ei pysty syöttämään ilmaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Niinkuin edellä olevasta voidaankin päätellä pitää kansien kanavienkin sopia rakennettavan koneen haluttuun luonteeseen sopiva, tai sitten kompromissi.

Eli: Jos virtausnopeus on liian pieni, kone on "hengetön" etenkin pienillä kierroksilla.
Jos taas virtausnopeus menee liian suureksi kierroksilla, loppuu voima yläkierroksilla.

[Pekka Berkeles]

Mitestuanoinnii, kun esimerkiksi vakion 346 cid LS6:n imukanavan cc on 210 ja AFR:n 205:ssa tietysti 205 cc, niin voisi kuvitella, että jälkimmäisessä on jätetty enemmän tavaraa kanavaan kuin vakiokannessa. Tietysti kanavan muoto on erilainen, tarkoituksella.

Toinen asia mikä on aina vaivannut on, sanotaan nyt vaikka venttiilinvarren etäisyys laskettuna imusarjan siitä osasta joka tulee sylinterinkantta vasten. Eli noin karkeasti ajateltuna imukanavan fyysinen pituus venttiilinvarresta kannen imusarjaa vasten olevaan tasoon asti. Jos eri moottoriperheissä tämä etäisyys on erilainen, niin cc-vertailu ei tietenkään toimi suoraan. En tiedä onko etäisyys sama wanhan liiton pikkulohkoissa, isolohkoissa ja LSx-moottoreissa.

[kipi79]

Tuo etäisyys venttiilistä imusarjan tasoon vaikuttaa tietysti, samoin se kuinka "suoraan" kanava tulee sinne imusarjan tasopintaan. Eli siis jos kanavan imusarjan puoleinen reikä on ylempänä vakiokanteen nähden on kanava tällöin myös pidempi ja siksi tilavuudeltaan suurempi.

Vortec mallisissa kansissa taitaa olla kanavat hieman ylempänä kuin vanhemmissa SBC kansissa ja siksi niissä on myös kanavien tilavuus suurempi vaikka poikkipinta-ala olisi sama tai jopa pienempi.

Pelkkä kanavan pinta-ala ei kerro paljoakaan kanavan hyvyydestä. Chevyn pikkulohkon kanava on malliltaan sellainen että siinä on todella jyrkkä mutka imuventtiilille lähellä venttiilinlautasta, samoin työntötangon kanava rajoittaa kanavan leveyttä. Edellä mainitut seikat heikentävät virtausta huomattavan paljon ja siksi kanavan kokoa on kasvatettava melko reilusti kun ilmaa halutaan lisää.

Tuo jyrkkä mutka yhdistettynä suurehkoon venttiilikulmaan (23 astetta) aiheuttaa sekin virtauksen heikkoutta varsinkin suurilla venttiilin nousuilla. Jyrkän mutkan takia hyvin suuri osa ilmasta kulkee normaalisti venttiilin yläreunan kautta, ilmahan haluaisi jatkaa matkaa suoraan mutkasta välittämättä.

Isommilla venttiilinnousuilla venttiilin yläreuna siirtyy lähelle sylinterin reunaa joka puolestaan johtaa siihen että yläreunan kautta kulkeva ilma törmää sylinterin seinämään joka puolestaan taas pienentää virtausta.

SB2.2 kansissahan venttiilikulmat ovat jotain luokkaa 11-13 astetta, LS1 kansissa taitaa olla 15 ja LS7 kansissa 12. Nuo on myös yhdistetty ylempää alkaviin kanaviin joilla aikaan sadaan loivempi mutka sekä parempi virtaus venttiilin yläreunan puolelta.

Niin ja tuosta 23 asteisesta venttiili kulmasta johtuen kansien CFM lukemat muuttuvat melko radikaalisti yli 0.3-0.4 nostoilla kun sylinterin porausta kasvatetaan. esim. AFR tuntuu ilmoittavan kantensa virtaukset aina vähintään 4.060 porauksella.

LS1 kannessa kanava on kapea ja korkea eikä kanavan alareunassa virtaus ole kovinkaan suuri. Todennäköisesti virikansissa saadaan kanavan pohjaa täyttämällä ja kanavaa muotoilemalla parannettua virtausta vakiosta enemmän kuin pelkästään kanavakokoa kasvattamalla.

[CC-5]

Originally Posted by kipi79

Tuo etäisyys venttiilistä imusarjan tasoon vaikuttaa tietysti, samoin se kuinka "suoraan" kanava tulee sinne imusarjan tasopintaan. Eli siis jos kanavan imusarjan puoleinen reikä on ylempänä vakiokanteen nähden on kanava tällöin myös pidempi ja siksi tilavuudeltaan suurempi.

Vortec mallisissa kansissa taitaa olla kanavat hieman ylempänä kuin vanhemmissa SBC kansissa ja siksi niissä on myös kanavien tilavuus suurempi vaikka poikkipinta-ala olisi sama tai jopa pienempi.

Pelkkä kanavan pinta-ala ei kerro paljoakaan kanavan hyvyydestä. Chevyn pikkulohkon kanava on malliltaan sellainen että siinä on todella jyrkkä mutka imuventtiilille lähellä venttiilinlautasta, samoin työntötangon kanava rajoittaa kanavan leveyttä. Edellä mainitut seikat heikentävät virtausta huomattavan paljon ja siksi kanavan kokoa on kasvatettava melko reilusti kun ilmaa halutaan lisää.

Tuo jyrkkä mutka yhdistettynä suurehkoon venttiilikulmaan (23 astetta) aiheuttaa sekin virtauksen heikkoutta varsinkin suurilla venttiilin nousuilla. Jyrkän mutkan takia hyvin suuri osa ilmasta kulkee normaalisti venttiilin yläreunan kautta, ilmahan haluaisi jatkaa matkaa suoraan mutkasta välittämättä.

Isommilla venttiilinnousuilla venttiilin yläreuna siirtyy lähelle sylinterin reunaa joka puolestaan johtaa siihen että yläreunan kautta kulkeva ilma törmää sylinterin seinämään joka puolestaan taas pienentää virtausta.

SB2.2 kansissahan venttiilikulmat ovat jotain luokkaa 11-13 astetta, LS1 kansissa taitaa olla 15 ja LS7 kansissa 12. Nuo on myös yhdistetty ylempää alkaviin kanaviin joilla aikaan sadaan loivempi mutka sekä parempi virtaus venttiilin yläreunan puolelta.

Niin ja tuosta 23 asteisesta venttiili kulmasta johtuen kansien CFM lukemat muuttuvat melko radikaalisti yli 0.3-0.4 nostoilla kun sylinterin porausta kasvatetaan. esim. AFR tuntuu ilmoittavan kantensa virtaukset aina vähintään 4.060 porauksella.

LS1 kannessa kanava on kapea ja korkea eikä kanavan alareunassa virtaus ole kovinkaan suuri. Todennäköisesti virikansissa saadaan kanavan pohjaa täyttämällä ja kanavaa muotoilemalla parannettua virtausta vakiosta enemmän kuin pelkästään kanavakokoa kasvattamalla.

Mites näissä ahdetuissa ,kun ilma syötetään paineella? se on varmaan selvää että jos portatut kannet virtaa paremmin niin ahdinta joutuu pyörittämään kovemmilla kiekoilla ettei paineet tipu,eli jos ahtopaine pystytään pitämään samoissa vakiolla /portatuilla kanavilla ,,,,tulos on positiivinen

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by kipi79

Tuo etäisyys venttiilistä imusarjan tasoon vaikuttaa tietysti, samoin se kuinka "suoraan" kanava tulee sinne imusarjan tasopintaan. Eli siis jos kanavan imusarjan puoleinen reikä on ylempänä vakiokanteen nähden on kanava tällöin myös pidempi ja siksi tilavuudeltaan suurempi.

Vortec mallisissa kansissa taitaa olla kanavat hieman ylempänä kuin vanhemmissa SBC kansissa ja siksi niissä on myös kanavien tilavuus suurempi vaikka poikkipinta-ala olisi sama tai jopa pienempi.

No perkules, en hoksannutkaan tuota. Eli että kanava voi tietysti olla myös korkeammalla ja sitä kautta mittaa ja cc:tä lisää, vaikka poikkipinta-ala olisikin sama.

Originally Posted by kipi79

Niin ja tuosta 23 asteisesta venttiili kulmasta johtuen kansien CFM lukemat muuttuvat melko radikaalisti yli 0.3-0.4 nostoilla kun sylinterin porausta kasvatetaan. esim. AFR tuntuu ilmoittavan kantensa virtaukset aina vähintään 4.060 porauksella.

Tietysti aina kaikki kotiappäin.

Toki esim. noitten LS1 205 AFR -kansien kanssa 4.060 on reilusti liian suuri koska LS1-lohkoa ei voi paljoa 3.9:n yli porata. Porausvara on aivan toista kuin wanhemmissa pikkulohkoissa. Toisaalta LS1:ssä kuten manitsitkin on pienempi toi venttiilinkulma.

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by CC-5

Mites näissä ahdetuissa ,kun ilma syötetään paineella? se on varmaan selvää että jos portatut kannet virtaa paremmin niin ahdinta joutuu pyörittämään kovemmilla kiekoilla ettei paineet tipu,eli jos ahtopaine pystytään pitämään samoissa vakiolla /portatuilla kanavilla ,,,,tulos on positiivinen

Noinhan se menee.

Toisaalta vakio-LS1-männät on se rajoittava tekijä. Eli oikein mainiosti virtaavilla kansilla joutuisit pienentämään ahtopaineita, ettei männät rikkoutuisi.