Mistä kaikki mun kohdalla alkoi... (Esittely)

[MJF]

Unohdin kokonaan esitellä itseni.. Eli valehtelematta kaikki alkoi n. 20v sitten kun sain ensimmäisen koottavan pienoismalli Ž84:n. Koulussa kun tietysti tapeltiin aina että mikä on paras auto niin Corvette lippu oli korkealla. Se on aina ollu minulle se oikea vaihtoehto (jos nyt edes on vaihtoehtoja ) Ala-aste ikäisenä oli autokauppa lähellä jossa kävin kuolaamassa Corvetteja (taisi olla Aro-Yhtymä tuolloin maahantuojana). Muistan valokuvia silloin jossa olen juuri korkeampi kuin auton katto .

Ja siitä eteenpäin on ostettu kirjoja, lehtiä ym. asiaankuuluvaa tilpehööriä, käyty messuilla, kruisingeissa ym. Nykyinen Vetteni on Buragon valmistama C5 1:18. Ihan oikean auton hankinta tulee varmaan ajankohtaiseksi tässä parin vuoden sisällä. Rotsi on jo joten täytyyhän sen kanssa nyt istua oikeassa autossa.

Taisi olla VetteMan jonka kanssa juttelin viime kesänä kruisinki perjantaiyönä Helsinki Clubilla, Black Jackin merkeissä ja hän suositteli Finnshark-sivuja. Joten häntä voitte syyttää . C4 on mun juttu vaikka pidän kyllä kaikista malleista. Ja tietysti tutustumassa alan ihmisiinhän täällä ollaan ja kun kevät aurinko rupee nousemaan tarpeeksi korkealle niin olisi enemmän kuin kliffaa jutella PK-seudun C4:n omistajien kanssa ihan naamatusten..?

Kiitos kun jaksoitte lukea ja voimia ajokauden odotukseen!!

[Finnshark]

Tervetuloa mukaan MJF! Kaikkea se VetteMan on mennyt tekemään...

Tuo kuulostaa aikalailla normaalilta tarinalta siitä kuinka innostus on alkanut! Itselläni hiukan sama laulu, joskus vuonna -85 (muistaakseni) motarilla pyyhkäisi ohitsemme joku uuden karhea punainen urheiluauto. Ihmetys oli suuri että mikäs auto se nyt onkaan, myöhemmin selvisi että Vettehän se oli ollut... (Olin tuolloin 8 tai 9 vuotias), sen jälkeen pienen miehen tajuntaa iski kuin leka moottorin tilavuus, tuollaisen minäkin haluan. Lehtiä tuli luettua paljon ja Corvette jutut aina tarkempaan kuin muut, vielä suurempi leka iski kun luin VM:stä (muistaakseni) isolohko C3:sta, se kuva jäi mieleen pysyvästi ja C3 palo on vain pahentunut vuosien saatossa... 2002 keväällä sitten sain sen verran rahaa kokoon että oma vette tuli hankittua.

[MikkoM]

"Aikanaan" eli n.7vuotta sitten autokärpänen puri pahemman kerran, ja kiinnostuin lähinnä näistä urheiluautoista , luokkakaveri kertoi että heidän naapurilla on joku Corvette tms. innostuin autosta ja yhen kerran menin vain katsomaan autoa -> olin myytyä poikaa, samalla reissulla pääsin vielä kyytiin Siinä sitten kolmisen vuotta haaveilin luin kaikki mitä sain käsiin vettestä, kävin säännölisesti ottamasa vetten kyytiä ja kuolaamassa, ku sain ajokortin niin samalla viikkolla menin taas katsomaan vetteä ja omistaja heitti mulle avaimet "käydäämpä ajelulla" no kuumeha ei ainakaan hellittänyt
Siten ku armeijasta pääsin ja olin reilun vuoden töissä, päätin mennä pitkän harkinnan jälkeenvpankinjohtajan puheille josta seurasi että nyt on vette omassakin tallissa (mulla ikää 22v), no talvet saa kärsiä tuolla vanhalla raadolla, mutta unelma toteutettu

(tulipahan juttua)

[Harri -76]

Samoin täältäkinpäin lämpimästi tervetuloašja toivottavasti se oma pirssikin viel eksyy perseen alle!

Oma innostukseni on hieman normaalista poikkeava... mut tuskin tekee minusta harrastajana sen huonompa Aloitin harrastuksen karmeasta palosta saada rakentaa auto... alusta loppuunasti Ollessani vaihtarina tämä idea vain sai vahvistusta ja sieltä lähdin etsimään vanhaa ajoneuvoa joka olisi tyylikäs, hyvä harrastaa ja ennenkaikkea aikakautelaisekseen hyvä ajettava No ei niitä vaihtoehtoja sit loppujenlopuksi jäänyt montaa(2) kun olin pitänyt pääni asian suhteen et sen tulisi olla hyvä ajettava Sieltä se oma erittäin kohtuuhintainen täysin toimiva -76 löyty yli puolenvuoden etsinnän jälkeen Chicagosta Ei kyl ole kaduttanut päivääkään moisen kapistuksen hommaaminen... ajoittain vain tuntuu et tyttöystävä olisi paljon tyytyväisempi jos se olisi jäänyt hommaamatta

[VetteMan]

Minua on hyvä syyttää Muistan kyllä kun yllytin tänne palstalle..

Oma harrastukseni sai varmaan kipinän vanhoista V8 Magazineistä, niitä pienenä poikana kun serkulla lueskelin. Sitten vuonna -95 näin täällä jämsän kaduilla kummallisia mustia raitoja, jotka sitten paljastuikin Corvette Meetin aikaan saamiksi Kunnes vuonna 2000 (olin silloin 21v) eräänä kesäkuisena päivänä ajoin paikallisen autokaupan ohi ja näin myynnissä olevan -84:sen Vetten. Siitä alkoi sitten kauppojen vääntäminen, kävin koeajolla ja se oli siinä taisi siinä pari päivää mennä ja sitten oli vette alla, eikä ole kaduttanut.. Kohdalle osui hyvä yksilö ja luotettavasti se on aina kotiin asti tuonut. Remppaa on toki saanut tehdä, mutta on sitä mailejakin tullut. Harrastuksena erittäin mukavaa, joskus vähän rahaa palaa, mutta siksihän sitä töissä käydään Kokoontumiset ja cruisingit on myös erittäin tärkeä osa harrastusta.

[Nipa]

Jep, tervetuloa vaan!! Ja kyllä se autokin sieltä ennen pitkää tulee!

Itsellä kiinnostus alkoi varmaan jossain Alastaron kisoissa 80-luvun lopulla. Näin siellä parkkipaikalla sinisen C3:sen ja se oli "hienoin auto minkä ikinä olen nähnyt". Joitain vuosia myöhemmin kotikylän eräs yrittäjä oli ostanut punaisen C4:sen ja sitä tuli usein kuolaten katseltua. Tosin tuli autotapahtumissakin kierreltyä ja katseltua. Siitä lähti into, että "tuollainen pitää saada (edes joskus)" ja pitkän säästämisen jälkeen meinasin laittaa säästöni Camaroon (no ehkä onneksi en laittanut) ja sain lopulta Vetten (tosin on vielä "vähän" maksamista). Ja olen hieman MIKKOM:ää vanhempi, mutta "nuorempaa polvea" kuitenkin