View Full Version : Machon rakentelunurkkaus
Niinhän siinä sitten kävi, että juuri kun 89 alkoi olemaan nätissä kunnossa, se ostettiin minulta.
Räpsäisin viimeisen kuvan lähdön hetkellä.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/89lahteepihasta.jpg
Be seeing you!
http://penthouse.homelinux.net/fs11/beseeingyou.jpg
Niinhän siinä sitten kävi, että juuri kun 89 alkoi olemaan nätissä kunnossa, se ostettiin minulta.
Räpsäisin viimeisen kuvan lähdön hetkellä.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/89lahteepihasta.jpg
Be seeing you!
http://penthouse.homelinux.net/fs11/beseeingyou.jpg
Toi on haikee fiilis! MUTTA yleensä tossa kohtaa on jo jotain uutta kiikarissa:cyclopsa:
Niinhän siinä sitten kävi, että juuri kun 89 alkoi olemaan nätissä kunnossa, se ostettiin minulta.
Elämässä joskus joutuu luopumaan jostain... Saavuttaakseen taas jotain. Osta nyt ihmeessa uus projekti että saadaan nauttia jatkossakin näitä juttuja.
Niinhän siinä sitten kävi, että juuri kun 89 alkoi olemaan nätissä kunnossa, se ostettiin minulta.
Ei kannata murehtia, näitä C4-projekteja tää maa on puolillaan. Onks jotain tulossa tilalle? :-k
Pappatunturi
03.07.2011, 21:39
Tuunaa nyt se ristituli infernaaliseen viritysasteeseen:cool:
Ei kannata murehtia, näitä C4-projekteja tää maa on puolillaan. Onks jotain tulossa tilalle? :-k
Ainahan jotain tulee tilalle, mutta ei vielä. Täytyy kuulemma tehdä noin 15 erilaista avointa projektia pois alta ennenkuin kehtaa aloittaa mitään uutta. :confused:
Yksi niistä on olohuoneessa sijaitseva maailman suurin vessapaperirulla, mikä saattaa sinuakin virallisena huussi specialistina kiinnostaa.
Tuunaa nyt se ristituli infernaaliseen viritysasteeseen:cool:
84 otetaan työn alle ensimmäisenä, nyt aivan levällään ja olishan se hauska ehtiä ajamaankin sillä tänä kesänä. Viritysaste muuttuu kun mm. nokka-akseli väistyy uuden tieltä. Muutenkin olen pyöritellyt päässäni aika mittavat suunnitelmat, joten hourailuja riittää vielä vuosiksi. Kai nekin varoittavasta esimerkistä käy..
Katsotaan paljonko saan luotua juttua yhdestä reiästä.. Elikäs perämurikkaan tarvitsen tyhjennyspropun.
Sopiva paikka löytyy kun katselee takakannen alaosaa, sen toiselta puolen löytyy öljytilan alhaisin kohta.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/peraproppu1.jpg
Porataan reikä ja tehdään pultille sopivat kierteet.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/peraproppu2.jpg
Hiotaan alumiini tasaiseksi ja niin että pultti kiristyessään painaa alumiiniin pyöreän ja ympäri ulottuvan jäljen. Näin emme tarvitse siihen mitään tiivisterenkaita emmekä tahnaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/peraproppu3.jpg
Se on siinä ja pitää. Parin päivänkään odottelunkaan jälkeen pultin kanta ei ole edes öljystä kostunut.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/peraproppu4.jpg
Hion vielä joutessani perämurikan alaosan tasaiseksi, jotta jatkossa autoa siitä ylös tunkatessa voima kohdistuisi tasaisesti molempiin puoliskoihin.
http://penthouse.homelinux.net/fs11/peraproppu5.jpg
Huhupuheiden mukaan auton hinaamisesta Kuhmalahelle olis saanut mielenkiintoista tarinaa myös! :D
Huhupuheiden mukaan auton hinaamisesta Kuhmalahelle olis saanut mielenkiintoista tarinaa myös! :D
Tjoo, enpä tullut etukäteen ajatelleeksi että olisi kannattanut videoida koko homma.
Poliisit tulivat kangasalla vastaan, mutta eivät pysäyttäneet. Olisikin ollut mielenkiintoista selittää, miksei ole turvavöitä, miksi penkki on irti ja missä on jarrupoljin?
Myös valojen tyhjyyttään ammottavat aukot olisivat saattaneet kieliä siitä ettei mitään sähköjä ole käytössä. 70 luvun antiikkihinausköysi katkesi matkana aikana neljä kertaa kun vetoauton muuten rauhallinen kuljettaja päätti käyttää tehoja.
Kuitenkin vasta loppuvaiheen melkein kaadettu liikenteenjakaja pisti miettimään, että voishan sitä ihminen tehdä arkiyönä jotain muutakin.
Se on siinä ja pitää. Parin päivänkään odottelunkaan jälkeen pultin kanta ei ole edes öljystä kostunut.
Pitääköhän vielä kun lisätään lämmön vaihtelut muuttujiin ?
Pitääköhän vielä kun lisätään lämmön vaihtelut muuttujiin ?
Perissähän on muovihattuinen huohotin ylhäällä. Ja kyllähän ne akselien stefatkin aina vähän falskaa niin painetta ei pääse muodostumaan. Sitten taas pultti itsessään on asianmukaisesit kiristettynä lievästi venynyt, joten sekään ei löysty ja pääse vuotamaan. Ja maahanhan se muuten tippuisikin.
Harva asia on maailmassa täydellinen, mutta tämä perämodi kyllä on!
http://penthouse.homelinux.net/fs11/taydellinen.jpg
....tollahan taitaa se huohotin jopa toimia?
;)
Perissähän on muovihattuinen huohotin ylhäällä.
Harva asia on maailmassa täydellinen, mutta tämä perämodi kyllä on!
http://penthouse.homelinux.net/fs11/taydellinen.jpg
Onko täällä tapahtunut mitään vai pelkästään suunniteltu?
Onko täällä tapahtunut mitään vai pelkästään suunniteltu?
Eikös hyvin suunniteltu oo jo puoliksi tehty? Niin ja onhan Macho ottanut neuvoa antavaakin... :rolleyes:
VetteMan
14.03.2012, 00:11
Hyvin suunniteltu on puoliks tehty ja puoliks tehty on kelvannu ennenkin :rock:
Projektipäivitystä odotellessa!
Eikös hyvin suunniteltu oo jo puoliksi tehty? Niin ja onhan Macho ottanut neuvoa antavaakin... :rolleyes:
Useampi käsien likaantuminen jo vältetty kun suunnitelmissa on siirrytty seuraavaan versioon ennen edellisenkään täytäntöönpanoa. Tietysti jos miettii yleisellä tasolla, niin aika paljon mun aikaa vie tampereeen melko aktiivinen yöelämä, esim. tulin just dokaamasta Ilveksestä missä oli menossa stand up show.
Esiintyjät oli ihan hyviä, mutta sitten väliajalla Leikola katteli vierestä kun tilasin settiä baaritiskillä ja sanoi että "mhhm tiedätkös, että sun alkoholin käyttös on tosiaan kuin hätähuuto?"
Menin melko hämilleni ja kysyin että kuis niin?
"ähm.. sä tilasit ensin kolme lyhyttä, kolme pitkää ja vielä kolme lyhyttä".
Tietysti jos miettii yleisellä tasolla, niin aika paljon mun aikaa vie tampereeen melko aktiivinen yöelämä,
Ilmoahan, kun lähdetään kirmaamaan!
Ilmoahan, kun lähdetään kirmaamaan!
Jepulis jep!
Mutta jos ihan vakavasti puhutaan niin talvi on ollut ankara. Kurja taloustilanne ei ole sallinut tallin sähköllä lämmittämistä ja klapit loppuivat jo alkutalvesta. Onneksi keksin ratkaisun, otetaan vanhoja urheiluvälineitä ja puretaan niistä kaikki palamaton pois.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/sukset1.jpg
Kiakkomailat on myös oikein hyviä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/sukset2.jpg
Mutta sukset on ******** sitkeitä, sahastakin kirahti kansi päreiksi.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/sukset3.jpg
Viimeinen niitti tuli kun epähuomiossa sirkkelöin vähän nykyaikaisempaa muovisuksea, terä horas kiinni ja alumiinirunko pätkähti kokonaan poikki!
http://penthouse.homelinux.net/fs12/sukset4.jpg
Saaatana!! Onneksi sentään kevät tulee pian, vaikka uusia voittoja ei näillä enää tuliskaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/sukset5.jpg
Jepulis jep!
Mutta jos ihan vakavasti puhutaan niin
Mä oon ihan vakavissani! :cheers2:
Jätä ne sukset rauhaan. Mä tiedän mestan, josta saa 50 euroon pinokoivukuutioita ;). Tosin taitaa teillä sitä puuta olla pystysuorassakin siellä.
Jarmo
...ensi yhtiökokouksessa käsitellään lukon asentamista ulkoiluvälinevarastoon ja ihmetellään mihin rosmot ovat voineet tarvita isoisien talvivarusteita....
;-)
Juza
Pelasin aikaa tolla suksijutulla, kun varsinaiset projektikuvat oli hukassa. Ettekaite oikeasti luullu, että sirkkelöin välinevarastoa tyhjiin? Älkää vastatko...
Ja sitten asiaan. Aikaa on vierähtänyt runsaammanpuoleisesti kun xfire viimeksi sai jonkinlaista hoitoa. Se olisi ollut varmaan kesällä 2010 kun asentelin kevyempiä rosterisia pakoputkenpäitä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/rostputkistopaat.jpg
Sitten tulikin talvi 2011, jolloin auto kävi jarmon tallilla jossa yritettiin valohoitoa, mutta sähkön hinta oli sen verran korkealla että sekin triitmentti jäi puolitiehen.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/valohoitjar.jpg
Auton kotitallille hinaus olikin niin traumaattinen kokemus, että päätin seuraavan liikuttelun tapahtuvan vasta kun keulassa on asianmukainen lenkki.
Lenkin asennus saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä projektilta, mutta sitä varten pitää ottaa etupuskuri pois! Ja jotta etupuskurin saa pois kannattaa ottaa syyläri ja moottorikin pois. Se ei tietenkään ole välttämätöntä mutta helpottaa työskentelyä puskurin ympärillä.
Työlääksi homma muuttui vasta, kun tajusin että vaihteistokin pitää ottaa pois että moottorin saa pois. Ja jotta vaihteiston saa pois, pitää öljyt laskea pois. Aloitetaan siis siitä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/lootaoljyt.jpg
Mainittakoon uudemmille jäsenille, että kaikki nämä vuodet olen ajanut automaatilla. Enkä tykännyt yhtään. Loota kuitenkin toimii hyvin ja toiset tykkäävät nimenomaan tomaatilla ajella, joten luovuin tästä mötikästä haikein mielin.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/lootalattialla.jpg
Sitten pääsinkin vinssaamaan konetta ylös. Tässä kohtaa jännitti että katkeaako ketjut.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/moottorinousee.jpg
Väsynyt moottori lepää pian pukissa. Täytynee itsekin levätä välillä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/moottoripukkiin.jpg
Pappatunturi
03.04.2012, 18:54
Ompas kutkuttavan jännää mitä tulee möhkälemaatin tilalle!
Silti vähän surettaa noiden nostalgiasuksien kohtalo.
siellähän on tekemisen meininki päällä:D
mielenkiintoista nähdä millanen laite tuosta syntyy:cool:
Silti vähän surettaa noiden nostalgiasuksien kohtalo.
Ei hätää säästin niistä parhaat, nuo sirkkelöidyt olivat jo pohjasta pilalla.
Ja pakkohan näitä on säästääkin, kun kohta talous romahtaa ja kaupasta ei saa mitään. Pian voin hiihtää metsälle ja kalaan lailla esi-isien.
siellähän on tekemisen meininki päällä:D
mielenkiintoista nähdä millanen laite tuosta syntyy:cool:
Tekemisen meininki oli kova, mutta taas se kesä katosi johonkin! Mutta jos alan nyt valmistautua seuraavaan niin ehkä se tästä? Jos ei, niin pitää alkaa ostamaan valmiita vehkeitä...
Nyt käytetty 20 minuuttia kallisarvoista aikaa ja etupuskuri on irti. Enää 280800 minuuttia kesään.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/epuskuri1.jpg
Monenlaista ruuvia piti irroittaa, varmaan puolet ylimääräisiä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/epuskuri2.jpg
Amerikan spaiderin verkot ovat melko vahvoja kun vieläkin jälkeläiset roikkuvat mukana.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/epuskuri3.jpg
Samalla selvisi myös miksen koskaan saanut sumuvalon polttimoita laitettua paikoilleen. Samoin kaikki kiinnikeet ovat katkenneet ja umpiot ovat hölskyneet puskurin takana irrallaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/epuskuri4.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs12/epuskuri5.jpg
toi sumarin umpion sulaminen tuntuu olevan kohtuu yleistä. samasta syystä mullakaan ei oo enää mennyt hehku paikoilleen ja joskus kun jaksan niin pitää irroittaa puskuri ja selvittää mitä on tehtävissä.
toi sumarin umpion sulaminen tuntuu olevan kohtuu yleistä. samasta syystä mullakaan ei oo enää mennyt hehku paikoilleen ja joskus kun jaksan niin pitää irroittaa puskuri ja selvittää mitä on tehtävissä.
Ok. Voi olla etten noita sumareita enää kunnosta vaan laitan jotain muuta tilalle.
Ja kun nyt kun kurjistelu on taas aloitettu niin kattokaas mun virranjakajaa. Tää oli bränikkä vielä muutama vuosi sitten, mutta jostain sinne on päässyt melko paljonkin kosteutta. En ikinä löytänyt sitä outoa käyntihäiriötä joka vaivasi erityisesti sadepäivinä. Luulin että mun auto on vaan niin korkeavireinen.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/jakajaruostuu1.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs12/jakajaruostuu2.jpg
No hyvähän se vaan oli että tuokin selvisi. Mutta kyllä vaan se hinauslenkki olisi keulassa kätevä. Muiden C4:a katsellessa en ole nähnyt itseäni miellyttävää ratkaisua, haluaisin että autoa voisi vetää myös helposti puomilla ja että lenkki olisi yleensä piilossa etupuskurin corvette luukun takana.
Siltä pohjalta liikkeelle. Ensin 'aarporalla' reikiä lattarautaan
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk1.jpg
Nyt joku sanoo ettei tuo ole aarpora, mutta koneessa lukee niin :cyclopsa:
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk2.jpg
Nurkista tarvittavia romuja raaka-aineiksi
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk3.jpg
Tämmöinen kaksiosainen siitä tuli. Piti ottaa huomioon että joku saattaa nykäistä hinatessa voimalla hiukan vinoonkin, ja siitä esim. liikenteenjakajan yli. Koitin pitää rakenteen mahdollisimman kevyenä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk4.jpg
Leikkasin etupuskurin törmäyskennostosta keskiosan pois ja porasin lasikuitupalkkiin reiät, jonka jälkeen alareunasta kiinni kuudella pultilla ja ylhäältä erittäin kevyillä alumiinisilla popniiteillä. Pultteja ei yläpuolelta olisi voinutkaan laittaa koska lasikuitupalkki on sieltä umpinaista koteloa.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk5.jpg
Yöllä oli satanut reilusti lunta, enkä jaksanut työntää autoa ulos kinoksen läpi. Niinpä valmis lenkki pääsi heti hyötykäyttöön.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk6.jpg
Yöllä oli satanut reilusti lunta, enkä jaksanut työntää autoa ulos kinoksen läpi. Niinpä valmis lenkki pääsi heti hyötykäyttöön.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk6.jpg
Hirveät ilmastonvaihtelut Pirkanmaalla! :D
Hieno on hinauskoukku... Tuota oppii arvostamaan, kun ensimmäisen kerran autoa joutuu hinaamaan. Jo pelkästään hinausauton kyytiin laittaessa tuota kaipaa.
Ok. Voi olla etten noita sumareita enää kunnosta vaan laitan jotain muuta tilalle.
Ja kun nyt kun kurjistelu on taas aloitettu niin kattokaas mun virranjakajaa. Tää oli bränikkä vielä muutama vuosi sitten, mutta jostain sinne on päässyt melko paljonkin kosteutta. En ikinä löytänyt sitä outoa käyntihäiriötä joka vaivasi erityisesti sadepäivinä. Luulin että mun auto on vaan niin korkeavireinen.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/jakajaruostuu1.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs12/jakajaruostuu2.jpg
No hyvähän se vaan oli että tuokin selvisi. Mutta kyllä vaan se hinauslenkki olisi keulassa kätevä. Muiden C4:a katsellessa en ole nähnyt itseäni miellyttävää ratkaisua, haluaisin että autoa voisi vetää myös helposti puomilla ja että lenkki olisi yleensä piilossa etupuskurin corvette luukun takana.
Siltä pohjalta liikkeelle. Ensin 'aarporalla' reikiä lattarautaan
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk1.jpg
Nyt joku sanoo ettei tuo ole aarpora, mutta koneessa lukee niin :cyclopsa:
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk2.jpg
Nurkista tarvittavia romuja raaka-aineiksi
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk3.jpg
Tämmöinen kaksiosainen siitä tuli. Piti ottaa huomioon että joku saattaa nykäistä hinatessa voimalla hiukan vinoonkin, ja siitä esim. liikenteenjakajan yli. Koitin pitää rakenteen mahdollisimman kevyenä.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk4.jpg
Leikkasin etupuskurin törmäyskennostosta keskiosan pois ja porasin lasikuitupalkkiin reiät, jonka jälkeen alareunasta kiinni kuudella pultilla ja ylhäältä erittäin kevyillä alumiinisilla popniiteillä. Pultteja ei yläpuolelta olisi voinutkaan laittaa koska lasikuitupalkki on sieltä umpinaista koteloa.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk5.jpg
Yöllä oli satanut reilusti lunta, enkä jaksanut työntää autoa ulos kinoksen läpi. Niinpä valmis lenkki pääsi heti hyötykäyttöön.
http://penthouse.homelinux.net/fs12/vetolenk6.jpg
topi sorsakoski
15.11.2012, 15:03
Veturi vaan tehottoman oloinen.:dwarf:
Hirveät ilmastonvaihtelut Pirkanmaalla! :D
Joo tänään on kummasti lämpimämpää taas, vesi pysyy sulana ja mennään wayy back keskusteluissa... aika täyttää lupaus minkä annoin vuonna 2007:
Mucho....:-k
Meidän pitää vähän keskustella sun motööritilan "hygieniasta"...
Jos niiltä ukrainan kuulantyöntäjiltä oli unohtunut sheivaus niin yhtä kamalalta näyttää toi kuvan limapallo:mad: Miksei tota limapalloa voitu pestä ennen remonttia:confused:
Ja mitä tuohon konehuoneessa löjöävään öljyshaisseen tulee, niin se on nähtävästi kertynyt uudesta lähtien, on pirun tiukassa eikä lähde kovin hyvin edes liuottimien kanssa hankaamalla ja jos lähteekin niin kaikki pinnat naarmuuntuu niin tuhannesti että en ole lähtenyt sitä vielä manuaalisesti poistamaan kun en hyvää painepesuriakaan omista. Mutta nyt uskoa veljet - ratkaisu on työn alla!
Saanko esitellä, painepesurini, 9.5KW 200bar ja aika on kypsä ensimmäiselle konehuoneen pesulle sitten vuoden 1984!
http://penthouse.homelinux.net/fs12/painepesuri1.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs12/painepesuri2.jpg
Veturi vaan tehottoman oloinen.:dwarf:
Ei siellä montaa hepoa ole, mutta koska on kaksi vaihdetta eteen ja yksi taakse ja käytän sitä vain tavaroiden kiskomiseen niin koskaan ei ole rotaxista teho loppunut kesken, mutta matosta pito sitäkin useammin!
Havainnollistava video
http://www.youtube.com/watch?v=__yGl9gb8Ts
Täksi talveksi laitan piikit alle, toivottavasti jeesaa.
Sörsselssön
26.11.2012, 18:46
Moro nääs. Vanhaan viestiisi viitaten:
oliko noitten kikkareitten koriinkiinnityspulttien vastamutterit irtomallia vaiko kiinteät? Ei millään jaksaisi alkaa metsästämään niitä mattojen tms. sisustusosien alta.
http://penthouse.homelinux.net/fs10/koiranluugeometria4.jpg
en tiedä muttereista mutta macholle olis uus puola huokeasti tarjolla kun jäi yli rempasta kerran.
siis tuliterä käyttämätön sellainen.
Moro nääs. Vanhaan viestiisi viitaten:
oliko noitten kikkareitten koriinkiinnityspulttien vastamutterit irtomallia vaiko kiinteät? Ei millään jaksaisi alkaa metsästämään niitä mattojen tms. sisustusosien alta.
http://penthouse.homelinux.net/fs10/koiranluugeometria4.jpg
Kiinteät mutterit
Moro nääs. Vanhaan viestiisi viitaten:
oliko noitten kikkareitten koriinkiinnityspulttien vastamutterit irtomallia vaiko kiinteät? Ei millään jaksaisi alkaa metsästämään niitä mattojen tms. sisustusosien alta.
Irtomallia ovat, ne tippuvat joko maahan tai sitten tuon takana olevan runkopalkin sisään. Sitten täytyykin ottaa tuo rauta pois tieltä ja ohutvartisella magneetilla kalastella se mutteri takaisin. Auton sisustaan ne eivät voi tippua.
en tiedä muttereista mutta macholle olis uus puola huokeasti tarjolla kun jäi yli rempasta kerran.
siis tuliterä käyttämätön sellainen.
Tänks, mutta mulla on ollut yks puola hyllyssä jo jonkin aikaa varalla. Pääsee sekin hyötykäyttöön.
[QUOTE=Macho]Irtomallia ovat, ne tippuvat joko maahan tai sitten tuon takana olevan runkopalkin sisään. Sitten täytyykin ottaa tuo rauta pois tieltä ja ohutvartisella magneetilla kalastella se mutteri takaisin. Auton sisustaan ne eivät voi tippua.
Muistinkos niin väärin? Olikos puhetta noista tukivarsista, vai ymmärsinkös väärin?
Sörsselssön
26.11.2012, 21:37
Ei itse tukivarsista vaan siitä U-kalikasta johon ne kiinnittyvät.
Kiitti tiedosta.
Taisin lukea liian nopeasti, eli tuon U palikan koriinkiinnityksen kierteet ovat kyllä kiinteät eivätkä voi pudota. Itse tiputin kerran yhden tukivarren mutterin tuonne rungon sisään, varmaan sen takia tuli mieleen nuo tukivarret.
Sörsselssön
26.11.2012, 22:28
Bueno. :salut:
Katuojat juoksee, räystäät tippuu ja taas kerran ajatuksissa olisi ajella ensi kesänä.
Heti ei voi kuitenkaan hyökätä auton kimppuun, koska yhdestä tärkeästä työkalusta puuttuu mutteri. Millikoko se ei ole, joten sopivaa täytyy etsiä yhdestä miljoonalaatikoistani. Harmi vain, että siellä on muutama muukin mutteri joten samalla vaivalla käy kaikki läpi ja vähän sorttaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/mutterietsinta.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs13/mutterietsinta2.jpg
Löytyi yksi sopiva ja sehän riittää!
http://penthouse.homelinux.net/fs13/mutterietsinta3.jpg
Miten on noin puhtaita, mun pultti lajitelma on ihan öljynen....
Terävä havainto. Syy kuivuuteen on se, että tää kasa on melko vanha, purettu laitteista enimmäkseen 80 luvulla jolloin öljyt on jo ehtineet haihtua ja ajoittainen pulttien pyörittely astiassa on irroittanut niistä tuon kukkamullan.
Ja tietysti ikä aiheuttaa sen, että iso osa on mulle tarpeellisia tuumakokoja. Millisiähän tietysti on paikat väärällään.
Kävinpä äsken lähi laakeriliikkeessä eikä niilläkään ollut tuumakokoisia laakereita tarjota hyllystä, eli hitaasti kohti sukupuuttoa mennään...
Jos löytyisi jostain laaja lajitelma erilaista tuumakoon pulttia ja mutteria niin sellainen kannattaisi kyllä ostaa.
http://www.nippelit.fi/1st/html/default.asp?id=7139&editmode=showmain&s=1&p_id=820
http://www.nippelit.fi/1st/html/default.asp?id=7139&editmode=showmain&s=1&p_id=820Kiitti, täytyypä pistää tilaukseen.
Rakenteluun tuli pieni tauko kun kylmyys yllätti tallilla, mutta sitten keksin naapurin lipputangon olevan kuivaa puuta...
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lipputanko.jpg
....eli naapureiden murtsikka sukset tuli jo poltettua? ;)
-J-
....eli naapureiden murtsikka sukset tuli jo poltettua? ;)
-J-
Se oli jo viime talvena eikä siitä kannata huudella, en tiedä onko ne huomanneet sitä vielä.
Ok, kone mistä toi mutteri puuttui, tarvii vielä vähän muutakin tlc:tä. Sähkökaapissa on nimittäin vikaa. En osaa englantia, muuta kuin että qualified liittynee aika-ajoihin? Se on aina hyvä ja energisesti tanssiva hahmo antaa myös positiivisen signaalin, siksi se varmaan onkin siinä.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/sahkokaappi1.jpg
Should I cut the blue wire or the red one?
http://penthouse.homelinux.net/fs13/sahkokaappi2.jpg
Kontaktori oli rikki, joten osa päävirroista ei mennyt enää päälle, mm. kara ei lähtenyt pyörimään laisinkaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/sahkokaappi3.jpg
Tuota mallia ei enää saanut, niin selvitin mikä on korvaava ja uusi olikin muuttunut kaksiosaiseksi. Sopivalla 110v jännitteellä oleva toinen puolisko löytyi amerikasta ja siihen päälle liu-utettava lisäkytkentäpalikka puolestaan saksasta.
Vanha ja uusi fuusioituu.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/sahkokaappi4.jpg
Valmista tuli, taas toimii.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/sahkokaappi5.jpg
Myös X akselin servomoottori kaipasi huoltoa.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/bridgeportservo1.jpg
Onhan tarpeeksi valoisaa että hoito onnistuu?
http://penthouse.homelinux.net/fs13/bridgeportservo2.jpg
Tällaista Bridgeportin CNC konetta tässä siis ropataan. Jos vaikka saisi jatkossa synnytettyä osia helpommin kuin perinteisesti pajavasaralla ja rälläkällä rankoen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/bridgeportesite.jpg
BP tuli kuntoon ja kun muutkin arkiset askareet lopulta hellittivät niin pääsin purkamaan kansia. Jotain räpätystä kuului moottorista aikoinaan yläkierroksilla mitä ihmettelin, mutta se meni itsestään pois. Syy taitaa olla tässä, eli yhden pakovenan jousi oli mennyt poikki. Ihan vanhuuttaan, ei sen kummempia syitä.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakojousipoikki.jpg
Kun venttiilit kerran on irti, niin niitä voisi vähän parannella, kannet kun olen portannut jo aiemmin.
Ensin kokeilin sorvata normaalilla leikkuuterällä, mutta koska venttiilit ovat niin kovaa ainetta ja leveämpi, hiukan pyöreähkö leikkuusiivu on kätevämpi, niin päätin pultata rälläkän(siitä ei siis päästykään eroon) pöytään kiinni ja käyttää sitä hiomalaitteena.
Tavallisessa työstökoneessa kuten tässäkin, pöytä mihin kappale kiinnitetään liikkuu oikealle ja vasemmalle sekä myös edestakaisin syvyys suunnassa. Kara, eli se mikä yleensä pitää terää, pyörii ja liikkuu ylös-alas suunnassa.
Nyt siis karaan kiinnitetäänkin leikkuuterän sijasta venttiili käyttäen eräänlaista hiukan kokoon puristuvaa istukkaa, englanniksi collet. Colletit on siitä näppäriä että puristavat hyvin tasaisesti ja lujaa eivätkä vahingoita, toisin kuin esim poraistukat. Kääntöpuoli on se, että joka koon hommalle täytyy olla sopivan kokoinen colletti ostettuna.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/colletteja.jpg
Aluksi hioessa tuli hirveä sotku, mutta sitten keksin laittaa naapurin terassilta löydetyn imurin imemään pölyt.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta1.jpg
Karkea hionta tehty. Muodon määräsin ihan käsivaralta koneen kontrolleilla pöytää ohjaamalla. Näytöstä näin tietysti koko ajan montako milliä liikutaan mihinkäkin suuntaan, ettei esim. varresta ei tule liian ohutta.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta2.jpg
Pidetään venttiili edelleen kiinni koneessa pyörimässä, mutta seuraava kevyempi hionta tehdään kädessä pidettävällä nauhahiomakoneella. Tälläkin saa kyllä varresta liian ohuen, joten vielä täytyy jaksaa keskittyä vaikka kuinka olisi krapula.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta3.jpg
Perus turvallisuussääntö näissä hommissa on ettei käsin kosketa pyörivään kappaleeseen, sillä tässäkin karateho on noin 10 konia mitkä mielellään repivät sormet irti. Asiaa kuitenkin lievästi auttaa kun ei käytä hanskoja eikä sormuksia*pthyi!*
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta4.jpg
Palokaasujen syöksyntää venttiilin lautasen ohitse usein auttaa kun pyöristää ensimmäisen reunan(nuoli) ja niin tein tässäkin. Seetin jätin kaventamista lukuunottamatta ennalleen. Ja tuo pääkohta, eli itse varsihan ohennettiin sen takia että mentyään lautasen ohi, suurin osa virtauksesta kulkee venttiilin varren ohitse kohti pakosarjoja.
Ennen ja jälkeen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta5.jpg
Mites,kun nuo venttiilinvarret on pintakarkaistu niin nyt karkaisua ei ole.Mites sitten venttiilien painot toisiinsa nähden, tosin eihän ne karstotukkaan kaikki samanlailla????? Venttiilejä myydään tehdastekoisina tuohon malliin valmistettuina (flashcut tai jotain..)
Mites,kun nuo venttiilinvarret on pintakarkaistu niin nyt karkaisua ei ole.Mites sitten venttiilien painot toisiinsa nähden, tosin eihän ne karstotukkaan kaikki samanlailla????? Venttiilejä myydään tehdastekoisina tuohon malliin valmistettuina (flashcut tai jotain..)
Onkos tuo lautasen juurialue pintakarkaistu, mitä hyötyä siitä saadaan? Pinta itsessään oli karkeahkoa valua eikä sitä oltu koneistettu. Ohjurin sisälle tuleva mekaanista hankausta kokeva osuus venttiilistä ja pää mihin vippa painaa ja lukot tulevat kiinni ovat edelleen koskematta. Entä miten pintakarkaisu pysyy lautasen alueella, eikö pakolämmöt ole välillä niin korkeat, että venttiili hehkuu punaisena?
Paino oli alussa noin 108g ja valmis venttiili 94g. Mittasin kaikkien painot, ne olivat kahden gramman sisällä toisistaan. Hioin sitten painavempia sen verran että olivat grammalleen saman painoisia. Mutta kun asiaa miettii, sehän on turhaa, koska venttiilit eivät vaikuta toistensa toimintaan, jokainen nokka-akselilta lähtevä 'venttiilinliikutusketju' on toisistaan riippumaton, eivätkä ne pyöri vinhasti kuten kampiakseli vaatien tasapainotusta.
Hyöty mikä kevyemmistä venttiileistä saadaan on tietysti se, että voi kierrättää korkeammalle jos venttiilin jouset ovat vähän alimitoitetut. Mikä sitten olisi ollut parin prosentin painoeron vaikutus maksimikierroksissa eri pyttyjen välillä, joku taitava voisi laskea.
Juu noita on myynnissä valmiinakin, mutta tää on hyvää harjoitusta.
Eikös ero niissä valmiiksi kavennetuissa ole myös siinä että lautanen ei ole hitsattu kiinni kuten vakioventtileissä. Tuo hitsauskohta on se paksumpi. Mutta onhan noita muutkin keventäneet ja on kestänyt.
Hitsaustieto minulle uusi, täytyy tutkia tarkemmin tuota paksua kohtaa. Mielestäni siinäkin jatkui selvä valujälkikuviointi mikä oli lautasen päälläkin. Jos näin on, niin voiko kuitenkin olla että olisi alunperinkin olleet yhtä puuta?
Niin tai näin, yhtään huokosta ei ole tullut vastaan.
Eikös ero niissä valmiiksi kavennetuissa ole myös siinä että lautanen ei ole hitsattu kiinni kuten vakioventtileissä. Tuo hitsauskohta on se paksumpi. Mutta onhan noita muutkin keventäneet ja on kestänyt.
Hitsattu? :confused:
Mistä tämän tiedon olet saanut?
Tiedän ainoastaan että ontoissa venttiileissä on se karkaistu yläpää (kärki joka osuu keinuvipuun) hitsattu paikoilleen...
Juza
[QUOTE=Macho]Onkos tuo lautasen juurialue pintakarkaistu, mitä hyötyä siitä saadaan? Pinta itsessään oli karkeahkoa valua eikä sitä oltu koneistettu. Ohjurin sisälle tuleva mekaanista hankausta kokeva osuus venttiilistä ja pää mihin vippa painaa ja lukot tulevat kiinni ovat edelleen koskematta. Entä miten pintakarkaisu pysyy lautasen alueella, eikö pakolämmöt ole välillä niin korkeat, että venttiili hehkuu punaisena?
Voipi olla ettei karkaisua olekaan. Lautasen karkeahko valupinta on karkea sen takia,ettei karstapala kiinni niin kovaan kuin jos se on kiillotettu (kuin paistin pannu). Aikanaan oli puhetta Erhomäen kanssa (kiihdytysajaja ja moottorinrakentaja), että männän lakeakaan ei pidä kiillottaa em.syystä.Karkeahko pinta vain hiiltyy eikä siitä tällöin irtoile karstaklönttejä.
Kiilloitin edellisen purun yhteydessä pakoventtiilien ja imuventtiilien palotilan puolisen puolen samanlaisiksi ja nyt pakoventtiilit olivat tasaisen mattaruskeat/mustat ilman kertynyttä karstaa ja imuventtiileissä puolestaan oli karstakerros, sellainen melko normaalin näköinen ja josta oli irtoillut sieltä täältä paloja. Sanoisinkin että pinnan viimeistelyä enemmän karstoittuminen ja sen paksuus johtuu lämpötiloista, olosuhteista ja moottorin muusta toiminnasta. Ehkä mitä lyhyempää pätkää ajetaan sitä suurempi merkitys pinnalla varmastikin on, esim muutama varttimailiveto ja siksi kilpakoneiden rakentajat kiinnittävät siihen huomiota.
Tein aikani kuluksi hakuja mäntien kiilloittamisesta ja suurin osa hakutuloksista kertoi, että mäntien kiilloittaminen toisi joko pienen tehohyödyn tai ei ollenkaan ja että karstaa juuttuu vähemmän kiinni. Yksikään ei kertonut että matta mäntä olisi parempi.
Yksi hakutuloksista:
"A polished piston runs during the power stroke. A smooth polished piston runs cooler than a non-polished piston even after combustion deposits have turned both pistons black. A cool, smooth piston will transmit a minimum of heat to the incoming fuel air mix."
http://kb-silvolite.com/article.php?action=read&A_id=36
Tätä täytyy varmaan itse kokeilla. Mitä jos kiilloitan muutaman männän, muutaman mattaan hiomapaperilla ja sitten seuraavassa avauksessa katsotaan miltä ne näyttää vs ne mihin en ole koskenut? Tehohyötyjä se ei tietysti kerro, mutta karstan näkisi.
Hitsattu? :confused:
Mistä tämän tiedon olet saanut?
Tiedän ainoastaan että ontoissa venttiileissä on se karkaistu yläpää (kärki joka osuu keinuvipuun) hitsattu paikoilleen...
Juza
tosta aluksi infoa (http://books.google.fi/books?id=bM-86aKCS5EC&pg=PA93&lpg=PA93&dq=engine+friction+welded+valve+chevy&source=bl&ots=cptYKSUt-V&sig=eBVd7l9rzw-GeYK3WqyR3ijg6uY&hl=en&sa=X&ei=vDbEUZj2F8TE4gSa4YHwAw&ved=0CEMQ6AEwAg#v=onepage&q=engine%20friction%20welded%20valve%20chevy&f=false)
tuosta lisää (http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx)
Ja tuosta vielä vähän samaa aihetta sivuavaa juttua (http://www.vct2.com/vwtech/Pages/Big%204/Valves/Dropped%20Valves.htm)
Olen ollut siinä käsityksessä että alunperin tuohon "friction welding" valmistustapaan on melty siksi että saadaan halvempia venttiileitä, mutta näkyyhän siitä olevan ihan muutakin hyötyä kun voidaan optimoida varren ja lautasen ominaisuudet sopiviksi.
Osaatko muuten sanoa miksi likimain kaikki RACE venttiileitä valmistavat firmat ilmoittavat esim ss venttiilien olevan "one piece" malleja?
Missään noissa linkeissä ei suoraan mainittu että pikkulohkoissa olisi käytetty tätä kaksiosaista venttiili valmistustapaa...lähinnä asia mainittiin esimerkkinä miten kahta eri terässeosta yhdistelemällä voidaan saada ominaisuuksiltaan parempi venttiili.
Taitaa tuo kaksiosaisuus olla vähän huonossa huudossa rakentelijoiden keskuudessa ja siksi RACE venttiileissä on tuo yksiosaisuusmaininta...
Juza
tosta aluksi infoa (http://books.google.fi/books?id=bM-86aKCS5EC&pg=PA93&lpg=PA93&dq=engine+friction+welded+valve+chevy&source=bl&ots=cptYKSUt-V&sig=eBVd7l9rzw-GeYK3WqyR3ijg6uY&hl=en&sa=X&ei=vDbEUZj2F8TE4gSa4YHwAw&ved=0CEMQ6AEwAg#v=onepage&q=engine%20friction%20welded%20valve%20chevy&f=false)
tuosta lisää (http://www.enginebuildermag.com/Article/1171/valve_selection_hot_valve_materials_for_hot_engines.aspx)
Ja tuosta vielä vähän samaa aihetta sivuavaa juttua (http://www.vct2.com/vwtech/Pages/Big%204/Valves/Dropped%20Valves.htm)
Olen ollut siinä käsityksessä että alunperin tuohon "friction welding" valmistustapaan on melty siksi että saadaan halvempia venttiileitä, mutta näkyyhän siitä olevan ihan muutakin hyötyä kun voidaan optimoida varren ja lautasen ominaisuudet sopiviksi.
Osaatko muuten sanoa miksi likimain kaikki RACE venttiileitä valmistavat firmat ilmoittavat esim ss venttiilien olevan "one piece" malleja?
Ehdin jo hioa kaikki 8 pakoventtiiliä jotka olivat vuodelta 85 johtuen siitä taannoisesta jakopään sekoamisesta, mutta onneksi laatikosta löytyi vielä vanhoja -84 venoja joissa varsi on koskematon.
Ensinnäkin täytyy tietää miltä kitkahitsaus sauma näyttää
http://www.youtube.com/watch?v=dzD3LwuVR3k&feature=player_detailpage#t=177s
Eli siitä tulee ilmeisesti aina tuollainen tuplakaulus joka enemmän tai vähemmän koneistetaan pois. Sen takia hitsauskohta ei jää muuta vartta leveämmäksi.
Putsasin yhden pakovenan karstasta ja lähikuva paljastaa että kipi oli oikeassa, tuplakauluksen jäljet näkyvät vielä ja varsi on muutenkin kaksiosaisen näköinen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/venahitsaus1.jpg
Imuvenoja löytyi kahta sorttia, 84
http://penthouse.homelinux.net/fs13/venahitsaus2.jpg
Ja 85. Näistä onkin jo vaikeampi sanoa mitään, koska niitä on tehtaalla koneistettu enemmän. Saattavat olla kaksiosaisia nämäkin, jolloin sauma on luultavasti punaisten pisteiden kohdalla.
Tai sitten kyseessä on jonkinlaisen kovan pintakromauksen raja, ainakin jokin pinnoite tuntuu varsissa olevan.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/venahitsaus3.jpg
Hypätään välillä läppärunkoihin. Vuosia sitten teetätin viritysmielessä porauksen isommaksi ja vakiota isommasta koosta johtuen paljastui ammottavat reiät kumpaankin runkoon juuri läppien kohdille. Täytin ne silloin epoksilla ja hioin käsiviilalla tasaiseksi, mutta epoksi turposikin pian bensan ja ehkäpä siinä olevan alkoholin vaikutuksesta, mikä aiheutti kaasun jumittelua ja sepäs vasta mukavaa olikin.
Pitkään kitkuttelin, mutta tiesin että joskus vielä korjaan tilanteen asianmukaisesti. Ehkä tänään on se päivä.
Ensin porasin läppärunkojen ongelmareiät täysin pyöreäksi, jonka jälkeen oli tarkoitus ottaa alumiinia ja sorvata siitä sopivat tangot reikien täytteeksi. Mutta sitten huomasin että alsavarastoni oli tyhjentynyt eikä löytynyt mitään tankoa eikä levyä. Onneksi hoksasin että seiskabemarissani on tukivarret alumiinia ja että niiden varmuuskerroin on kolme. Voin siis huoletta ottaa 50% materiaalista pois ilman että toiminta häiriintyy.
Tukivarsi hetkeksi autosta irti ja työstettäväksi.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lapparunko1.jpg
Kohta neliskanttinen pala irtoaa ja aion sorvata sen vielä pyöreäksi.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lapparunko2.jpg
Syntyi sopiva halkaisija ja tappi meni nahkeasti ja vasara-avusteisesti paikoilleen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lapparunko3.jpg
Ylimääräiset pitää jyrsiä pois kummaltakin puolen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lapparunko4.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lapparunko5.jpg
Jyrsityn kohdan viimeistely rungon porauksen kanssa samaan tasoon ja pyöreyteen tapahtuu työkalulla missä on leikkuuhalkaisijaltaan säädettävä pikateräs. Näkyy vähän huonosti kun pyörii niin vinhasti.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/lapparunko6.jpg
Näin poistui taas yksi murhe, läpät eivät takeltele enää.
mites se bemun jaksaa?? mutta oikein teit sille saxmannille, jalka poikki vaan.
Näin poistui taas yksi murhe, läpät eivät takeltele enää.
Jos kiikutan palan köykämiiniä ja 3D kuvan niin onko vaikeaa viedä koneesi keskusyksikköön työohje?
Kyseessä olisi C4:sen takanavan ympärillä oleva alsan palanen missä takasatula kiinni... Korvaus on ruhtinaallinen !!!!!
mites se bemun jaksaa?? mutta oikein teit sille saxmannille, jalka poikki vaan.
Noh, kuitenkin päädyin laittamaan siihen uudet tukivarret. :)
Jos kiikutan palan köykämiiniä ja 3D kuvan niin onko vaikeaa viedä koneesi keskusyksikköön työohje?
Kyseessä olisi C4:sen takanavan ympärillä oleva alsan palanen missä takasatula kiinni... Korvaus on ruhtinaallinen !!!!!
Vielä ei ole kokemusta ohjelmien viennistä koneeseen, tarvii ensin perehtyä tähän manuaaliseen käyttötapaan huolella ennenkuin hyödyntää automaation etuja. Esim jos kappaleen kiinnitys tai asemointi ei ole oikein, niin pilalle menee. Epäonnistumisen mahdollisuuksia tuntuu muutenkin olevan monia, esim yksi terä meni pilalle kun tiputin sen vahingossa 3 cm korkeudelta.
Jatketaan vielä hetki läppärunkojen parissa. Toinenkin vika näissä nimittäin on, eli läppien akseli on väljä runkoon nähden. Se johtuu siitä että tehtaalla alumiiniin on vain porattu reikä ja työnnetty akseli paikoilleen, joka tietysti aiheuttaa selvää kulumista jo alta 100000 kilometrin. Sanoisin että kyseessä onkin selvä tyyppivika ja näin edes crossfire systeemi ei ole aivan täydellinen. ;)
Yleensä vika korjataan poraamalla reiät vähän isommiksi ja laittamalla liukkaat holkit laakereiksi
http://www.tamgears.com/laakerituotteet%20www/liukulaakerit.htm
Mutta niiden sijaan ajattelin kokeilla kuulalaakereita jotka ovat vieläkin herkempiä pyörimään. Ensin piti löytää sopiva koko ja onneksi tuumaisista löytyvä 3/8 x 5/8 x 5/32 oli akselin päälle melko passeli ja tarpeeksi pieni ulkohalkaisijaltaankin. Ja tietysti sellainen malli missä on tiivisteet kummallakin puolen, ettei moottori saa ilmaa laakereiden läpi ja kuulat pysyvät puhtaana.
Ensin vanha kuva rungoista ylösalaisin niin hahmottuu millainen läppien mekanismi on kokonaisuudessaan. Välys jomman kumman akselilla vaikuttaa myös läppien keskinäiseen synkkaan. Kaasuvaijeri kun ohjaa vain toista ja toinen seuraa perässä.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli1.jpg
Eräänlainen heittokello tämäkin ja tulee tuohon vasemmalla olevaan istukkaan kiinni. Arvaako muuten kukaan mitä materiaalia tuo violetti kärki on?
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli2.jpg
Kiinnitetään runko yksi kerrallaan reikä 90 asteen kulmassa pöytään nähden. Sitten heittokello jyrsinterän tilalla pyöritellään tehtaan reiän seinämiä jotta löydetään tarkka keskipiste.
Aluksi keskitys ei ole kohdallaan, on noin puolen millin heitto.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli3.gif
Koneen pöydän X ja Y liikkeitä käyttämällä siirrytään vähän kerrassaan oikeaan suuntaan kunnes heittoa on mahdollisimman vähän. Sitä jäi sadasosa tai kaksi, koska reikä on kulunut akselin hankaamana hiukan soikeaksi.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli4.gif
Kahdessa tapauksessa neljästä soikeutta oli niin paljon, että keskikoordinaatteja piti manuaalisesti säätää hiukan pois mittarin näyttämästä, jotta saavutettaisiin alkuperäinen todellinen keskipiste, eikä epäkeskeisen kuluman vääristämää kohtaa.
Ongelmaksi tuli tässä kohtaa se, etten ollut vielä saanut virallisia reiän suurentamiseen tehtyjä työkalujani mitä olin tilannut aiemmin, joten tein nopeasti työkalun missä on pikateräs pystyasennossa puristettuna tiukasti kehikkoon ja kehikko hitsattu sopivassa kulmassa tappiin mikä sopii koneen istukkaan. Pikaterästä ylösalas liuttamalla säädin syntyvän reiän halkaisijaa. Kone vain pyöritti sitä paikoillaan ja hoiti syvyyssuunnassa etenemisen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli5.jpg
Ei voittanut mitään ulkonäköpalkintoja, mutta ajoi asiansa. Tuo vasemmalla oleva krominen suutin on muuten viinasumutin eli sumuttaa paineilman avustuksella leikkuukohtaan alkoholi-vesi koktailia, joka jäähdyttää ja estää terän tukkeutumista alumiinilla. Vekotinta sai aikanaan koneen lisävarusteena jonka joku oli älynnyt tilata. Nyt se on erityisen näppärä näin kotioloissa alumiinin kanssa, kun ei tarvitse välttämättä mitään roiskivaa ja paikat sotkevaa muljua pumpata ollenkaan ja viinan haihduttua voi mukavasti imuroida kuivat alumurenat pois.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli6.jpg
Valu meni osin puhki suurentaessa.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli7.jpg
Mutta ei haittaa mitään, sen tukkii laakerit. Pistin vielä varmuudeksi kaksi päällekkäin. Kikka, jonka isot pojat opetti.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli8.jpg
Tässä vain koesovitusta, lopullinen kiinnityksen laitan ohuella moottorisilikoni hunnulla niin pysyvät paikoillaan ja myös laakereiden ulkokehän tiiveys on taattu.
Reiän koneistin niin, että taakse jää pieni rako jotta laakerit on tarvittaessa helppo nyhtää pois ja vaihtaa uusiin.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/akseli9.jpg
Vaikka en kyllä usko sen päivän kovin pian koittavan.
Aika pro meininkiä.
Olisko se violetti materiaali kallista materiaalia ?
Jo pikkutyttönä tuli laitettua monkey:hyn pyöränlaakerin stefan tilalle toinen laakeri suojaan alkuperäistä.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/l0v.jpg
Ja kuvassa kyseinen 33v nuori monkey.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/l0v.jpg
Ja kuvassa kyseinen 33v nuori monkey.
Oliko valkoista orig. värikartassa?
Aika pro meininkiä.
Olisko se violetti materiaali kallista materiaalia ?
Jo pikkutyttönä tuli laitettua monkey:hyn pyöränlaakerin stefan tilalle toinen laakeri suojaan alkuperäistä.
Just sitä pro vaikutelmaa yritän saada aikaan.
Se pallo on rubiini.
Bingo, synteettinen rubiini. Luonnonrubiinilla tietysti samat ominaisuudet, mutta niistä pitää pulittaa enemmän.
Osa varmaan nyt pohtinee, että mitä se rubiini siinä oikein tekee. Kovuustaulukosta löytyy vastaus, eli se pitää kulumatta paremmin mittansa.
Mineraali Mohsin kovuus
Timantti 10
Rubiini 9
Safiiri 9
Krysoberylli 8,5
Akvamariini 7,5-8
Smaragdi 7,5-8
Kordieriitti 7-7,5
Kvartsi 7
Zirkoni 6,5-7,5
Ortoklaasi 6-6,5
Rikkikiisu 6-6,5
Turkoosi 5-6
Apofylliitti 4,5-5
Malakiitti 3,5-4
Meripihka 2-4
Uleksiitti 2
Rikki 1,5-2
Täräytetääs kesäkausi käyntiin visailulla.
Säännöt ovat seuraavat. Pitää tietää, mitä tähän harrastukseen liittyvää olen rakentamassa. Vihjeitä annan yhden kerrallaan ja kukin voi arvata kerran per vihje. Sairaalassa olijat kahdesti. Mitään läheltä piti arvauksia ei lasketa, enkä niitä muutenkaan edes kommentoi. Pitää tietää täsmälleen.
Palkinnoksi Voittaja saa meetissä pullon Koskenkorvan Viinaa. Pullo avataan heti ja siitä otetaan yhdet huikat voiton kunniaksi. Voittaja voi sen jälkeen poistua sen kanssa mitä jäljelle jäi. Tai sitten tarjoilla muillekin.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/kossuvisa.jpg
Ensimmäinen vihje on tässä.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/vihje1.jpg
VetteMan
21.05.2014, 23:35
C4sen poikittaisten takatukivarsien sisäpäihin "kiinteät" säätöprikat uniballeja varten :D
Keulan alle rullat että pääset hidastetöyssyistä yli?
Mikä tilanne vai joko hörppäsit itekses kossun?
Ristitulimoottoriin suutintukkia monipisteruiskulle.
Mikä tilanne vai joko hörppäsit itekses kossun?
Ai niin*hik*vihje kaksi
http://penthouse.homelinux.net/fs14/piirilevy.jpg
Mitäs helvatan karaokevehkeitä sä vetteen asennat. Teet telinettä säätö namiskoille?
VetteMan
30.05.2014, 00:15
Taitaa Corvetteen tulla täksi kesäksi discovalot ja savukone :D
Testipenkki suuttimille :confused:
Hmm... Astabiili multivibraattori. Taajuus- ja amplitudisäätö. Sini-, kolmio- ja kanttiaalto.:study:
Kyllä tästä joku siirrettävä DJ/ disco vaunu tulee!! :D :D
systeemi
30.05.2014, 07:31
Hierovat penkit?
Testipenkki suuttimille :confused:
Oikein!
http://penthouse.homelinux.net/fs14/voittaja.jpg
Tämä olisi ollut seuraava vinkki, josta varmaan olisikin ollut jo helppo arvata.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suutintukki.jpg
Ja laite toiminnassa. Oikealla puolen folion alla on metalliastiassa bensapumppu, etualalla bensanpaineensäädin ja tuo piirilevy määrittää suuttimen katkonta taajuuden ja aukioloajan, niitä voi säätää potentiometreillä.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suutintesteri.jpg
Silmissäni siintänyt aina niin raikas koskenkorva muuttui katkeraksi kalkiksi. Hieno laite, miten noita voi säätää jos joistakin suuttimista virtaa erheellinen määrä benziiniä?
Vaihdetaan suuttimia kunnes löytyy riittävän tasainen sarja.
Koskas penkki on kunnossa?
Vaihdetaan suuttimia kunnes löytyy riittävän tasainen sarja.
Ok. Entä auttaako noihin (jos on käytettyjä), joku ultra puhdistus tai jotain?
Oikein!
http://penthouse.homelinux.net/fs14/voittaja.jpg
Tämä olisi ollut seuraava vinkki, josta varmaan olisikin ollut jo helppo arvata.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suutintukki.jpg
Ja laite toiminnassa. Oikealla puolen folion alla on metalliastiassa bensapumppu, etualalla bensanpaineensäädin ja tuo piirilevy määrittää suuttimen katkonta taajuuden ja aukioloajan, niitä voi säätää potentiometreillä.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suutintesteri.jpg
Kuinkas tarkkaan ajoitukseen tuolla ohjaimella/mittauksella pääsee, eli voiko tutkia pienten aukiolojen vääristymiä? Eli siis voiko kuinka helposti generoida ns. suutindataa?
Silmissäni siintänyt aina niin raikas koskenkorva muuttui katkeraksi kalkiksi.
Sulla on rakennusprojekteja, käytä se jossain kellarin seinässä ja vedä kovat katteet. Sit niillä masseilla kosanderia pitkäripasesta?
Koskas penkki on kunnossa?
Onhan se jo kunnossa ollut jonkun aikaa ja varsinkin nyt kun postissa tuli hienojakoinen bensansuodatin niin lisäsin sen vielä aparaattiin.
Ok. Entä auttaako noihin (jos on käytettyjä), joku ultra puhdistus tai jotain?
Tapauskohtaista, jos on oikeasti jämähtänyttä likaa niin auttaa, mutta suuri osa suuttimista on vaan niin erilaisia huolimatta puhdistuksesta että pitää valita sopivankokoiset joukosta.
Mulla on myös ultraäänipesuri, joten aloitan sillä että pesen joka tapauksessa käytetyt suuttimet perusteellisesti ennen mittausta. Pesurissa vettä jossa lasinen purkki, lasi kun päästää ultraäänet läpi kuin sitä ei oliskaan.
Purkissa sitten laimentamatonta injector cleaneria mitä myydään kaupoissa. Äänen vaikutuksen huomaa kun se alkaa kuplimaan heti kun laitteen kääntää päälle. Myöskin suuttimet napsuttavat koko ajan on-off eli ovat aktiivisena sähköissä kiinni kuten testerissäkin.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/ultraaani.jpg
Kuinkas tarkkaan ajoitukseen tuolla ohjaimella/mittauksella pääsee, eli voiko tutkia pienten aukiolojen vääristymiä? Eli siis voiko kuinka helposti generoida ns. suutindataa?
Laite analoginen, joten kaupallisen suutindatan tuottaminen ei helposti onnistu, mutta olen huomannut että yleensä suuttimien tuotto on melko lineaarinen normaalin käyttöalueen yli aukioloajasta riippumatta. Käytännössä hyvin riittääkin että teen päämittauksen n. 70% aukiololla, sitten varmuuden vuoksi tarkistusmittauksen esim. 15%.
Lyhyiden aikojen tutkiminen onnistuu, sillä sen saa tarvittaessa hyvinkin pieneksi ja osa periaatteessa samanlaisista suuttimista lopettaakin toimintansa aiemmin kuin toiset. Pistin mun vanhan talliskoopin töihin, niin näkee vähän syötteen muotoa. Tässä melko lyhyttä
http://penthouse.homelinux.net/fs14/skooppisuutin1.jpg
Ja tähän ei tietysti pysty enää mikään, laitoin vain demoksi.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/skooppisuutin2.jpg
Vielä hetki aiheessa... Tässä kaksi erilaista, mutta samankokoista suutinta. Punaraitainen (vasen) hiukan luonnostaan kauluksestaan kuseskelee, mutta muoviohjurilla varustettu keltainen (oik.) toimii moitteetta.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suutinrakii1.jpg
Video
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suihkuerot.mp4
Pompen röpötysongelma korpeaa, sitä öisin miettii mitä voisi tehdä ettei omalle kohdalle sattuisi vastaavaa.
No ensimmäinen on tietysti se ettei hommaa C6:sta ja toinen on normaalijousien vaihtaminen beehive tyyppisiin joilla ei ole niin pahoja resonanssitaajuuksia kuin tavallisilla.
Saadakseen ne sopimaan on kansissa olevia taskuja jyrsittävä muutaman millin isommalle halkaisijalle, muuta sitten ei tarvitakaan. Oikeassa reunassa vertailun vuoksi orggisjousi.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/beehive.jpg
Purkaessa huomasin että osa venttiilinvarren öljyrenkaista oli murskaantunut vaikka nostoa ei ollut paljon mitään, syy oli se että osa ohjureista oli jo tehtaalta liian korkeita. Leikkasin siis huiput pois.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/beehive2.jpg
Jouset vaihtamalla myös hatunkin koko pienenee, mikä tietysti vähentää liikkuvaa massaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/beehive3.jpg
progress
03.07.2014, 07:19
ootko varma ettei venttiilivarren öljyrenkaat hajonnut siinä purkuvaiheessa?
Jouset vaihtamalla myös hatunkin koko pienenee, mikä tietysti vähentää liikkuvaa massaa.
Sanovat, että vanhan jousipaketin hatut ja se peltisuoja toimii sen venttiilivarressa olevan o-renkaan kanssa yhdessä. Tuossa kun vaihdoin jouset omaani oli pakko luopua niistä, kun ne eivät sopineet enää.
ootko varma ettei venttiilivarren öljyrenkaat hajonnut siinä purkuvaiheessa?
Aina mahdollista, mutta toisaalta käytän työkalua missä on aina samanverran 'nostoa' kun painan jousen kasaan hatusta ja otan retskut pois. Toisaalta jos siinä on enemmän nostoa kuin nokassa niin sittenhän osa juuri menee siinä rikki noiden korkeimpien huippujen kohdalla.
Myös uusi nokka vaatii enemmän tilaa, joten huiput piti sheivata joka tapauksessa.
Sanovat, että vanhan jousipaketin hatut ja se peltisuoja toimii sen venttiilivarressa olevan o-renkaan kanssa yhdessä. Tuossa kun vaihdoin jouset omaani oli pakko luopua niistä, kun ne eivät sopineet enää.
Yhdessä tai erikseen, miten sen mieltääkin, kaikki vaikuttaa siihen öljymäärään mikä vartta pitkin valuu. Olen kokeillut ilman niitä O renkaitakin ja voi olla että pistän ne takaisin koska kone pölläyttelee vähän liikaa, vaikka tietysti noi isommat ohjurin kumit ovat alkuperäistä kehittyneempiä ja niiden luulisi riittävän. Toisaalta itse ohjuritkin ovat jo varmaan jo melko kuluneet... tai sit vika on siinä, että moottori tiedostaa ikänsä eikä kelpuuta synteettisiä ölppiä.
progress
03.07.2014, 11:31
Myös uusi nokka vaatii enemmän tilaa, joten huiput piti sheivata joka tapauksessa.
Minkä nokan hankit? Vieläkö menet laahurilla vai päivitätkö nykypäivään?
Toisaalta itse ohjuritkin ovat jo varmaan jo melko kuluneet... tai sit vika on siinä, että moottori tiedostaa ikänsä eikä kelpuuta synteettisiä ölppiä.
.. voihan se olla, että kuluneessa koneessa synteettinen voi olla liukasta.
Juuri tästä syystä olen oman koneen kanssa ajatellut, että mineraaleilla varmaan menen vaikka se juuri atomeina on käynyt.
Pappatunturi
03.07.2014, 13:20
Macholla kunnon draivi päällä.:cool:
Ja työkalu/konerepertuaari on sellainen, että mitä ei vielä löydy, se voidaan itse tehdä. :cool:
Kampiakseli irti, oli vielä mitoissaan. Parissa kaulassa pientä alkavaa kulumaa, mutta kelpaavat vielä näihin mun käyttötarkoituksiin.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/kampiakseli.jpg
Nokka-akselin laakereita vaihtaessa lyötävä päästä proppu pois.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka1.jpg
Vaihtokunnossahan ne.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka2.jpg
Btw, on nää vaan karkeita moottoreita, ei mitään pillettii...
Lakrut lyödään ulos samalla työkalulla millä uudetkin tullaan laittamaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka3.jpg
Uus on aina uus.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka4.jpg
Laakerirengas liu-utetaan työkalun päälle ja naputellaan varovasti paikoilleen ja huom. tietysti oikeassa järjestyksessä että kaikkien asennus ylipäätään on mahdollista.
Tässä mun tapauksessa oli vielä sellainen kommervenkki, että kun laakerin sai paikoilleen se lohkon puristuksessa kutistui sen verran, että uutta työkalua ei saanut enää vedettyä ulos keskeltä, ainakaan rikkomatta laakeria. Mutta kun otin ohuen siivun pois työkalun ulkokehästä niin awot. Ongelma johtunee yleistyneestä nykytavasta suunnitella asioita, eli cadin avulla kokeilematta niitä ikinä käytännössä ennen myyntiä.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka5.jpg
Tuo sininen on vapaasti liikkuva ohjuri joka suuntaa ja keskittää varren oikeaan linjaan. Laakeri ei mene ehjänä paikoilleen jos sitä vasaroi vinosti jollain kepukalla. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta niin vain muistaakseni se yksi jyväskyläläinen moottorikor..hajottamokaan ei sitä hoksannut.
Kaikki sisässä, häikäiseppä sinnuu hullu hiili
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka6.jpg
Kone oli ei ollut mitenkään erityisen likainen, mutta kun vanhaa valurautaa hinkkaa irtoaa siitä yllättävän paljon tummaa väriä.
Öljykanavaa rassilla, varmuuden vuoksi. Mitään ei kyllä ollut.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/moottoripesu1.jpg
Jäähdytysnestetilasta löytyi irtotavaroita. Tuon rosteriprikan olen itse sinne vuosia sitten sinne tiputtanut mutta tuo toinen on varmaan tehtaan valujen jäljiltä. Ei edes mahtunut ehjänä ulos vaan piti halkaista kahtia ennenkuin sain ongittua sen vex.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/moottoripesu3.jpg
Lamppuöljyllä pesua. On muuten hiton hyvää ja monikäyttöistä ainetta. Kenellä kuluu liikaa crc purkkeja niin laittakaapa lamppuöljyä eli valopetroolia pumppupulloon ja suihkikaa sillä!
http://penthouse.homelinux.net/fs14/moottoripesu2.jpg
Osa männistä loistaa oudosti koska aion testata sen väittämän mikä täällä esitettiin, jotain että karkeapintainen mäntä ei karstaannu, että siksi ei saa kiilloittaa. Mua ei kuseteta... ;)
Tälläkin puolella sama homma, mutta päällystin vielä piruuttani yhden puolikkaan turbo x keraamisella pinnoitteella. Väärä aine koneen sisälle tiedän, mutta sepä onkin mielenkiintoista mitä tapahtuu.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/moottoripesu4.jpg
Itsekin sorruin tuohon nokan laakerin työkalun suunnittelumokaan, eli mittasin laakerin sisähalkaisijan ja sorvasin pari kymppiä pienemmän ohjurin sekä sille varren. Heti ekaa laakeria sisään vetäessä huomasin että nyt alkaa nahistaa ja jousuin muutamaan kertaan sorvaamaan lisää pinnasta pois ennen kuin homma alkoi kirjaimellisesti luistamaan.
En nyt muista missä vehkeessä mutta kaveri otti kantta pois jostain ja ihmetteli kun 3 pyttyä on ykk:ssa. Säikähti että nyt on veivi poikki tai jotain mutta kun painoi 'mäntää' sormella, se liukui alaspäin ja kaatui lopulta pohjalle. Se oli se keraaminen pinnoite joka oli irronnut perusaineesta ehjänä ja jäänyt männänmuotoiseksi palaksi sylinteriin. (Disclaimer: Kuulopuheiden varassa eli saattaa olla yhtälailla legendaa kuin 90% näistä jutuista:))
Alakertaan arp pultit. Näitä paikoilleen laittaessa on oltava tarkkana ettei kierrä pohjaan asti, vaan kääntää sieltä noin kolme varttia takaisin. Muuten kierteet kanittavat väärälle kyljelleen kun pitäisi alkaa kiristämään itse mutteria momenttiin.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/kampiakseli2.jpg
Minkä nokan hankit? Vieläkö menet laahurilla vai päivitätkö nykypäivään?
Ei mitään nykypäivää, vaan raudasta tehty SBC laahuri nokka, lisänä maltillisesti enemmän nostoa ja duraatiota kuin aiemmin.
.. voihan se olla, että kuluneessa koneessa synteettinen voi olla liukasta.
Juuri tästä syystä olen oman koneen kanssa ajatellut, että mineraaleilla varmaan menen vaikka se juuri atomeina on käynyt.
Hiukan liukkautta saa ollakin kun sormella koittaa.
Tässä vanha nokka, muutamassa lobessa kulumaa, vaikutti varmaan jo tehoihinkin ja saattaapi venatkin alkaa pomppimaan normaalia alemmilla kierroksilla.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka7.jpg
Uusi nokka menossa sisään. Punainen tökötti sitä nokan mukana tullutta virallista rasvaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/nokka8.jpg
Öljynkiertoon muutos, ei enää suodattimen ohi. Vasemmalla uusi venttiilitön tuote.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suodatinmodi1.jpg
Paikoillaan. Tämän osan olisi tietysti voinut tehdä itsekin, mutta säästyipähän aikaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suodatinmodi2.jpg
Jakopään koppa vielä alkuperäinen, enkös olekin hienosti joskus viilaamalla korostanut tuota asteikkoa? Myöskin aiemmin käyttämäni fluiddampperin laitan jälleen takaisin, vedätän sen paikoilleen arpin pultilla koska siinä on niin pitkälti kierrettä, ettei korkkaamisesta ole pelkoa. Olisi löytynyt virallinen työkalukin, muttei se olisi ollut yhtään parempi.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/dampperikiinni.jpg
Alkaa olemaan läjässä. Öljypumpun asennuksesta olen erityisen tyytyväinen siinä mielessä että ennen sen varren paikoillen pistehitsausta nuijin ja muokkasin sille(melling) vakioöljypohjaan alimman mahdollisen imukohdan, jonka jälkeen tarvittavan parin millin välyksen aiheuttaa vain öljypohjan kuminen tiiviste. Öljyn valumiseen tein muutenkin pari optimointia, joten ei pitäisi hörästä mutkassa niin helposti tyhjää.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/melkeinvalmismoottori2.jpg
Maalasin öljypaineanturin valkoiseksi Teitä varten kirsikaksi kakkuun.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/melkeinvalmismoottori.jpg
Sitten vaan öljykoktaili moottoriin, tässä lisäaineen ja öljyn esisekoitus meneillään.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/oljyprimertyokalu2.jpg
mosa autoon ja tällä primeroiden öljynpainetta kehiin.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/oljyprimertyokalu.jpg
Hyvälle näyttää puuhat! :cool:
Hyvälle näyttää puuhat! :cool:
Tnx ja kyllä sitä puuhaa aina riittääkin!
Sitten sisäänajoon. Sehän täytyy suorittaa huolellisesti ettei nokat pyöristy. Mun resepti on, että laitan halvinta ja huonoiten voitelevaa mineraaliöljyä mitä vain löydän jotta kitkaa muodostuu sopivasti ja nostajat alkavat pyöriä ja hallitusti hioutuakin. Tietysti myös lisäainepurkki sekaan ja sopivasti kierroksia. Mikäli moottori sammuu tai uhkaa ylikuumentua ei hätää, sillä kun käynnistää sen myöhemmin uudelleen ja nostaa heti kierrokset ylös, niin homma jatkuu siitä mihin se jäikin.
Jos nostaja jostain syystä ei ala pyöriä(melko yleistä) on homma pian soronoo, eli nokka ja nostajat pilalla. On kuitenkin melko mahdotonta nähdä pyöriikö nostaja, mutta sitten keksin että tönärikin pyörii ja jos laitan maalitussilla täplät niin voi vertailla ja ehkä tehdäkin jotain asialle vielä kun voi.
They see me rollin'...
http://penthouse.homelinux.net/fs14/tonaritpyorii.gif
Tässä on tullut monta erityisen näppärää ja kekseliästä kikkaa jo esille (paitsi se mineraalikuran käyttö sisäänajon JÄLKEEN;)) ja sunnuntai-aamun keskusteluun liittyen: mistä sbc mittaa öljynpaineen? LS:ssa se mitataan öljynsuodattimen jälkeen, linjasta jossa öljy nousee yläkertaan/nostajille eli suodattimen läpäisy ei vaikuta paineeseen. Nyt kun ohitusventtiili poistetaan, suodattimen aiheuttama paineen alenema on hyvä näkyä mittarissa. Kylmänä se voi olla varsin merkittävä, huono suodatinelementti voi siirtyä paine-eron mukana repaleina kanavaan (miksei hyväkin..).
Ja työkalu/konerepertuaari on sellainen, että mitä ei vielä löydy, se voidaan itse tehdä. :cool:
Joskus on nopeampi tehdä itse kuin ostaa kaupasta, mutta yleisesti ottaen ei joten parempi jemmata kaikkea etukäteen.
Yksi työkalu taisikin jäädä pois kertomuksesta. Tällä helppo katsoa onko kaikki jouset tehtäviensä tasalla. Kuvassa mittailen jotain normijousta lähellä coil bindia. Yhden sarjan mitattuja vanhoja mutta käypäisiä jousia lahjoitinkin eräiden kansien mukana jollekin nuorelle V8 harrastajaporukalle.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/jousitesteri.jpg
Tässä on tullut monta erityisen näppärää ja kekseliästä kikkaa jo esille (paitsi se mineraalikuran käyttö sisäänajon JÄLKEEN;)) ja sunnuntai-aamun keskusteluun liittyen: mistä sbc mittaa öljynpaineen? LS:ssa se mitataan öljynsuodattimen jälkeen, linjasta jossa öljy nousee yläkertaan/nostajille eli suodattimen läpäisy ei vaikuta paineeseen. Nyt kun ohitusventtiili poistetaan, suodattimen aiheuttama paineen alenema on hyvä näkyä mittarissa. Kylmänä se voi olla varsin merkittävä, huono suodatinelementti voi siirtyä paine-eron mukana repaleina kanavaan (miksei hyväkin..).
Wazaa, kyllä synat on inessä normiajossa...
Seurailen paineita kylmänä ja vaihdan suodattimen usein. Toki pidempi ja virtaavampi filsu voisi olla hyvä, taidan ostaa jatkossa sellaisen jos jostain hyviä löytyy.
Optimi öjynkierto sbc koneissa mulla vielä hakusessa. Tässä on jollain ukolla oma agenda, mitä mieltä?Rbpjg18JOZw
progress
16.07.2014, 10:07
Seurailen paineita kylmänä ja vaihdan suodattimen usein. Toki pidempi ja virtaavampi filsu voisi olla hyvä, taidan ostaa jatkossa sellaisen jos jostain hyviä löytyy.
Auttaisko High flow öljypumppu tässä tilanteessa tuohon virtaukseen?
edit: Millä suhteella muuten sekoitat lisäaineen öljyyn?
Auttaisko High flow öljypumppu tässä tilanteessa tuohon virtaukseen?
Itse asiassa virtaus on hyvä, mutta tässä funtsittiin sitä mitä aiheutuu, jos suodatin alkaisi joskus mennä tukkoon tai öljy on liian jähmeää. High flow pahentaisi sikäli tilannetta että sitten suodattimella on entistäkin enemmän nieltävää ja voi vaikka hajoittaa sen pahimmassa tapauksessa. Ja vaikka mitään ei hajoaisikaan öljyn ylimääräinen vatkaaminen aiheuttaa sen nopeampaa kuumenemista mikä on aina huono.
Pumppu jonka asensin on mellingin tavallinen pumppu eli ei high pressure eikä volume. Silti öljyn lämmöt nousivat viitisen astetta matka-ajossa. Toki uudet tiukemmat laakeritkin saattavat siihen vaikuttaa.
Toisessa ketjussa kysyttiin voiko hapolla poistaa hapettumia, kyllä voi esim. tässä on oikeanpuoleisessa ruskeaa hapettumaa mihin on tarttunut likaakin.
Upotin rungon ultraäänipesuriin pineline vesiseokseen ja lämmitin veden kuumaksi. Kupli kovasti, jonka jälkeen läppärunko oli tasaisen matta harmaa, lika ja myös hapettumat olivat poissa.
Kokeilin lopuksi palauttaa kiillon messinkiharjalla mikä onnistuikin ja pinnasta tuli samalla hauskan värinen(vasemmalla). Ikävä kyllä väri hävisi parissa viikossa, tummui ja muuttui laikukkaaksi joten messinkiharjaus oli hyvä vain ideana.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/lapparunkhinkkausta.jpg
Öljynkiertoon muutos, ei enää suodattimen ohi. Vasemmalla uusi venttiilitön tuote.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suodatinmodi1.jpg
Paikoillaan. Tämän osan olisi tietysti voinut tehdä itsekin, mutta säästyipähän aikaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs14/suodatinmodi2.jpg
Pumppu jonka asensin on mellingin tavallinen pumppu eli ei high pressure eikä volume. Silti öljyn lämmöt nousivat viitisen astetta matka-ajossa. Toki uudet tiukemmat laakeritkin saattavat siihen vaikuttaa.
Nyt kun on kokemusta niin palaanpa tähän. Ajeltuani pakkosuodatuksen kanssa, huomasin että moottoriöljyn lämmöt nousevat tosiaan jo 2000 kierroksella matka-ajossa normaalia ylemmäs. Varmistaakseni asian, laitoin vielä kerran bypass venttiilin takaisin ja ongelma poistui.
Koska pakkosuodatus on kuitenkin ajatuksena hyvä, niin paras ratkaisu lienee laittaa isompi öljynsuodatin kuten esim.
http://www.knfilters.com/search/product.aspx?prod=hp-6002
Nythän siellä on tämä vakiokokoinen ja puolet pienempi
http://www.summitracing.com/int/parts/knn-hp-2002
Paikoilleen tuo pidempi ei tietystikään mahdu, joten muuttanen suodattimen jonnekin muualle koneen kyljestä. Haluaisin oikeastaan remontoida koko öljyjärjestelmän, nimittäin kesällä Alastarossa iltahämärän tehdessä tuloaan näin digimittaristosta tarkan öljynpaineen erään kaarteen jälkeen ja se oli vain 1/3 siitä mitä pitäisi! Kesti vielä todella kauan ennenkuin se nousi takaisin normaaliin kiihdyttäessäni lappu lattiassa suoraan eteenpäin.
https://fbcdn-sphotos-h-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xpf1/v/t34.0-12/10815754_10204254246569253_474866123_n.jpg?oh=5f7aaabf34328c3d0c4275ca598c11b3&oe=5471F630&__gda__=1416767620_c873252aad1f0aaa2bf63779705c0503
Kuinka paljon teillä on raidetangossa joustoa. Kiristin omani testiksi niin kireälle että se ulostulotanko ei liiku ollenkaan. Silti sisäänmenoakseli heiluu näin paljon?
http://penthouse.homelinux.net/fs15/raidetankojousto.gif
Kuvassa näyttää että se olisi ihan tyypillistä kulumisvälystä, mutta tyhjää välystä siinä ei ole juuri ollenkaan. Rattia täytyykin kääntää hiukan voimalla että akseli kääntyy noin paljon, käteen se tuntuukin enemmänkin jäykältä joustolta. Mikä avuksi?
Pistä auto käyntiin ja kokeile sit uudestaan.
Pistä auto käyntiin ja kokeile sit uudestaan.
Sama homma. Toki kääntöliikettä ehtii tulla vähemmän ennenkuin renkaat lähtevät kääntymään koska tehostus auttaa, mutta se ydinongelma eli hiukan pehmeä ohjaustuntuma on sama.
Mitään varsinaista vikaa tässä ei taida olla, mutta mietityttää että ovatko uudemmat esim '93-96 raidetangot toleransseiltaan tarkempia?
Mää heitän nyt vaan ihan hatusta, mutta voisiko olla ihan inan verran ilmaa järjestelmässä? (Neste kun ei puristu kasaan)
Mää heitän nyt vaan ihan hatusta, mutta voisiko olla ihan inan verran ilmaa järjestelmässä? (Neste kun ei puristu kasaan)
Ei, merkitsin kuvaan sen alueen missä on tankoa liikuttava öljy.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/84raidetankomanuaalista.gif
Ja tuo tanko mitä öljy liikuttaa, on lukittu paikoilleen joustoa tutkiessa. Jousto tapahtuu siis jo ennen tehostusmekanismia.
Luulen ettei tähän mitään fixiä ilmesty, mutta kysynpä vielä että minkä verran teillä muilla on joustoa ja nimenomaan moottori sammutettuna?
Vikaa vikaa... Ensin huomasin että coolant temp sensorin eli moottorin lämpötila-anturin johto oli mennyt sisältä poikki. Ilmankos viime kesänä kävi niin tolkuttoman rikkaalla. ECM kun luulee ilman anturia ensimmäiset minuutit että ulkolämpötila on -40 ja se on helteellä vähän liikaa, tai liian vähän, miten sen nyt ottaa.
Kun sain sen korjattua käy auto edelleen huonosti. Sytkä näyttää seilaavan vaikka EST johto on irti. Johto irti sen pitäisi ehdottomasti pysyä paikallaan, ja näyttää vain perusennakko. Nyt se saattaa hetkessä hypätä esim 15 astetta aikaisemmalle. Tekee hyvää moottorille.
Ongelmaa on ollut jo pidemmän aikaa, mutta sen esiintymistiheys on kasvanut viimeaikoina, nyt se on lähes koko ajan pielessä.
Nostin jakajan ulos ja uudehko Proformin ilmeisesti valurautainen ratas
http://www.summitracing.com/int/parts/pro-66961c
on kulunut jo puoliksi puhki, vaikka sillä ei ole ajettu montaa tuhatta kilometriä. Laitoin sen samalla kun aiemmin vaihdoin alkuperäisen nokka-akselin uuteen Comp Camsin hydrauliseen laahuuriin.
Vasemmalla auton alkuperäinen ratas, jolla ajettiinkin kymmeniä tuhansia ongelmitta.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/jakajarattaat.jpg
Tarkistin paljonko tuollainen rattaan kuluma lisää välystä. Näin pyörijän kärjestä mitattuna sitä oli 6mm.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/pyorija_klappi.jpg
Sitten laitoin varaosa jakajasta hyväkuntoisen alkuperäismallisen rattaan ja välysliike tipahti 1.8 milliin, mikä on jo lähellä uutta ratasta. Nollassahan se ei ole koskaan. Lisäksi mainittakoon, että jakajan akselin pystysuuntainen eli päittäisvälys oli myöskin normaali, eli 0.4mm.
Ongelma ei kuitenkaan rattaan vaihdolla poistunut, eikä edes vähentynyt, eli perusennakko saattoi edelleen hypätä yhtäkkiä yli 10 astetta paikasta toiseen. Ja nimenomaan EST piuha irti jolloin ECM ei pysty vaikuttamaan ajoitukseen.
Selventävä kaavio jakajan kytkennöistä:
http://penthouse.homelinux.net/fs15/gm_sytka_moduli_kaavio.jpg
Sytytysmoduli on siis melko itseriittoinen kipinäntuottamisen suhteen, ECM vain muuttaa sen ajoitusta ja sitäkin vain jos est johto on kiinni ja sytytysmodulin sisäinen rele saa 5v jännittensä. Itseasiassa 84 on joskus lähtenyt hetkeksi käyntiin kokonaan ilman ecm:ääkin, kun imusarjassa on lojunut bensaa pohjalla.
Mahdollisia syyllisiä vikaan ovat siis enää (pyörijän alla sijaitsevat) pickup moduli ja sytytysmoduli. Pickup näytti tuottavan ok pulssia ja jakajan rattaasta nopeasti sormin pyöritellessä jännite nousi hiukan yli yhden voltin vaihtovirtapuolella yleismittarilla mitatessa, joka on normaali tulos. Purkasin kuitenkin varmuuden vuoksi pickupin, eli otin ne pari ruuvia auki ja siinähän sitten sain ehjän osan rikki kun sen magneetti vanhuuttaan murtui.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/pickup_hajosi.jpg
Älköötte siis koskaan purkako sitä.. Silmämääräinen tarkistus ja jännitemittaus riittää. Tuollainen lohjennut magneetti aiheuttaa sen, että pickupin pyöriessään tuottama siniaalto ei välttämättä ole puhdas, vaan sinne sekaan tulee haamuaaltoja mitkä tietysti häiritsevät toimintaa.
Tarkistin paljonko tuollainen rattaan kuluma lisää välystä. Näin pyörijän kärjestä mitattuna sitä oli 6mm.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/pyorija_klappi.jpg
Sitten laitoin varaosa jakajasta hyväkuntoisen alkuperäismallisen rattaan ja välysliike tipahti 1.8 milliin, mikä on jo lähellä uutta ratasta. Nollassahan se ei ole koskaan. Lisäksi mainittakoon, että jakajan akselin pystysuuntainen eli päittäisvälys oli myöskin normaali, eli 0.4mm.
Nokka akselin päittäisvälys, aihettaako jakajaan värinää ja heittoa ?
Nokka akselin päittäisvälys, aihettaako jakajaan värinää ja heittoa ?
Aatteleppa ite...
Laahurikoneissa ei taida aiheuttaa, niissähän nokan profiili painaa nokka jatkuvasti taaksepäin, samasta syystä silloin ei tarvita sitä lukiterengasta tai cam buttonia nokan etupäässä.
Juu nokka ei kuljeksi ja sytytyskin alkoi pysyä paikoillaan sytytysmodulin vaihdolla. Lämpöäjohtavaa rasvaa oli asiaankuuluvasti välissä, eli taisi mennä vanhuuttaan. Ehjän pickupin sain samalla täällä myynnissä olleesta varaosa jakajasta.
Sitä purkaessani löysin samalla vian, mikä onkin ehkä johtanut hylkäämiseen. Pyörijää käsin pyöritellessä ei huomannut mitään erikoista, mutta kun akselin irroitti ja pesi pois paksun mustan töhnän, huomasi että yläpään laakeriholkki on jossain vaiheessa leikannut kiinni akseliin ja alkanut sitten pyöriä alumiinissa.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/varaosajakaja-laakeripaskana.jpg
Holkki näyttää teräkseltä, mutta on pehmeähköä laakerimateriaalia ja idea onkin siinä että nuo holkkia ympäröivät poterot ovat täynnä sahanpurujen kaltaiseen materiaaliin imeytettyä rasvaa/öljyä mikä sitten hitaasti imeytyy laakeriin ja voitelee pyörivää akselia vuosien ajan. Toki myös moottorista tulee alakautta öljyhöyryä mikä auttaa asiaa.
Näin ollen virranjakajaakin olisi fiksua n. kerran kahteenkymmeneen vuoteen huoltaa, eli puhdistaa ja rasvata akseli, sekä lisätä tuoretta öljyä poteroihin.
Aiemmin tarkastelimme miten voi kotikonstein tehdä suutinpenkin. Sitä ei kuitenkaan sivuttu miten crossfiren suuttimia voi testata. Normi testipenkkiinhän niitä ei saa oikein kiinni täysin erilaisen rakenteen vuoksi ja irroittaessakin läppärungoista pitäisi uusia aina tiivisterenkaat. Kuulostaa työläältä..
Vuosi sitten huomasin edellisen kasauksen jälkeen jotain omituista bensansyötössä, aivain kuin toiselta puolen tulisi enemmän bensaa kuin toiselta. Kokeilin laittaa minigrip pussit tiukasti puristettuna ainetta keräämään.
Pussittaminen toimikin yllättävän hyvin, kahden suuttimen eroksi paljastui peräti 20%, siten että bensalinjassa jälkimmäisenä vuorossa oleva oli tuotoltaan pienempi (kuvassa etualla)
http://penthouse.homelinux.net/fs15/crossfiresuutintesti1.jpg
Crossfiressähän bensa kiertää ensin toiselle läppärungolle ja sieltä putkea pitkin toiselle(integroidun regulaattorin) sisältävälle rungolle, josta ylimääräinen gaso palaa tankkiin. Suuttimet ruiskuttavat yhtä aikaa ja siitä johtuen kakkosrungon sisäinen bensanpaine laskee alemmaksi kuin ensimmäisellä, aiheuttaen eroa. Tehtaalla ongelma ratkaistiin niin, että jälkimmäinen suutin on n. 5% suurempi tuotoltaan, jolloin kumpikin sumuttaa käytännössä saman määrän.
Noh, kasatessa olin pistänyt suuttimet vahingossa ristiin, jolloin homma kääntyykin päälaelleen ja eroksi tulee 10%. Tämä ei kuitenkaan selittänyt 20 prosenttia, joten pistin vähemmän tuottaneen suuttimen yöksi injector cleaneriin ja puhaltelin sitä vastakarvaan paineilmalla. Sitten taas uusi testi ja tuotot olivat tismalleen tasan. Samalla palautuivat kadoksissa olleet tehot ja moottori kävi tasaisemmin. Yllätys!
http://penthouse.homelinux.net/fs15/crossfiresuutintesti2.jpg
Suosittelen tätä melko helppoa menetelmää ja jos haluaa testata myös n. 3x pidemmällä aukioloajalla, niin ottaa imusarjan etuosasta lämpötila-anturin johdon irti, jolloin ecm luulee pakkasta olevan -40. Mittaus kannattaa myös toistaa muutaman kerran niin saa varmistettua tulokset.
Ihailin muutama vuosi sitten Tomaksen egt mittarisysteemiä. Sen jälkeen pistinkin vapari käyttikseeni testiksi muutaman erilaisen yksikanavaisen halpamittarin. No, pääosa niistä olikin ihan kuraa ja niissä oli lisäksi ympättynä omituisia diskotoimintoja. Toki joku hyväkin joukosta löytyi.
Myöskin budjettipään anturit näköjään hajoavat herkästi, tässä läpeensä kärähtänyt vaihtuu vähän parempaan open tip versioon. Ja kun sanon parempaan, tarkoitan lähinnä reagointimielessä, tuo suljettu oli liian hidas että siitä olisi ollut paljoakaan hyötyä. Nähtäväksi jää open tipin kestävyys. Ainakin tuo rungon rakenne on parempi kun johdon lämmöltä suojaamista ajatellaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs15/egt-anturit.jpg
Kylläpä aika vierähti. No, ehkä hiukan yllättäen open tip on kestänyt jokapäiväistä käyttöä ihan ongelmitta, täytyypä hommata samoja lisää jossain kohtaa. Tuossa toisessa hajonneessahan oli muuten tulleet pakokaasut lävitse ja siksi se oli tuon näköinen.
Ja sitten crossfiren päästöarvoja.
2015:
CO%: 2.22 (raja 4.5)
CO2: 12.90
HC ppm: 186 (raja 1000)
O2: 1.80 (raja 5)
2016:
CO%: 0.78 (raja 4.5)
CO2: 13.90
HC ppm: 45 (raja 1000)
O2: 2.24 (raja 5)
Jos vielä paranee niin menis kohta jo vähäpäästöisen arvoihin vaikka ei ole kattia?
Eron tän vuoden eduksi synnytti se että viime vuonna seos oli rikkaampi koska pyttyjen välillä oli isommat seoserot johtuen kaikenmaailman porttailuista mitä olin harrastanut ja siksi jouduin pitämään paksulla että laihinkin pytty sytyttää. Sain eroa vähennettyä modaamalla viime viikonloppuna imusarjaa hiukan.
Hapen lisääntyminen selittynee ehkä sillä että toisesta kollektorista on alkanut kuulua napsuntaa ja siellä näkyikin halkeama yhtymäkohdassa.
Tänään mietin huvikseni voisiko seoksia vielä jollain konstilla tasoittaa entisestään. Sitten se kuningasidea tuli: mitä jos loppu epätasaisuus johtuukin iaceista, eli tyhjäkäynti säätöventtiileistä?
Silti melko skeptisenä tukin iaccien ilmakanavat läppärungoissa ja uskomatonta kyllä seokset tyhjäkäynnillä olivat sen jälkeen aivan tasan!
Asia oli helppo todeta laihentamalla seosta äärimmilleen niin että moottori on sammumispisteessä, ja kuitenkin kaikki primäärit olivat saman lämpöisiä. Ja vaikka yksikään pytyistä ei olisi muita kylmempi, myös liian kuuma primääri on huono merkki, silloin joku saa liikaa kakkua.
Lopputulos oli ihan uskomattoman tasaisesti käyvä kone, koskaan en ole kuullut tuon hyrisevän niin smoothisti 600 rpm. Jotenkin aina ajattelin että crossfiren rakenteen vuoksi viritettäessä pelkästään porttaamalla ei voida välttää epätasaista jakautumista pienillä kierroksilla. Se ei ollutkaan niin.
Miksi iacit sitten vaikuttivat? Crossfiressä iacceja on kaksi, yksi kummassakin läppärungossa. Iacin koneelle päästämä ilma virtaa imusarjaan kaasuläpän alapuolelta reiästä, joka tarkoittaa että se teoriassa voi sotkea yläpuolelta tulevan bensa-ilma seoksen kulkua matalilla kierroksilla kuten sivujoki joka liittyy amazoniin. Luultavasti ongelma esiintyy enimmäkseen vain näillä suuremmaksi poratuilla läppärungoilla..
Eli kannattaa tehdä aina niin, että säätää läpät niin suurelle että iaceille ei jää paljoa virrattavaa. Tai sitten jos ei tarvitse iacceja ollenkaan kuten minä, tukkii vain ne kanavat.
Hienoa pohdintaa.
Vakiosysteemissä tuli ensikis mieleen että, miten käy tyhjäkäynnin, kun ollaan vielä open loop tilassa ja läpät on säädetty "väärin". Karkaako kierrokset ylemmäs.
Tänään mietin huvikseni voisiko seoksia vielä jollain konstilla tasoittaa entisestään. Sitten se kuningasidea tuli: mitä jos loppu epätasaisuus johtuukin iaceista, eli tyhjäkäynti säätöventtiileistä?
Silti melko skeptisenä tukin iaccien ilmakanavat läppärungoissa ja uskomatonta kyllä seokset tyhjäkäynnillä olivat sen jälkeen aivan tasan!
Asia oli helppo todeta laihentamalla seosta äärimmilleen niin että moottori on sammumispisteessä, ja kuitenkin kaikki primäärit olivat saman lämpöisiä. Ja vaikka yksikään pytyistä ei olisi muita kylmempi, myös liian kuuma primääri on huono merkki, silloin joku saa liikaa kakkua.
Lopputulos oli ihan uskomattoman tasaisesti käyvä kone, koskaan en ole kuullut tuon hyrisevän niin smoothisti 600 rpm. Jotenkin aina ajattelin että crossfiren rakenteen vuoksi viritettäessä pelkästään porttaamalla ei voida välttää epätasaista jakautumista pienillä kierroksilla. Se ei ollutkaan niin.
Miksi iacit sitten vaikuttivat? Crossfiressä iacceja on kaksi, yksi kummassakin läppärungossa. Iacin koneelle päästämä ilma virtaa imusarjaan kaasuläpän alapuolelta reiästä, joka tarkoittaa että se teoriassa voi sotkea yläpuolelta tulevan bensa-ilma seoksen kulkua matalilla kierroksilla kuten sivujoki joka liittyy amazoniin. Luultavasti ongelma esiintyy enimmäkseen vain näillä suuremmaksi poratuilla läppärungoilla..
Eli kannattaa tehdä aina niin, että säätää läpät niin suurelle että iaceille ei jää paljoa virrattavaa. Tai sitten jos ei tarvitse iacceja ollenkaan kuten minä, tukkii vain ne kanavat.
Moi,mites tukit kanavat ?
Hienoa pohdintaa.
Vakiosysteemissä tuli ensikis mieleen että, miten käy tyhjäkäynnin, kun ollaan vielä open loop tilassa ja läpät on säädetty "väärin". Karkaako kierrokset ylemmäs.
Kiitos ja hyvä kysymys. Täysin vakiosysteemissä sille toimenpiteelle ei ole paljoa tarvetta, mutta jos se kuitenkin tehdään, niin kannattaa sen jälkeen säätää tps jännite uusiksi sekä ottaa akunkenkä hetkeksi irti. Sen jälkeen kun seuraavan kerran ajaa n. 40mph, vetää ecm molemmat iacit kokonaan kiinni.
Sitten se alkaa niitä askel kerrallaan taas avaamaan, kunnes tyhjäkäynti on sopivalla tasolla. Ei siis periaatteessa pitäisi tulla ongelmaa.
Hyvä tyyli voisi olla säätää läpät niin että tukkii ensin iacin ilmakanavat tilapäisesti ja ruuvaa läpät niin, että kierroksia on tyhjäkäynnillä n. 800, jonka jälkeen venttiileille ei pitäis jäädä paljoa avautumista.
Moi,mites tukit kanavat ?
Ensin paperilla sitten kun tulos oli mieluisa, tungin sinne alumiinifoliota ja naputtelin sen tiiviiksi tulpaksi ruuvarilla ja pienellä vasaralla. Yllättävän vaikeaa oli saada sitä foliota pitämään yhtä hyvin kuin paperitolloa. Mutta äänestä sen kuulee suhiseeko..
Open tip on alkanut näyttämään hiukan liian suuria lukemia, eli se kesti melkein kaksi vuotta päivittäistä käyttöä, aika hyvin!
Corvetella ei tullutkaan tänä vuonna ajettua yhtään. Näin siksi, että aika kului muissa, vähintään yhtä tärkeissä projekteissa. ;)
Mitäs se slaavikyykky siellä huutelee...;) Lyöt ristitulen tulille, niin asia korjaantuu sillä!
Selvä!! Tosin öljyjä piti notkistaa ensin:
http://penthouse.homelinux.net/fs18/crossfire_machoedition.mp4
Paccanini
29.05.2018, 22:52
Selvä!! Tosin öljyjä piti notkistaa ensin:
http://penthouse.homelinux.net/fs18/crossfire_machoedition.mp4
No en mä kirjaimellisesti tarkoittanut sitä tuleen tuikata. Asia meininki! :rock:
No en mä kirjaimellisesti tarkoittanut sitä tuleen tuikata. Asia meininki! :rock:Toi oli muutama vuos sitten Juzan mökillä, tuli vähän innostuttua koko päivän kestäneen douppaamisen jälkeen.
Neljä vuotta sitten asentelin C6 Z06 jarrut. Niitä varten tarvittiin adapterit, joita ei ollut mistään saatavilla, ainakaan hyviä, joten ne piti tehdä itse.
Asiaa mietittyäni ja testailtuani, totesin ettei pelkkä alkuperäisiin reikiin pulttaaminen tee kiinnityksestä lähellekään tarpeeksi tukevaa, vaan siinä syntyy huomattava jousto, mikä lopulta joko rikkoo jotain, kuluttaa jarrupaloja epätasaisesti tai tekee jarrutuntumasta epämääräisen.
Monet autoissa näkemäni adapterit ovat tehty juuri kuvailemallani tavalla. Ilmeisesti tekijät eivät ole kokeilleet voimalla vääntää satulaa, jolloin he näkisivät sen liikkuvan jo melko pienellä voimalla. Jarrutuksissa voimat ovat kuitenkin selvästi suuremmat ja koska kiinnitys on aina vain toispuoleinen, ei myöskään kannata kuvitella että rasitus on vain pitkittäissuuntainen.
Siksi teinkin toisen tukitason kiinnityksen pyörän laakerin kahden pultin alle. Sepä ratkaisikin ongelmat täysin. Nyt on luottamusta pysähtymiseen vähän kovemmassakin vauhdissa.
Ulkonäöltään ovat hauskan 'orgaaniset', mutta mittatarkat ja vahvat. Kuvassa etujarrut.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4_jarruadapteri1.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4_jarruadapteri2.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4_jarruadapteri3.jpg
Adolf Hipster
28.12.2018, 09:48
Todella tyylikäs ratkaisu! Onko sulla joka nurkassa noi C6Z jarrut?
Todella tyylikäs ratkaisu! Onko sulla joka nurkassa noi C6Z jarrut?
Kiitti, juu on. Takana rakenne olikin aivan erilainen, joten sinne ei edes voi tehdä sellaisia alkuperäisiin kiinnitysreikiin pultattavia adaptereita, että satulan saisi kiinni. Sieltä piti ottaa se hyvin pienet kiinnityskorvat omaava valualumiininen välikappale kokonaan pois välistä ja tehdä uusi, erilainen tilalle.
Eli ensiksi taka navat pitää purkaa. Toinen puoli purkaantuikin ihan pultit avaamalla ja työntämällä yhdellä sormella spindle akseli pois paikoiltaan, kuten kuuluukin. Mutta sitten toinen puoli! Mikään normaali ulosvetäjä ei saanut samaa osaa hievahtamaankaan, koitin antaa lämpöäkin, mutta ei...
Sitten lopulta muutaman tunnin ja parin hajonneen, tavallisen ulosvetäjän jälkeen paloi käämit ja hommasin megalomaanisimman ulosvetäjän, mitä olen koskaan omistanut. Se olikin hyvä ratkaisu, koska jopa tämä hydraulinen malli joutui hiukan työskentelemään, ennenkuin osa irtosi.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru1.jpg
Mikään osa ei ole ollut tässä autossa lähellekään näin tiukassa. Itseasiassa se oli niin tiukassa, että ajattelin takalaipan vääntyvän pilalle, mutta eipä mennytkään. Irtoaminen muistuttikin lähinnä pientä räjähdystä ja lensin perseelleni lattialle, kun ei ollut kuulosuojaimiakaan ja tilanne pääsi yllättämään. :D
Osaa tutkaillessa huomaa että siellä on käytetty jotain liimaa tai muuta ainetta, ehkäpä kemiallista metallia koska se oli vielä kuumuuden antamisen jälkeenkin melko kovaa kun koitin puukolla pois rapsuttaa. Jumiutuminen ei siis ollut luonnollista alkuperää.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru2.jpg
Seuraavaksi aloitin lukuisten mittailujen jälkeen uuden välikappaleen koneistamisen. Ensiksi palikka sopivan paksuiseksi, eli samaksi mikä alkuperäinenkin osa oli.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru3.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru4.jpg
Osaa tehdessä minua piinasi aikapula. Tämä tarkoitti, etten voinut alkaa ajatella tekeväni myös toimivaa käsijarrua, sillä C6 takajarrulevyssä oleva käsijarru 'rumpu' on suuremmalla halkaisijalla, sekä eri offsetissa kuin C4. Niinpä tämä kappale on pelkkä tukeva kiinnityspiste jarrusatuloille.
Katsastuksen hoidin laittamalla alkuperäiset jarrut kiinni siksi aikaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru5.jpg
Pyörä on aina hauska keksiä uudelleen. Tässä tapauksessa ajattelin että mitä jos laittaisin jarrusatulan hiukan alaviistoon sekä edessä että takana, näin saisin auton painopistettä hiukan alemmaksi. Idean saatuani selasin superautojen kuvia ja siellä oli pojat tehneet juuri samoin. Reverse engineering, lol.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru6.jpg
Iloinen yllätys oli että 16" peltivanteet, joita käytän aina talvisin auton siirtelyyn pihalla eri tallien välillä, mahtuivat takana, missä vetopitoa tarvitaan, uusien satuloiden kanssa paikoilleen.
Tilaa ei jäänyt milliäkään, mutta eipä tarvinnutkaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs18/z06_c4takajarru7.jpg
Viimekesänä tuli yhtäkkiä kirje tullilta 84:n verotukseen liittyen, sain viimeinkin veropäätöksen. Kun aina mietitään että kauanko menee että veropäätös tulee, niin nyt tuli se lopullinen päätös.
http://penthouse.homelinux.net/fs22/autoverovarkaus.jpg
Yli 16 vuotta siinä kesti..
http://penthouse.homelinux.net/fs22/autoverovarkaus2.jpg
Mitä tästä opimme? No tietysti tästä voivat oppia vain ne, ketkä eivät ehtineet kuolla tällä välin kuten osalle kävi.
Se on nyt selvää, että on täysin -OK- että Tulli varastaa kansalaisilta laittomasti mitä haluavat ja tietysti suomen oikeuslaitos hyväksyy tullin toiminnan, samalla luoden kalliita prosesseja joissa kestää jopa vuosikymmeniä ja tietenkään lopulta mikään ei johda mihinkään, koska asiat sopivasti vanhenevat pitkän odottelun aikana käsiin mitätöiden korvaukset, vaikka kansalainen olisi vahingossa alunperin oikeassa sattunut olemaankin.
Mutta ei hätää! Omat aivokemian prosessini kestävät vieläkin pidempään ja maksatutan kyllä nämä vahingossa väärään taskuun lipsahtaneet eurot takaisin omistajalleen alkuperäisen huijauksen härskiyteen verrattavilla koroilla potenssiin x, kunnes lopulta itsekin koen että asia on vanhentunut ja päästy tyydyttävään lopputulokseen. Muutenhan koko hommassa ei olisi ollut mitään järkeä.
Lopuksi vielä autoveron historiaa, jos on päässyt unohtumaan:
https://yle.fi/uutiset/3-8623002
Toivottavasti ei ole kauhean paljon rahaa kiinni tai toivottavasti on mutta summalla ei ole henkilökohtaisesti merkitystä, koska 16 v voi tuntua etukäteen tiedettynä pitkältä ajalta. Mutta tullin tapaisen kanssa kun joutuu vääntämään niin tavallinen tallaaja voi olla heikoilla nimittäin tullilla ja sen virkamiehillä on aikaa.
Ite tullasin -89:n muistaakseni -91 ja tulli alkoi pompottelemaan. Yrittivät saada auton verotettua, väärin tulkitsemansa yhden päivän perusteella. Onneksi tunsin erään henkilön joka tunsi tämän ko virkamiehen esimiehen ja vääryys korjaantui siinä samalla oven avauksella. Loppu hyvin kaikki hyvin (tämä tullin hurttakin on jo kuollut) mutta asia olisi voinut muuttua pitkäksi taisteluksi. Hyi ******** nuita mielivaltaisia virkamiehiä
Toivottavasti ei ole kauhean paljon rahaa kiinni tai toivottavasti on mutta summalla ei ole henkilökohtaisesti merkitystä, koska 16 v voi tuntua etukäteen tiedettynä pitkältä ajalta.
No ei oo tietty, enemmänkin periaatekysymyksiä. Suomi on kuitenkin korkean verotuksen maa, joten pitäis edes sit olla rehtiä.
10 vuotta sitten taisi jonkun verran ärsyttää kun specin kytkin ei sopinut helpolla paikoilleen, että en vissiin laittanut mitään kuvia siitä asennuksesta. No nyt laitetaan.
Kytkimen mukana tuli kaksi tämännäköistä levyä ja sitten sinne väliin meni tuollainen teräslevy myös.
http://penthouse.homelinux.net/fs23/spec-kytkin1.jpg
Tuon asetelman kun kiristää paikoilleen niin eipä millään saanut laitettua mukana tulleella työkalulla suoraan että olisi vaihteisto menny paikoilleen! Eli tuonne "rihlattuun" reikään ei työkalun käytön ja asetelman pulttien kiristyksen jälkeen uponnut se vaihteiston akseli.
http://penthouse.homelinux.net/fs23/spec-kytkin2.jpg
Tuo työkalun muovi on pehmeää ja vielä rakenne ontto ohutseinämäinen. Onneks oli purettu laatikko ylimääräisenä joten otin siitä aidon akselin ja käytin sitä työkaluna. Muuten oliskin menny vaikeaksi. Ehkä olisi pitänyt valaa epoksia työkalun sisäosa täyteen.
http://penthouse.homelinux.net/fs23/spec-kytkin6.jpg
Tässä olen laittanut jotain shimmejä näköjään väliin, en muista jäivätkö lopulta sinne vai mikä oli tilanne.
http://penthouse.homelinux.net/fs23/spec-kytkin3.jpg
Kytkimen push mallinen työsylinteri ei mennyt kunnolla paikoilleen, koska sen mukana tullut tappi otti siihen kiinni, eli piti koneistaa materiaalia pois siitä kohtaa.
http://penthouse.homelinux.net/fs23/spec-kytkin4.jpg
Tässä se istuu jo.
http://penthouse.homelinux.net/fs23/spec-kytkin5.jpg
Sit tais olla vielä jotain muitankin ongelmia mitkä olen jo autuaasti unohtanut. Yksi oli myös että se mukana? tullut kytkimen silmärullalaakeri hajos hetikohta, korjasin laittamalla sellaisen kiinteän öljytyn laakerimetallimallisen. Lisäksi piti tehdä kurkistusikkuna kytkinkoppaan että näki mitä siellä oikein tapahtuu. Kaikenkaikkiaan otin lootan pois ja uudelleen takaisin auton alla maaten aika tasan 20 kertaa. Alkoi jo sujumaan loppuvaiheessa... Taisin kuitenkin kaiken menetetyn ajan takia missata sen vuoden meetin. Otti päähän.
Paljon kiitoksia tästä kuvapläjäyksestä. Ehkä tommoseen Specin tuplalevyyn juuri ja juuri voisi itsekkin sortua, muutakaan tuplalevystä ei ole enää myynnissä. Myöskään 6-lapasta jousittamatonta ei ole enää valikoimassa mutta jousitettuna ite ostaisinkin.
EDIT: Muistatko minkä takia laitoit nuo shimmit asetelman alle? Ja täytyikö silmälaakeri vaihtaa jostain syystä vai olisiko voinut käyttää vakio silmälaakeria?
Ole hyvä.
EDIT: Muistatko minkä takia laitoit nuo shimmit asetelman alle? Ja täytyikö silmälaakeri vaihtaa jostain syystä vai olisiko voinut käyttää vakio silmälaakeria?
En kyllä muista yhtään, olikohan shimmit yritys säätää kytkintä kun se ei ensin toiminut kunnolla. Tarkistan seuraavan kerran kun irroitan vaihteiston onko ne vielä siellä.
Silmälaakeri oli niin huonolaatuinen että ne laakeri rullat alkoi kääntyä melkein poikittain ja tuhohan siitä tulee heti kohta, mut huomasin sen itse jo asennusvaiheessa kun se takerteli jo siinä. Siihen kannattaa laittaa korkealaatuinen osa ettei sen takia tarvitse myöhemmin irroitella tai tule mitään damagee akseliinkaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta1.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta3.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta4.jpg
Ennen ja jälkeen.
http://penthouse.homelinux.net/fs13/pakovenahionta5.jpg
Aikanaan kun ohensin noi venttiilivarret, oli osalla lukijoista hiukan huolta, että miten ne kestävät. Palatakseni aiheeseen näin kymmenen vuoden jälkeen, yksikään noista ei katkennut, lisäksi tein käyttö bemariini ihan saman silloin samoihin aikoihin, otin niistä venttiileistä suhteessa vieläkin vähän enemmän materiaalia pois. Nyt olen ajanut bemmillä sen jälkeen melkein 150 000 km (mittarissa nyt 431 000) eikä yksikään niistäkään ole katkennut tai mitään muutakaan ongelmaa.
C4vettester
10.09.2024, 21:12
Aikanaan kun ohensin noi venttiilivarret, oli osalla lukijoista hiukan huolta, että miten ne kestävät. Palatakseni aiheeseen näin kymmenen vuoden jälkeen, yksikään noista ei katkennut, lisäksi tein käyttö bemariini ihan saman silloin samoihin aikoihin, otin niistä venttiileistä suhteessa vieläkin vähän enemmän materiaalia pois. Nyt olen ajanut bemmillä sen jälkeen melkein 150 000 km (mittarissa nyt 431 000) eikä yksikään niistäkään ole katkennut tai mitään muutakaan ongelmaa.
Ohhoh, vau ja hämmästys :shock: :scratch:!
Monenlaista "Backyard Engineer":iä sitä on tullut nähtyä mutten vastaavaa :thumrigh:. Siis rälläkällä yms. hilavitkuttimilla itsetehty venttiilinvarren kavennus :shock:?
Juuri niin. Venttiilinvarret ovat jo sen verran sitkeää tavaraa, että jossain mielessä oli aika hyvä tapa hoitaa tuo homma kun kerran itse niitä ohentaa halusin. Mutta olihan tuo venttiili sentään työstökoneessa kiinni joka sitä hionnan aikana tukevasti pyöritti, sekä ylös-alas liike hoitui sillä myöskin.
Totesit, ettei kymmenen vuoden aikana ole operaatiosta ollut mitään haittaa. Näin moottoreista mitään ymmärtämättömänä jäi ilmaan leijumaan kysymys, mikä on ollut se konkreettinen hyöty?
Totesit, ettei kymmenen vuoden aikana ole operaatiosta ollut mitään haittaa. Näin moottoreista mitään ymmärtämättömänä jäi ilmaan leijumaan kysymys, mikä on ollut se konkreettinen hyöty?
Ajoin silloin aikanaan mun crossfirellä, alkuperäisellä imusarjalla, alkuperäisillä kansilla, alkuperäinen ecm, nokka, perä, vaihteisto, matalan 13 ajan mikä on yli 2 sekuntia nopeammin kuin uutena (15.5sek). Demosin ikäänkuin, että aina ei tarvitse laittaa uusia, toisinaan kalliitakin viriosia, vaan voi myös koittaa muokata alkuperäisiä. Siitä tavoiteajasta oli vedonlyöntikin silloin, minkä tietysti voitin :D Lisäksi crossfirestähän oli se väite että se on ihan paska ettei sille voi tehdä mitään, että se ei kulje. Se oli hauska todistaa vääräksi.
Tottakai saadakseni sen ajan tein muutakin kuin muokkasin pelkkiä venttiileitä, nämä ovat aina monen asian kokonaisuuksia, yhdellä muutoksella ei vielä pitkälle pötkitä.
Ventiilinvarren ohennus parantaa kanavan virtausta = sylinterin täytöstä, koska venttiilin varsi on aina siinä keskellä kanavaa.
Samaten bemarilla olen nyt ajanut "kaasu pohjassa" vuosia vuosia nauttien muutamasta extra hevosvoimasta. Siinä taas oli laahuri nokka-akseli kulahtanut edellisten omistajien käyttämän modernin öljyn lisäaineiden puutteen takia, joten samalla viritin venttiileitäkin ym. kun oli kannet irti. Eli pääasiassa sellaista harrastetoimintaa ajankuluksi tietenkin. Ovat hyviä keskustelunaiheita iltamissa.
Joskus käy niinkin, että mun experimental projekteista läikkyy yli jotain hyödyllisiä yksityiskohtia muidenkin autoihin, joka on tietysti myös palkitsevaa. Ja tottakai niistä myös mun autoihin.
C4vettester
14.09.2024, 16:53
Totesit, ettei kymmenen vuoden aikana ole operaatiosta ollut mitään haittaa. Näin moottoreista mitään ymmärtämättömänä jäi ilmaan leijumaan kysymys, mikä on ollut se konkreettinen hyöty?
...
Ventiilinvarren ohennus parantaa kanavan virtausta = sylinterin täytöstä, koska venttiilin varsi on aina siinä keskellä kanavaa.
...
Joskus käy niinkin, että mun experimental projekteista läikkyy yli jotain hyödyllisiä yksityiskohtia muidenkin autoihin, joka on tietysti myös palkitsevaa. Ja tottakai niistä myös mun autoihin.
Vaparissa varsinkin, venttiilit ovat luonnollisesti yksi osa virtauksen "hienosäätöä" paremmaksi :thumrigh:.
Itse kuitenkin näkisin tällaisissa konkreettisena "hyötynä" omien rakentelu-skills:ien ja kokemuksen karttumisen, erilaisten omaperäisten teknisten ratkaisujen kokeilua ja joskus niissä jopa onnistumista yli alkuperäisten odotusten (a'la "Macho, rälläkkä ja venttiilinvarren kavennus").
Jonkun käyttispolttikseen verrattavan moottorin yksittäisen osa-alueen featuren "nyanssiaalinen improovaaminen", eli suomeksi sanottuna "nysvääminen", ei siis välttis ole pohjimmiltaan "se ideoiden/tekemisen kipinän sytyttävä juttu" joka saisi useimpia näkemään vaivaa vastaavanlaiseen "pelle pelottomuuteen".
En tosiaankaan väheksy ettetkö Macho olisi saanut päänsisäisiä kiksejä venavarren kavennuksen mukanaan tuomasta "moottoriteknisestä hyödystä" :thumleft:, mutta toisaalta eikö sen lopputuleman voinut jo loogisesti päätellä ennen koko kokeilun aloittamista :study:? Vastaavan lopputuloksen olisi luonnollisesti voinut saavuttaa helposti/nopeasti/suoraviivaisesti tilaamalla pataan kilpavenat, mutta toki "tekemisestä/toteuttamisesta nauttimisen matka" ja omien skills:ien karttuminen olisi siinä vaihtoehdossa jäänyt huomattavasti ohuemmalle :-k.
Joskus virikytkinten kanssa voi olla ihme säätöä. Tässä tulevaisuuden referenssiksi mun tuplalevy Spec käytön jälkeen normaalisti kuluneena. Eli tilanteesta missä kytkin on toiminut ongelmitta.
http://penthouse.homelinux.net/fs25/kytkin1.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs25/kytkin2.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs25/kytkin3.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs25/kytkin4.jpg
http://penthouse.homelinux.net/fs25/kytkin5.jpg
Satuin näkemään videon tuplalevykytkimen kunnostuksesta, ihan hyvää infoa jos joskus tarvii.
https://www.facebook.com/reel/1744192569554344
vBulletin v3.5.0 Release Candidate 3, Copyright ©2000-2026, Jelsoft Enterprises Ltd.