View Full Version : Yorcci's nysväysnurkka
ps sorry Yorcci sun ketjun raiskaamisesta, pointtina herättää keskustelua
Ei haittaa yhtään mitään, kun ollaan kuitenkin ihan asialinjalla. Keskustelu on aina paikallaan, on tullut paljon infoa tämänkin aiheen (venttiilikoneiston geometria) tiimoilta.
Niinjoo, siitä sivuttaisliikkeestä... eilen kävin putsailemassa kannenpultteja ja maalasin lohkoon kerroksen Miranolia ja tuli keinuvivut puheeksi. Kaivelin pahimpia sivuttaissuunnassa hölskyviä keinuja esille ja huomasin tämän
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jKd.jpg
Öööö....oliskohan ollut hieman sivuttaista painetta jo venttiilin päässäkin? :rolleyes:
Tietysti olisi ollut hyvä merkitä purkuvaiheessa keinutkin tarkkaan, mistä mikäkin on, mutta ei tullut tehtyä sitä. Nyt ei sitten voi sanoa juuta eikä jaata sen suhteen, olisiko tämä ollut siinä pahimmin kulahtaneen ohjurin kaverina. Tietty epäilys todennäköisyydestä herää tottakai...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jex.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jex.jpg
Tuli jo aiemmin mieleen tuota kuvaa katsoessa, että ohjurin ympäristö on käsin viimeistelty ja siinä yhteydessä ohjurin pää on myös hieman muotoutunut => ohjurin päässä oleva ulkopuolinen kartio ei välttämättä ole ollut täysin symmetrinen suhteessa sisäreikään eikä sen perusteella voi välttämättä tehdä 100% tarkkaa päättelyä kulumisen määrästä.
Tuli jo aiemmin mieleen tuota kuvaa katsoessa, että ohjurin ympäristö on käsin viimeistelty ja siinä yhteydessä ohjurin pää on myös hieman muotoutunut => ohjurin päässä oleva ulkopuolinen kartio ei välttämättä ole ollut täysin symmetrinen suhteessa sisäreikään eikä sen perusteella voi välttämättä tehdä 100% tarkkaa päättelyä kulumisen määrästä.
Ei toki ihan suoraan, mutta tuossa vielä toinen kuva, jossa näkyy ehkä paremmin tuon ohjurin reiän ja kulumisen välinen suhde:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jKw.jpg
...hieman ihmettelen vaan, että eikö aiemmin lataamani video sitten kertonut tarpeeksi kulumisen määrästä?
Tuossa pieni kauhuvideo eiliseltä http://penthouse.homelinux.net/fs16/ohjuri_yorcci.mp4
...hieman ihmettelen vaan, että eikö aiemmin lataamani video sitten kertonut tarpeeksi kulumisen määrästä?
Toki, enkä sitä tarkoittantkaan, vaihtoraja näytti nippa nappa ylittyneen.
Pohdin mielessäni johtopäätösten vetämistä kuluman suunnasta kuvan perusteella, ja niinkin tarkka menetelmä kuin venttiilin varren työntäminen ohjuriin satunnaiselle syvyydelle ei vielä oikein kerro kuluman muodosta ja sijainnista ihan kaikkea. :)
Pohdin mielessäni johtopäätösten vetämistä kuluman suunnasta kuvan perusteella, ja niinkin tarkka menetelmä kuin venttiilin varren työntäminen ohjuriin satunnaiselle syvyydelle ei vielä oikein kerro kuluman muodosta ja sijainnista ihan kaikkea. :)
Ei toki.
Mutta kun kulumaa ei ollut kaikissa ohjureissa, niin väkisinkin alkaa hakea yhteyksiä poikkeamista.
Muutama kulunut ohjuri + muutama keinu melkein hajalla = yhteys
Tänään taas tylsää osien putsailua kierretapeilla ja -pakoilla... Vuorossa öljypohjan ja jakopään kopan kiinnityspultit. Ajatuksena ei järjen häivää, mutta tässä yhden öljypohjan kiinnityspultin lähtökohta
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jKN.jpg
...ja putsattuna
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jK5.jpg
Osapuilleen tämän verran tuosta yhdestä pikkupultista irtosi ryönää (kuten kaikista muistakin):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j7a.jpg
Nokan ja nostajien öljykanavien tulpat pistin kiinni myös. Nokan öljykanavan tulppa tuntui kiertyvän melko syvälle jo kohtuullisellakin momentilla (en löytänyt tehtaan manuskasta momenttia tuolle, mutta heitin hatusta jotain 40-50 Nm) ja halusin kuitenkin varmistua, ettei tulppa tuki öljykanavaa
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j7Y.jpg
...joten mittasin tönärillä osapuilleen mitan tuon öljykanavan reunaan, putsasin kierteet ja kiersin tulpan 'millin vajaaksi' loctiten sinisen lukitteen kanssa. Nostajien öljykanavien tulpat eivät voi liian syvälle mennäkään, mutta pistin niihinkin lukitetta ja väänsin tuohon 40-50 Nm momenttiin.
Momentti on ihan arvailua, koska muutama talvi sitten joku lainasi tallilla tuota mun momenttiavainta ja väänsi avaimen 'tappiin'... No, joskus keväällä renkaanvaihdon yhteydessä huomasin homman ja kiroiltuani aikani tarkistutin avaimen, mutta momentit ovat ihan pielessä, joten mitään kriittistä ei tuolla avaimella voi enää tehdä.
Tänään taas tylsää osien putsailua kierretapeilla ja -pakoilla... Vuorossa öljypohjan ja jakopään kopan kiinnityspultit. Ajatuksena ei järjen häivää, mutta tässä yhden öljypohjan kiinnityspultin lähtökohta
Yleensä noita kierteitä ei kaiketi suositella putsattavaksi kierretapilla tai pakalla, koska se syö helposti myös metallia pois ja väljentää kierrettä. Onnistuu kyllä, mutta tarkkana kannattaa olla.
Yleisemmin käytetään joko kierteen puhdistukseen tarkoitettuja tappeja (thread chaser) tai sitten osittain halkisahattua pulttia / mutteria.
Joo, ei kantsisi samoja pultteja leikata montaa kertaa.
Tommonen setti tilalle: klik (http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=489276&postcount=1242)
Mites pakkas proput, eikös sulla joskus korkannut joku takapästä?
Tuo kierrepakan käyttö samaan pulttiin uudelleen ja uudelleen on ongelma vasta kun pultti on venynyt. Ei se kierre mihinkään muutu ellei itse pultti ole muuttanut muotoaan.
Tuo kierrepakan käyttö samaan pulttiin uudelleen ja uudelleen on ongelma vasta kun pultti on venynyt. Ei se kierre mihinkään muutu ellei itse pultti ole muuttanut muotoaan.
Periaatteessa joo, mutta käytännössä ei, sillä kierrepakka aina kierrettäessä kanittaa hiukan, erityisesti kun pultti on paskainen ja jotuu kääntämään kovempaa. Silloin metalliakin irtoaa ja se näkyy tuosta kuvastakin, kierre on osin sorvatun näköinen.
Mutta ei se kerta Juhakstee, lähinnä ongelmaksi voi muodostua esim lohkon kannenpulttien reikien tapittaminen kerta toisensa jälkeen.
Mites pakkas proput, eikös sulla joskus korkannut joku takapästä?
Korkkas joo.
Olishan noi tuossa ulottuvilla, mutta ei ihan joka vuosi viitti vaihdella vaan vaihtamisen ilosta...
Tee tällaiset varmistukset, joita ruotsalaiset käyttävät kun nelisylinterisestä otetaan 800..1000 hp ulos:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j7A.jpg
Periaatteessa joo, mutta käytännössä ei, sillä kierrepakka aina kierrettäessä kanittaa hiukan, erityisesti kun pultti on paskainen ja jotuu kääntämään kovempaa. Silloin metalliakin irtoaa ja se näkyy tuosta kuvastakin, kierre on osin sorvatun näköinen.
Mutta ei se kerta Juhakstee, lähinnä ongelmaksi voi muodostua esim lohkon kannenpulttien reikien tapittaminen kerta toisensa jälkeen.
En ymmärrä ongelmaa, jota ei käytännössä ole. Siis esim. kannenpulttien kierteisiin tapin saa kierrettyä sormivoimin... (Vaikka käytinkin akkukonetta, niin momentti oli käännetty hyvin pieneksi ihan vaan varmuuden vuoksi.)
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jcU.jpg
Samoin lähes kaikki pultit olen saanut putsattua ilman isompaa voimankäyttöä (jossain parissa tapauksessa on tuntunut siltä, että ei oikein lähde vetämään ihan kuin olisi millinen kierre ja silloin olen putsannut pultit harjalla).
Mitäs asennuslördejä raati suosittelee sitten kasausvaiheessa? Viimeksi kaikkea löytyi kasaustallilta, niin ei tarvinnut vaivata päätään tällaisilla 'pikkuasioilla'.
Kannenpultteihin, kiertokankien pultteihin ja runkopukkien studeihin (kun ovat ARP:n tuotteita) varmaankin ARP Ultra-torque http://arp-bolts.com/p/arpultratorque.php
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ATE.jpg
Mitäs tiivistetöhnää? Vesipumpun pultteihin, öljypohjan tiivisteen kulmiin, jakopään koppaan ihan perus-RTV vai jotain muuta?
Laakereiden voiteluun moottoriöljyä? Vai tarviiko olla jotain tuollaista punaista litkua (mitä tuokin lienee?):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ATv.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/AgZ.jpg
Taitaa tuo ARP:n tavara olla tavallista molybdeenisulfidirasvaa.
Olen esivoidellut laakerit yms liikkuvat osat STP Oil Treatmentilla (sinkkipitoinen paksu öljy) joka on sellaista tahmaa että pysyy pinnoilla vaikka koneen kasauksen ja startin väliin mahtuisikin reilusti huilipäiviä.
Olen esivoidellut laakerit yms liikkuvat osat STP Oil Treatmentilla (sinkkipitoinen paksu öljy) joka on sellaista tahmaa että pysyy pinnoilla vaikka koneen kasauksen ja startin väliin mahtuisikin reilusti huilipäiviä.
Tuota mulla taitaa ollakin jemmassa, jäänyt joskus muutama koneversio sitten, kun kone savutteli ja testasin tuota, olisko apuja. Eipä ollut apuja, kun vikana oli männän ring landin murtuma...
Sotkin tuon sinkkilisäaineeseen jota olen aina öljynvaihdon yhteydessä laittanut koneeseen tämän viimeisimmän nokka-akselin asennuksen jälkeen, en suinkaan tuota STP:n tavaraa.
Öljyä pitää joka tapauksessa saada nostajille ja keinuille tönäreiden mitoitusta ja venttiilien säätöä varten, joten öljypumppu pyörii jakajasta tehdyllä työkalulla varmuudella sen verran, että öljyä on kaikilla laakeripinnoilla.
Siinä vaiheessa, kun konetta pääsee kasaamaan, ei ole tarkoitus huilia...
Edit: Meni lisäaineet vähän sekaisin, korjasin tekstiäni
Jos asentaa Fel-Pron öljypohjan tiivisteen, ohje nimenomaan kieltää kaikki mäskit, vaikka ne kulmat kyllä houkuttelee. Minäkin sen verran itsepäinen olen etten uskonut, ja niinhän se seuraavana kesänä vuoti juuri niistä kulmista. Seuraavana talvena taas uusi asennus, ja nyt rutikuivana kaikki pinnat ja tiiviste. Ei ole vuotanut sen koommin.
Kierteisiin käy aivan hyvin Loctite 542, ei koskaan ole ongelmia ollut, kun putsaa pinnat kunnolla.
En ymmärrä ongelmaa, jota ei käytännössä ole. Siis esim. kannenpulttien kierteisiin tapin saa kierrettyä sormivoimin...
Miten on mahdollista että kun itse putsasin oman lohkoni kierteitä, ei mennyt sormivoimin? Käsittämätön juttu... Kumpikin meistä kuitenkin putsasi lohkoa mikä oli tehtaan jäljiltä, eikä niitä oltu aikaisemmin raiskattu kierretapeilla. ;)
Yorcilla on enemmän sormivoimaa? :)
Miten on mahdollista että kun itse putsasin oman lohkoni kierteitä, ei mennyt sormivoimin? Käsittämätön juttu... Kumpikin meistä kuitenkin putsasi lohkoa mikä oli tehtaan jäljiltä, eikä niitä oltu aikaisemmin raiskattu kierretapeilla. ;)
Olisko menny Usa ja Enklanti sekasin, UNC ja Whithworth niin lähellä toisiaan, että saa olla tarkkana kuin porkkana.
Olisko menny Usa ja Enklanti sekasin, UNC ja Whithworth niin lähellä toisiaan, että saa olla tarkkana kuin porkkana.Ei, vaan kierteissä oli sellaista kovaa kökköä joka sitten kanitti tappia. No eihän se nyt mitään katastrofia aiheuta, mutta aina kun materiaalia poistetaan, sitä poistetaan ja se on hyvä tiedostaa, vaikkei se mitään sillä kertaa haittaisikaan.
http://penthouse.homelinux.net/fs16/reikakiiltaa.jpg
Laakereiden voiteluun moottoriöljyä? Vai tarviiko olla jotain tuollaista punaista litkua (mitä tuokin lienee?):
Vaikka tota
https://www.motonet.fi/fi/tuote/251299/Red-Line-Assembly-Lube-Nokka-akselirasva-114g
Vaikka tota
https://www.motonet.fi/fi/tuote/251299/Red-Line-Assembly-Lube-Nokka-akselirasva-114g
Tuo on sitten ihan liian juoksevaa vaihdelaatikon neulalaakereiden kasaukseen, ainakin ilman pakastamista.:D
Olen esivoidellut laakerit yms liikkuvat osat STP Oil Treatmentilla (sinkkipitoinen paksu öljy) joka on sellaista tahmaa että pysyy pinnoilla vaikka koneen kasauksen ja startin väliin mahtuisikin reilusti huilipäiviä.
Ot. Mistä tuota saa? Koittanu monestikki ostaa jostain asennus kasaus rasvaa kaikki tietää mutta kellään ei ole.
http://www.motonet.fi/fi/kategoria/2214/140172/Oljyn-lisaaineet
Edit.. eli tuossahan sitä.. tuo siis on toimivaa?
Vaikka tota
https://www.motonet.fi/fi/tuote/251299/Red-Line-Assembly-Lube-Nokka-akselirasva-114g
Tällä sivelin itse myös nokan ja nostajat. Hyvin on vielä pannu kasassa...toki vasta 10 tkm ajon jälkeen.
Ohjaustehostimen pumpun kannake oli jossain vaiheessa luovuttanut, liekö sitten kampiakselin katkeamisen aiheuttamalla hihnapyörän hakkaamisella jotain osuutta asiaan? Mahdollisesti ehkä, ehkä ei.
Mutta olennaista on se, että koneen ollessa moottoripukissa, on konehuoneessa hyvin tilaa. Sieltä lohkoon tulevasta kiinnityksestään kannake oli murtunut:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jRA.jpg
Kiinnityspultit ovat hihnapyörän takana kiinni, mutta nyt ei hihnapyörää saa oikein millään lukittua paikalleen, että hihnapyörän kiinnityspultin saisi auki ja hihnapyörän pois tieltä, joten täytyy avata pultit 'kyökin puolelta'. Onneksi pakista löytyy useampi 13-millinen lenkki, joista ns. jarruputkiavaimessa on leuat juuri sopivassa kulmassa:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jRO.jpg
Nyt, kun tehostinta saa käänneltyä ja väänneltyä letkujen antaessa myöten, kaikki kolme kiinnityspulttia saa avattua kohtuullisella vaivalla. Jos kone olisi paikallaan, ei vastaavaa tilaa olisi. Toisaalta silloin hihnapyörä paremmin 'lukittavissa' moniurahihnan ollessa paikallaan. Toivottavasti ei tarvitse testata sitä missään vaiheessa.
Työntötangot testasin kaiuttimien päälle teettämieni suojalasien päällä pyörittelemällä ja kaikki olivat suoria:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jRj.jpg
Tarkoitit kai 7,00".
Ei kun tarkoitin 0.700' (koska alkuperäisessä postissani, jossa noista tönäreiden mitoista olin höpissyt, olin maininnut 0.700" ja arvelin vaan sotkeneeni tuumat ja jalat sekaisin ja tuo 0.7' on kuitenkin n. 21 cm, joka tuntui olevan ihan järkevä mitta näppituntumalla)
Mutta kuten ylläolevasta kuvasta näkee, oikea mitta on mainitsemasi 7.000" (joka on vajaat 18 cm).
Venttiiligeometrian tarkistan kyllä mittatönärin kanssa vielä siinä vaiheessa, kun saan kannet hoidosta sekä 'puolen noston' että 'kosketus keskelle venttiiliä' metodilla. Tuossa määrityksessä käytän sitten huomattavasti oikeita jousia kesympää jousta, ettei jousipaine vaan purista nostajaa kasaan.
Mietin vaan sitä, että akseleita on myös kahta sarjaa, noinkohan tuo sinulla oleva on sitä ns. parempaa?
Pro Stock akselin numero on joko: 9103750L tai 9-103750L
Pro Comp (ns 9000 series) akselin numero on joko: 935050L tai 9-350-3750-5700-L
Listan alempi Pro Comp on siis ainakin valmistajan mukaan huomattavasti vahvempi ja ylempi Pro Stock on tarkoitettu lähinnä stock replacement malliksi.
Okei.
Nyt, kun katson kuitista, niin siellä lukee: SCAT1-91100BIE
Ja tuolla 1-91100 yhdistelmällä kun hakee scatin sivuilta http://www.scatcrankshafts.com/rotating-assembies/chevy-rotating-assemblies/ vastaavuutta, niin tuota koodia vastaava 383-paketti on kampiakselilla 9-103750L - siis juurikin 'stock replacement' -paskaläjä.
Satuinpa tallilla hiippaillessani kattelemaan noita kampuran kappaleita ja sieltähän löytyi tämä numerosarja
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jRB.jpg
(kuva bittitaivaassa, nro on 9-350-3750)
...eli 9000-sarjan akseli se oli sittenkin. Vaikka muuta aiemmin oletinkin.
Satuinpa tallilla hiippaillessani kattelemaan noita kampuran kappaleita ja sieltähän löytyi tämä numerosarja
...eli 9000-sarjan akseli se oli sittenkin. Vaikka muuta aiemmin oletinkin.
Tuossa on vielä sellainen mahdollisuus, että samoista valuista valkataan B mallit halvempaan sarjaan.
Okei.
Pääasia on kuitenkin se, etten ottanut 9000-sarjalaista valuakselia tuon tilalle, vaan hyppäsin takojunan kyytiin.
Pikkuhiljaa kampiakselia odotellessa varmistellaan ja valmistellaan osia kasausta varten. Öljypohjassa oli vieläkin laakerista irronnutta materiaalia loiskelevyjen alla ja takana, mutta kunhan oli brake cleanerilla aikansa liuotellut öljyjäänteitä pois, niin loput laakerihituset lähtivät sitten paineilmalla puhaltamalla.
Öljypumpun sisältä laakerihitusia löytyi myös, mutta brake cleanerilla ja paineilmalla niistäkin pääsi eroon. Lopuksi voitelin kaikki mahdolliset liuku- ja kontaktipinnat tuolla Red Linen asennuslördellä...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jRM.jpg
...ja kasasin pumpun takaisin läjään.
Kampiakseli saapui ilmeisesti tänään Racer's Placen tiluksille, mutta loppuviikoksi on tiedossa mökkikomennus, joten kampuran nouto menee ens viikolle, vaikka puntitus olisikin valmiina mahdollisesti jo nyt alkuviikolla.
Joten pienet mahdollisuudet olisi saada auto läjään Ahveniston ratapäivälle, jos kannet vaan vielä ehtii saada kuntoon siihen mennessä.
Uusi takokampiakseli on kuulemma puntitettu, joten sen kunniaksi muutamia aiempia suoritusarvoja tällä Stealth Ram Editionilla poimittuna logeista.
(Nopeudet tietokoneen näyttämän mukaan, oikeat nopeudet hieman isompia, näkyy varsinkin Alastaron varttiajassa, 0-180 km/h tietokoneen mukaan 12.929, kun aikakortin mukaan vartti oli takana 12.828 sekunnissa loppunopeuden ollessa 180.12 km/h, mutta ei anneta sen häiritä. Kaikki tässä listatut ajat ja nopeudet on määritetty samalla tavalla, joten niiden pitäisi olla vertailukelpoisia):
Pudasjärvi mailin ajot 23.08.2014 (KB:n hypereutectic-männät, jotka antautuivat)
0-100 km/h 5.273 s
0-150 km/h 9.913 s
0-180 km/h 13.551 s
0-200 km/h 16.382 s
0-250 km/h 29.709 s
100-200 km/h 11.109 s
200-250 km/h 13.227 s
LPR mailin ajot 23.05.2015 (Mahlen takomännät)
0-100 km/h 5.531 s
0-150 km/h 10.098 s
0-180 km/h 13.937 s
0-200 km/h 16.739 s
0-250 km/h 28.475 s
100-200 km/h 11.108 s
200-250 km/h 11.736 s
1/4-mailin vedot Alastaro 01.08.2015 (Mahlen männät, katuslicksit)
0-100 km/h 4.850 s
0-150 km/h 9.289 s
0-180 km/h 12.929 s
Mielenkiintoista mun mielestä on se, että vaikka pyörivien kokonaismassa (männät, tapit + kiertokanget) on pudonnut KB vs. Mahle 960 g (+tasapainotuksessa poistettava n. puolet tuosta), ei suorituskyky ole muuttunut näennäisesti yhtään miksikään lentokenttäolosuhteissa paitsi 200 km/h jälkeen(!??!)
Pudasjärvi 0-100 km/h 5.273 s vs. LPR 5.531 s
Pudasjärvi 0-200 km/h 16.382 s vs. LPR 16.739 s
Pudasjärvi 200-250 km/h 13.227 s vs LPR 11.736 s
Toki olosuhteet sinänsä (myötätuuli, kentän kallistuma (myötämäki-vastamäki) jne. vaikuttavat tulokseen kai vähintäänkin hieman(?).
Mutta siltikin n. puolentoista sekunnin muutos 200-250 km/h välillä ihmetyttää. Niissä nopeuksissa ilmanvastus alkaa olla merkittävässä roolissa, mutta mitään aerodynaamisia muutoksia autoon ei ole tehty. Molemmissa vedoissa 4-5 vaihto on tehty 200 km/h jälkeen ja vaihtoon on kulunut kummassakin tapauksessa 0.81 s (eli ei ole vaihtomissiäkään tapahtunut). Mistä siis noin iso ero?
Tehoerosta.
Pyörivien massalla ei ole mailin loppunopeuteen toistettavissa olevaa merkitystä. Täällä jossain on laskelma jonka tein ja jossa vauhtipyörästä otettiin ulkokehältä 5 kg pois. Ykkösvaihteen jälkeen ei juuri näkynyt takarengastehoissa ja koneen voimavaroista riippuen pidon raja voi leikata senkin hyödyn pois.
Täältä löytyy: http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=462752&postcount=683
Tehoerosta.
Mutta mulle ei mene jakeluun, miksi tehoero ei näy ennen 200 km/h nopeutta millään tavalla? Ja tehoeroa (kasvua) ei ole todennettu dynossa.
On hepoja, jotka jaksavat laukata maaliin asti, ja toisia jotka väsyvät ennen puolimatkaa. Onko kaikki mittaukset samasta dynosta?
Vasta kahden markan yläpuolella ilmanvastus alkaa oikein tosissaan kurmuuttamaan, joten uusin setti todennäköisesti a) tuottaa jonkin verran enemmän voimaa ja b) ei sorru nakutukseen tai muuhun tehoa syövään mailin loppupätkällä.
Tapio.L.
29.05.2016, 20:47
LPR mailin ajot 23.05.2015 (Mahlen takomännät)
0-100 km/h 5.531 s
0-150 km/h 10.098 s
0-180 km/h 13.937 s
0-200 km/h 16.739 s
0-250 km/h 28.475 s
100-200 km/h 11.108 s
200-250 km/h 11.736 s
Katselin mielenkiinnon vuoksi omaa LPR 266km/h vetoa. Logia ei ole joten tyytyminen on videotodisteisiin.
0-180 12s
0-200 14s
0-250 25s
100-200 10s
200-250 11s
kyllä toi sun 200-250km/h antais osviittaa että kyllä siellä sullakin kulkua on!
Vasta kahden markan yläpuolella ilmanvastus alkaa oikein tosissaan kurmuuttamaan, joten uusin setti todennäköisesti a) tuottaa jonkin verran enemmän voimaa ja b) ei sorru nakutukseen tai muuhun tehoa syövään mailin loppupätkällä.
Kuten että ohivirtaus kasvaa, jos männänrenkaat puskevat päistä vastakkain?
Kuten että ohivirtaus kasvaa, jos männänrenkaat puskevat päistä vastakkain?
No siinä olisi kohtuulooginen syypää. Siis Pudasjärvellä auto ilmeisesti vain hidastui loppupäässä (kun männät alkoivat luovuttamaan) ja LPR:ssa meni sen, mitä se nyt suurinpiirtein menee, kun männät pysyivät ehjinä.
No eihän se nyt niin vaikeata ollutkaan. Olis vaan pitänyt tajuta ihan itse :oops:
Uusi takokampiakseli on kuulemma puntitettu
...eikä näytä kovin pahalta?
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jNr.jpg
Tästä lähtee sitten takaisin kasaanpäin. Kannet vielä odotuttavat itseään, mutta alakerta pitäisi saada huomenna läjään.
Oliko sulla siellä imusarjan alla nostajalaaksoa kohden joku lämpösuoja?
Olisiko mahdollista nyt samalla pinnoittaa imusarjaa sisäpuolelta (ja ehkä kansia myös) jollain lämpösuoja maalilla / pinnoitteella?
Oliko sulla siellä imusarjan alla nostajalaaksoa kohden joku lämpösuoja?
Öööö...ei liene.
Olisiko mahdollista nyt samalla pinnoittaa imusarjaa sisäpuolelta (ja ehkä kansia myös) jollain lämpösuoja maalilla / pinnoitteella?
Mahdollista varmaankin olisi, mutta miksi? (Imusarjan lämpenemisen aiheuttaman) imuilman lämpenemisen takiako?
Tässä oli tavoitetta tälle päivälle.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jN6.jpg
Tai itse asiassa eiliselle, koska kellohan on jo pikkutuntien puolella... Mutta suunnitelmana oli saada kampura, männät kiertokankineen, jakopää + jakopään koppa, öljypumppu, kampuran stefat, öljypohja ja dampperi paikalleen. Oli hieman liikaa ohjelmaa, joten tavoite jäi hieman vajaaksi.
Ensimmäisenä ohjelmassa oli kampiakselin laakerikaulojen kiillotusta. En tiedä, mitä töhnää kaikissa kauloissa oli, mutta ainakaan Brake Cleanerilla ei ollut mitään vaikutusta noihin:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jNe.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jNc.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jNK.jpg
Vastapainolimpuista sentään tohti messinkiharjalla rapsutella tuota pois, mutta laakerikauloilta hoidin homman ihan vaan puuvillalakanan riekaleilla hinkkaamalla. Vaikka ne laakerikaulat ovat kohtuullisen kovaa tavaraa, mutta silti en uskaltanut edes messinkiharjalla kokeilla. Ja otti sitten jonkin verran aikaa...
Sitten kampuran öljykanavien kimppuun. Kunnollista piippurassia ei löytynyt tähän hätään, mutta yksi loppuunkäytetty sai luvan toimia uusiokäytössä lakananriekaleiden kanssa. Aika paljon tummentumaa tarttui öljykanavista
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jN7.jpg
Sitten olikin melkein valmista kampiakselin pyörimisen testaukseen. Ensin vielä runkopukkien ja laakerien putsailut. Noissa Cleviten laakereissa oli ilmeisesti jotain varastointirasvaa tai jotain muuta suojaa pinnassa, koska pinta näytti melko arveluttavalta (ja tuntui myös aika tahmealta). Tässä siis laakeri suoraan paketista:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jNR.jpg
En tiedä, tuliko tehtyä sitten ihan kardinaalimunaus, mutta ruiskuttelin tuohon jarrukliineriä ja hinkkasin lakananriekaleella. Vaati muutaman rundin
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jNN.jpg
...ennen kuin laakeripinta alkoi mun mielestä olla suht koht kunnossa
http://kuvapilvi.fi/finnshark/jN5.jpg
Sitten RedLinen asennuslördet pintaan ja testipyöräytys, kun kampura oli vain nostettu runkolaakereiden päälle. Kohtuuhelposti pyöri. Sehän ei vielä todista varsinaisesti mitään, koska pieni epäilys oli, että jos sittenkin ensimmäinen runkopukki olisi saanut kipeää kampiakselin katkeamisessa ja olisi vääntynyt... Joten runkopukkeihinkin laakerit ja lördet, ...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5a.jpg
...pukkien studit näppituntumalla paikalleen, runkopukkien mutterit momenttiin ja varsinainen testi. Edelleen kampura pyörii ilman suuria voimanponnistuksia, joten saa huokaista helpotuksesta. Ei ole runkopukki itsessään vaurioitunut, vaikka laakeri olikin ottanut osumaa oikein reippaasti.
Kiertokankien ja mäntien kimppuun. Vähän aikaa mietitytti kiertokankien laakereiden asemointi, kun laakereita oli paljon ja parit näyttivät ihan samalta. Jotain pientä eroa laakeripareissa ilmeisesti kuitenkin on, koska laakereihin on merkitty paikkakoordinaatit
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5Y.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5y.jpg
Nämäkin laakerit vaativat hieman putsailua, mutta varsinainen koetinkivi oli sitten männänrenkaiden katkosvälien asennot. Olin toki hakenut netistä monta eri ohjetta, mutta mulle ei sitten millään uponnut se, että katkosvälit laitetaan samaan suuntaan huolimatta siitä, kummalle puolelle konetta renkaita ollaan laittamassa. (Mun mielestä olis ollu loogista, että katkosvälit olisi laitettu 'peilikuvina' eri puolille konetta. Kunnes sain viisaammilta kuulla, että koneen kiertäessä vain yhteen suuntaan, myös paine kohdistuu samalle puolelle sylinteriseinämiä). Joten esim. tuon kaavion mukaan katottuna ylimmän renkaan katkosväli tulee kaikissa pytyissä aina oikealle, kun konetta katsotaan takaa keulaa kohti:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5Q.jpg
Sitten ei ollutkaan enää muuta kuin naputella männät pyttyihin männänrengaspuristimen suosiollisella avustuksella. Mutta siinä sitä aikaa sitten vierähtikin... renkaat ovat kuitenkin sen verran kapeita, että melkein aina renkaat meinaavat lipsahdella puristimen alareunan alta ja puristinta saa avata ja kiristää moooonta kertaa jokaisen männän kohdalla, ennen kuin kaikki männät on saatu paikalleen. Puolivälissä
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5l.jpg
...otettu kuva 22:42 ja valmista oli sitten melkein kaksi tuntia myöhemmin... Toki osan aikaa meni aina laakereiden ja kiertokankien sekä mäntien sisäpuolien putsaukseen, mutta silti meinasi epätoivo iskeä. Saatuani männät paikalleen ja kiertokankien kiinnitykset momenttiin päätin jättää loput urakasta tälle päivälle. Huhhuijaa.
Pappatunturi
01.06.2016, 07:22
Huikeeta etenemistä!
tuplakoo
01.06.2016, 07:31
Veivien- ja runkolaakereiden välyksien mittaus???
Veivien- ja runkolaakereiden välyksien mittaus???
...jäi taaskin tekemättä. Asia oli mielessä harkinnan asteella jossain vaiheessa koneen purkamisen jälkeen, mutta ei tässä muutaman päivän sisällä putkahtanut pieneen mieleenkään. Ilmeisesti mulle riitti, että kampiakseli pyöri...
Mutta en mittaillut kampuran päittäisvälystäkään, vaikka sillekin löytyy tehtaan manuskasta ohjearvot. (Eikä olisi ollut välineitäkään tuohon hommaan.)
tuplakoo
01.06.2016, 11:45
...jäi taaskin tekemättä. Asia oli mielessä harkinnan asteella jossain vaiheessa koneen purkamisen jälkeen, mutta ei tässä muutaman päivän sisällä putkahtanut pieneen mieleenkään. Ilmeisesti mulle riitti, että kampiakseli pyöri...
Mutta en mittaillut kampuran päittäisvälystäkään, vaikka sillekin löytyy tehtaan manuskasta ohjearvot. (Eikä olisi ollut välineitäkään tuohon hommaan.)
Jep, jep, monen mielestä turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä,
"hyvinhän" noi vermeet tuntuu kasassa pysyvän tollakin stylellä :-k
Tais mennä esim. imukanavien kohdistamiseen yms. hienosäätöön monin verroin enemmän aikaa / rahaa
kuin perusasioiden tsekkaamiseen.
Itse persaukisena ja laiskana olen pakotettu priorisoimaan toisin,
jos kaikkea "tarvittavaa" ei pysty kerralla tekemään.
Saadaanhan me näin toki draamaa ja lisäsivuja tähän topikkiin,
sekä hämmästelyä miten yhdelle hepulle voikin osua niin paljon "huonoa tuuria".
Edellinen saattaa kuulostaa veetuilulle,
ei se kuitenkaan sitä ole,
rehellisen vilpittömästi vain ihmettelen ja kummastelen.
vielähän ne ehtii runkolaakerin välyksetkin mittaamaan. Mulla on ainakin (edit) paketti plastigaugeja, jotka taitaa tosin olla Kari_p:llä lainassa....
Vaikka polte tienpäälle on kova, niin ehdottomasti tarkistusmittaukset jos tiedossa on ympärivuotista käyttöä ja reilumpaa saapasta korkeilla kierroksilla.
Vaikka vaan säie plastigaugea lähikoneistamolta ei ole pahitteeksi, varsinkin kun lohkossa on jo kertaalleen napsunut kampiakseli eikä yksiselitteistä syytä katkeamiseen ole löytynyt.
Ei ole kummoinenkaan homma käyttää vaikka vaan laakerikansi kerrallaan auki ja ehdottomasti kuivata ne liuskat ennen välyksen mittausta ja sitten vaan voiteluaineen kanssa takaisin kiinni. Siinähän ei ole juuri muuta kuin tovi ruuvausta edestakaisin, kun männätkin saa olla sylintereissään.
Liuskamitalla ei mitata oikeastaan muuta kuin ehkä suurinpiirtein kampuran päittäisvälys ja sekin kyllä mieluiten heittokellolla.
Harmaa tauhka kampuran kauloissa oli vaaratonta koneistamon osienpesuaineen jäämää.
Laakeriliuskojen hinkkausta välttäisin viimeiseen asti.
tuplakoo
01.06.2016, 14:42
"At the heart of your powerplant is the crankshaft, and this baby not only has to endure the entire rotating mass, but it is subjected to countless spin cycles at varying rpm. It's a tough life, which makes proper installation that much more critical. It's nothing tricky, but taking the time to check tolerances can be the difference between a long -running powerhouse and a short-lived paperweight."
http://www.superchevy.com/how-to/engines-drivetrain/0707ch-main-bearing-clearance/
Fangio13
01.06.2016, 14:54
"At the heart of your powerplant is the crankshaft, and this baby not only has to endure the entire rotating mass, but it is subjected to countless spin cycles at varying rpm. It's a tough life, which makes proper installation that much more critical. It's nothing tricky, but taking the time to check tolerances can be the difference between a long -running powerhouse and a short-lived paperweight."
http://www.superchevy.com/how-to/engines-drivetrain/0707ch-main-bearing-clearance/
Aika selkeä ohje.
Mutta en mittaillut kampuran päittäisvälystäkään, vaikka sillekin löytyy tehtaan manuskasta ohjearvot. (Eikä olisi ollut välineitäkään tuohon hommaan.)
Magneettijalka ja mittakello löytyy, jos tarvetta
Magneettijalka ja mittakello löytyy, jos tarvetta
Tarvetta olis sitten myös käytön opetustuokiolle. En ole itse koskaan käyttänyt heittokelloa...
Tänään hajos dampperin asennustyökalu, kun ATI:n SuperDampperi jäi jumittamaan n. viittä milliä vajaaksi. Saatiin sentään vedettyä dampperi takaisin pois odottamaan suunnitelmaa B, jolla dampperi sitten laitetaan paikalleen.
heimo huima
01.06.2016, 23:03
Tarvetta olis sitten myös käytön opetustuokiolle. En ole itse koskaan käyttänyt heittokelloa...
Tänään hajos dampperin asennustyökalu, kun ATI:n SuperDampperi jäi jumittamaan n. viittä milliä vajaaksi. Saatiin sentään vedettyä dampperi takaisin pois odottamaan suunnitelmaa B, jolla dampperi sitten laitetaan paikalleen.
Ainakin jotkut ATI:n mallit vaativat hoonauksen oikeaan kokoon.
"Typically fitting the ATI hub to a stock GM crankshaft will not require honing, however you
must check before installing !!! Typically installing the ATI hub on an “aftermarket” crankshaft
(Callies, Eagle, etc.) WILL REQUIRE HONING the hub to spec."
Tarvetta olis sitten myös käytön opetustuokiolle. En ole itse koskaan käyttänyt heittokelloa...
Tänään hajos dampperin asennustyökalu, kun ATI:n SuperDampperi jäi jumittamaan n. viittä milliä vajaaksi. Saatiin sentään vedettyä dampperi takaisin pois odottamaan suunnitelmaa B, jolla dampperi sitten laitetaan paikalleen.
löytyy multakin heittokello magneettijalalla, käyttö selviää heti kun näet sen. tai voihan sen googlata, varmaan joku video löytyy.
toivottavasti se katkennut dampperin pultti jäi talteen, olisi helpompi tehdä uusi....
Jep, jep, monen mielestä turha tarkkuus on teknistä tietämättömyyttä,
"hyvinhän" noi vermeet tuntuu kasassa pysyvän tollakin stylellä :-k
Tais mennä esim. imukanavien kohdistamiseen yms. hienosäätöön monin verroin enemmän aikaa / rahaa
kuin perusasioiden tsekkaamiseen.
Itse persaukisena ja laiskana olen pakotettu priorisoimaan toisin,
jos kaikkea "tarvittavaa" ei pysty kerralla tekemään.
Saadaanhan me näin toki draamaa ja lisäsivuja tähän topikkiin,
sekä hämmästelyä miten yhdelle hepulle voikin osua niin paljon "huonoa tuuria".
Edellinen saattaa kuulostaa veetuilulle,
ei se kuitenkaan sitä ole,
rehellisen vilpittömästi vain ihmettelen ja kummastelen.
Rehellisen vilpittömästi? Jos tuosta v*ttuilu otetaan pois, niin ei siihen kyllä mitään jää jäljelle.
Vaikka vaan säie plastigaugea lähikoneistamolta ei ole pahitteeksi, varsinkin kun lohkossa on jo kertaalleen napsunut kampiakseli eikä yksiselitteistä syytä katkeamiseen ole löytynyt.
Öööö... miten mä nyt väkisinkin luen rivien välistä, että tässä kaivetaan syy-yhteyttä kampiakselin katkeamiseen ja laakerivälyksiin? :shock:
Sekä kiertokanget että runkopukit ovat edelleen ihan samat, jotka on mitattu ja tehty tarvittavat hoonaukset standardilaakereiden mukaan jo vuonna 2013, kun ensimmäistä Stealth Ram-versiota tehtiin. http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=424513&postcount=3420
Ainakin jotkut ATI:n mallit vaativat hoonauksen oikeaan kokoon.
"Typically fitting the ATI hub to a stock GM crankshaft will not require honing, however you
must check before installing !!! Typically installing the ATI hub on an “aftermarket” crankshaft
(Callies, Eagle, etc.) WILL REQUIRE HONING the hub to spec."
Oliskos sitten mitään vinkkiä, miten tuo hoonaus hoidetaan käytännössä? Onnistuuko 'peruspajalla' vai tarviiko olla erikoisosaamista?
Sitä vähän tallilla mittailtiin (en minä!) ja kampuran sekä dampperin pitäisi olla ihan siinä kolmen satkun (milleissä) rajoissa, mitä ATI:n ohjeissa sanotaan maksimiksi.
Lämpöä ja lisää voimaa suoritukseen?
Sekä kiertokanget että runkopukit ovat edelleen ihan samat, jotka on mitattu ja tehty tarvittavat hoonaukset standardilaakereiden mukaan jo vuonna 2013, kun ensimmäistä Stealth Ram-versiota tehtiin.
Amerikantoleranssistandardilaakereita?
Amerikantoleranssistandardilaakereita?
Onks ne laakerit niin vaikeita tehtäväksi, että ameriikassa ei saataisi toleransseihin? Mää vaan taas kuvittelen ja luulottelen, että nykyaikana osattaisiin jo tuollaisia perusosia tehdä. En kyllä tiedä laakereiden valmistuksesta yhtään mitään, joten voin olla ihan metsässäkin luulojeni kanssa.
Öööö... miten mä nyt väkisinkin luen rivien välistä, että tässä kaivetaan syy-yhteyttä kampiakselin katkeamiseen ja laakerivälyksiin? :shock:
Sekä kiertokanget että runkopukit ovat edelleen ihan samat, jotka on mitattu ja tehty tarvittavat hoonaukset standardilaakereiden mukaan jo vuonna 2013, kun ensimmäistä Stealth Ram-versiota tehtiin. http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=424513&postcount=3420
Nuo mittausasiat nyt vaan on sellaisia, jotka tulee tehdä jokaista kestävää hipo-konetta tehtäessä.
Ei tässä haeta mitään syy-yhteyttä katkeamisten ja lohkon välillä.
Uusi akseli, uudet kaulat, uudet lakrut eli uusi kokoonpano ja silloin noi tarkistusmittaukset on enemmän kuin paikallaan.
Nuo mittausasiat nyt vaan on sellaisia, jotka tulee tehdä jokaista kestävää hipo-konetta tehtäessä.
Ei tässä haeta mitään syy-yhteyttä katkeamisten ja lohkon välillä.
Uusi akseli, uudet kaulat eli uusi kokoonpano ja silloin noi tarkistusmittaukset on enemmän kuin paikallaan.
No sitten luin väärin rivien väliä. Sori siitä.
Jos nyt sitten lähtee noita muovinarujuttuja väsäämään ja jos ymmärrän tätä web-sivua (http://www.plastigaugeusa.com/how.html) oikein, niin siellä ei paljoa huoleta, vaikka öljyä ja rasvaa olisikin laakeripinnoilla (rasvan käyttöön lienee syynä se, että mittaus oletetaan tehtäväksi auton alta)
...ja toisaalta
Ei ole kummoinenkaan homma käyttää vaikka vaan laakerikansi kerrallaan auki ja ehdottomasti kuivata ne liuskat ennen välyksen mittausta ja sitten vaan voiteluaineen kanssa takaisin kiinni.
Mullahan on kampurassa jo takapään stefa ja jakopää paikallaan, joten molemmin puolin kuivana mittaus en enää onnistu, koska asennuslördeä jää väkisinkin kampuran runkopukkien alaosiin. Tuo tekee varmaankin paksumman öljykalvon kuin sitten varsinainen moottoriöljy, joten mittaustulos on itsessään väkisinkin enemmän tai vähemmän suuntaa-antava. Ja reaalimaailmassakin näyttäisi siltä, että ihan kuivanakin tehtynä mittatulos itsessään on enemmänkin suuntaa-antava absoluuttisena arvona http://www.hotrod.com/how-to/additional-how-to/116-0701-plastigage-vs-micrometer/
Mutta saadaanhan sillä tarkistettua toleranssien homogeenisuus eri kaulojen laakereiden välillä. Jolla saattaa jotain merkitystä ollakin?
Toki herää kysymys, että millaista laadunvalvontaa tehdas mahtaa käyttää kun laakerit ja kampurat tulevat käytännössä samoilta (yhä useammin kiinalaisilta) firmoilta kuin virifirmoillekin, eikä välyksiä käsityönä kasattavissakaan LS7/LS9-koneissa pahemmin tarkastettu.
Kuriositeettina, kuinka monella laakerit ovat olleet väärissä mitoissa, siis ei väärässä yli/alikoossa, vaan muutaman saturaisen väärän paksuiset? Entä kampuran kaulat? Entä kuinka usein syy on löytynyt lohkon runkolinjasta?
Kiertokangissa, etenkin kiinamalleissa tämä ja/tai pyöreys on tunnettu ongelma niin ala- kuin yläpäässä.
Mullahan on kampurassa jo takapään stefa ja jakopää paikallaan, joten molemmin puolin kuivana mittaus en enää onnistu, koska asennuslördeä jää väkisinkin kampuran runkopukkien alaosiin. Tuo tekee varmaankin paksumman öljykalvon kuin sitten varsinainen moottoriöljy, joten mittaustulos on itsessään väkisinkin enemmän tai vähemmän suuntaa-antava. Ja reaalimaailmassakin näyttäisi siltä, että ihan kuivanakin tehtynä mittatulos itsessään on enemmänkin suuntaa-antava absoluuttisena arvona http://www.hotrod.com/how-to/additional-how-to/116-0701-plastigage-vs-micrometer/
Mutta saadaanhan sillä tarkistettua toleranssien homogeenisuus eri kaulojen laakereiden välillä. Jolla saattaa jotain merkitystä ollakin?
Käyttämäni langan valmistajan ohje mittauksista on että kuivana, niin silloin mennään ohjeen mukaan. Kaikki ylimääräinen siellä välissä vääristää mittaustulosta ja mainitsemani langan kyseessä ollessa, se lisäksi liukenee öljyyn.
Suuntaa antavan tuosta hommasta tekee se, että siinä mittaus tehdään yhdestä pisteestä yhteen suuntaa, kun taas mikrometrillä otetaan useampi mittauspiste.
Toki herää kysymys, että millaista laadunvalvontaa tehdas mahtaa käyttää kun laakerit ja kampurat tulevat käytännössä samoilta (yhä useammin kiinalaisilta) firmoilta kuin virifirmoillekin, eikä välyksiä käsityönä kasattavissakaan LS7/LS9-koneissa pahemmin tarkastettu.
Kuriositeettina, kuinka monella laakerit ovat olleet väärissä mitoissa, siis ei väärässä yli/alikoossa, vaan muutaman saturaisen väärän paksuiset? Entä kampuran kaulat? Entä kuinka usein syy on löytynyt lohkon runkolinjasta?
Kiertokangissa, etenkin kiinamalleissa tämä ja/tai pyöreys on tunnettu ongelma niin ala- kuin yläpäässä.
Tuosta laadusta sen verran, että kinukit tekee juuri niin hyvälaatuista osaa kuin tilaaja haluaa. Se näkyy hinnassa ja vakiomoottoreissa käytettävät toleranssit on mietitty valmiiksi koneen suunnittelijan piirustuspöydällä. Ison tärkeän tilaajan kyseessäollessa tasainen laatu on itsestäänselvyys.
Kaikenlainen virittäminen vie toleranssit pois alkuperäiseksi suunnitellulta alueelta ja siinä astuu kuvaan aikaisemmat kokemukset, valmistajan suositukset ja erityisesti koneen rakentajan huolellisuus ennen lopullista kasaamista. Työn määrä suhteessa siihen, mitä sillä saa, (esim. lisäteho, mielenrauhasta puhumattakaan) on mielestäni melko pieni.
Mutta jääkööt tämä höpinä omalta osaltani tähän, kun alkaa lipsua pois topiikin alueelta. Rakennustyylejä kun on niin monta, kuin rakentajaakin ja tästä mittausasiasta on muutenkin väännetty iät ja ajat.
tuplakoo
03.06.2016, 10:27
Rehellisen vilpittömästi? Jos tuosta v*ttuilu otetaan pois, niin ei siihen kyllä mitään jää jäljelle.
Joo, olihan tuossa asiaa toki hiukan "kivellä" säestetty,
mutta aikuisten oikeesti,
montako mottia pitää silputa ennenkuin alkaa perusasiat kiinnostamaan?
Paperipainoja taitaa kuitenkin olla jo omiksi tarpeiksi.
Ei noiden halpis koneenosien laatu ole sen kummempaa kuin muidenkaan "bolt on" osien,
tsekkaamista ja mahdollisesti fiksaamista ne vaatii kunnolla toimiakseen (jos toimivat sittenkään)
Kampuran katkeamisen jälkeen olisin erityisen kiinnostunut mittaamaan esim. runkolakrujen välykset,
mutta jokainen tyylillään.
Mielestäni näissä asioissa ei ole olemassa hyvää tai huonoa tuuria,
on vain hyvää tai huonoa valmistautumista.
Oliskos sitten mitään vinkkiä, miten tuo hoonaus hoidetaan käytännössä? Onnistuuko 'peruspajalla' vai tarviiko olla erikoisosaamista?
Sitä vähän tallilla mittailtiin (en minä!) ja kampuran sekä dampperin pitäisi olla ihan siinä kolmen satkun (milleissä) rajoissa, mitä ATI:n ohjeissa sanotaan maksimiksi.
Lämpöä ja lisää voimaa suoritukseen?
Oliko tuohon hoonausasiaan kellään mitään mielipidettä? Tai jopa ihan tietoa?
Jos se välys on 3 satasta päällekkäin niin ei muuta kuin limppu kuumaksi vaikka kuumailmapuhaltimella, pinnat puhtaaksi ja väliin ohutta öljyä (vaikka wd40 tms). Kuumennuksessa ei tietenkään käristetä limpun kumin aluetta.
Ja kerralla valmiiksi eli välineet mietittynä. Ei pulttipyssyä!
pikku-eetu
03.06.2016, 18:10
Jos se välys on 3 satasta päällekkäin niin ei muuta kuin limppu kuumaksi vaikka kuumailmapuhaltimella, pinnat puhtaaksi ja väliin ohutta öljyä (vaikka wd40 tms). Kuumennuksessa ei tietenkään käristetä limpun kumin aluetta.
Eikä haittaa vaikka kylmäspraylla jäähdyttää kampuran pään.
Ei kun eteenpäin.
pikku-eetu
Oliko tuohon hoonausasiaan kellään mitään mielipidettä? Tai jopa ihan tietoa?
Ei oo mitään tietoa, mutta kokemusta on siitä että ei mene perille. Muutama vuosi sitten tilasin billet osan ältsäriin koska halusin lisätä kiilan. Vakio älteessä kiilaa ei ole.
Eihän se mennyt perille ekalla eikä tokallakaan yrityksellä. Panin surran porakoneeseen ja hivasin reikää mutta jouduin vieläkin vetämään ulosvetäjällä pois ja hiomaan lisää. Lopulta meni perille, niin luulin mutta onneksi muistin muutaman tuhannen kilsan jälkeen kokeilla pulttia, oli löysällä. Myöhemmin kokeilin vielä uudestaan momentilla, ei enää ollut pultti löysällä, eli napa oli asettunut. Älteessä on niin mitätön pultti ettei pysty paljon yli 10 kg kiristämään. Aivan eri asia LS motissa kun siinä on M16 pultti joka kestää pitkästi yli 30 kg vääntöä.
Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun dampperi laitettiin paikalleen.
Ensin kuumailmapuhaltimella sen verran lämpöä, ettei paljain käsin kärsi koskea ja sylkäisemällä sihahtaa. Kampuran pään voitelu loctite 8032 synteettisellä öljyllä. Sitten kaverin töistä tuomalla 10 tn erikoistunkilla -josta siis mahtuu kierretanko menemään männän läpi- vähän painetta ja siinä ei sitten enää paljoa kyselty, haluaako dampperi kenties tänään mennä paikalleen vaiko eikö...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j50.jpg
Siellä lepää, ihan presiis oikeassa kohdassa.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5t.jpg
(Ja ennenkuin joku ehtii nillittämään, niin juu, dampperin hihnapyörä ei ole tuossa vielä kiinni, mallasin ihan vaan varmistuakseni, että hihnalinja on silmämääräisesti ok.)
Kampiakselin välyksetkin sain tarkistettua. Siitä sitten huomenna. Nyt alkaa leffailta.
klovnikala
03.06.2016, 22:22
Kampiakselin välyksetkin sain tarkistettua. Siitä sitten huomenna. Nyt alkaa leffailta.
Mikä on leffa ?
Onko ATIssa napa erillinen osa ? Menikö tuon tunkin voima napaan vai ulkokehään ?
Onko ATIssa napa erillinen osa ? Menikö tuon tunkin voima napaan vai ulkokehään ?
Eikös tuo kuva ole aika yksiselitteinen? tuo on vain nestekäyttöinen damper tool, joka on myös aika cool! :D
Jos asentaa Fel-Pron öljypohjan tiivisteen, ohje nimenomaan kieltää kaikki mäskit, vaikka ne kulmat kyllä houkuttelee. Minäkin sen verran itsepäinen olen etten uskonut, ja niinhän se seuraavana kesänä vuoti juuri niistä kulmista. Seuraavana talvena taas uusi asennus, ja nyt rutikuivana kaikki pinnat ja tiiviste.
Meillä on sitten jotenkin erilaiset Fel-Pron tiivisteet, koska mulla ohje kehottaa nimenomaan laittamaan kulmiin lördeä...lieneekö syynä sitten LT-koneiden Optispark ja hieman erilainen jakopään koppa?
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5x.jpg
Tymäkät työkalut. Näin se pittää ollakkin.
Eikös tuo kuva ole aika yksiselitteinen? tuo on vain nestekäyttöinen damper tool, joka on myös aika cool! :D
Ai niin. Ennen dampperin asennusta piti tietysti jakopää kasata ja kopan alaosa oli ilmeisesti kampuran pään heilumisesta ottanut vähän itteensä. Öljypohjan tiivisteen 'ura' oli irronnut kolmesta pistehitsitäpästään ja oli kiinni enää kahdella täpällä.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5v.jpg
Onneksi löytyi vinkin perusteella Palokasta Kustom Cars Finland, jossa homma hoitui pikaisesti. Ensin täpättiin uudet kiinnitykset pistehitsikoneella, mutta koppa oli vähän liian ohut niin järeään koneeseen, että päivä paistoi hieman läpi yhdestä hitsitäpästä, joten piti vähän sulatella lisämatskua (migillä tai tigillä, en minä niitä erota toisistaan).
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5C.jpg
Ja tuotapikaa koppa löysi paikalleen...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5U.jpg
Siihen vielä vesipumppu ennen ensimmäistä dampperin asennusyritystä. Josta olikin aiemmin puhetta.
Mutta joo, dampperin paikalleenlaiton jälkeen mittailin eilen vielä niitä laakerivälyksiä. Ensimmäisenä tarkistin tehtaan manuaalista, että sattui oikeanlainen paketti matkaan:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5m.jpg
Jepjep, juuri passelia kamaa tehtaan ilmoittamille välyksille. (Miksi kuvapilvi kääntää välillä kuvat 90 astetta pieleen??) Kannattaa huomioida, että tehdas ilmoittaa erilaiset välykset runkolaakereille etupäähän, keskelle ja takapäähän. Ja vaikka täälläkin kivenkovaan väitettiin, että mittaus pitäisi tehdä ehdottomasti täysin kuivana, niin itse paketissa annetaan ihan toisenlaiset ohjeet...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5z.jpg
No, kuitenkin kuivasin runkolaakerin ja kampuran pinnan 'yläpuolelta' (alapuolellehan jäi tottakai öljykalvo)
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5s.jpg
Ja 'kolmen rundin momenttiin' vedon jälkeen mittaamaan...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5o.jpg
Mitäs sieltä sitten tuli tulokseksi?
Mitattu välys (tehtaan ilmoittama toleranssi)
#1....0.0010" (0.0008"-0.0030")
#2....0.0015" (0.0011"-0.0033")
#3....0.0015" (0.0011"-0.0033")
#4....0.0015" (0.0011"-0.0033")
#5....0.0020" (0.0020"-0.0060")
Siis ollaan aikalailla tehtaan ilmoittamien minimiarvojen lähellä. Mikä on tietysti hyvä asia uusilla laakereilla ja tehtaan suositteleman melko ohuen öljyn kannalta.
Tallilta sattui löytymään heittokellokin, niin samoilla lämpöisillä kateltiin sitten vielä se kampuran päittäisvälyskin. Ensin säädetään heittokelloon nollakohta, kun kampiakseli on 'kammettu' toiseen laitaan:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j59.jpg
Tehtaan toleranssi kampuran päittäivälykselle on ilmoitettu 0.002"-0.006", joka tekee mittarin mukaisissa yksiköissä 0.0508 mm - 0.152 mm. Lopputulos oli silmämääräisesti arvioituna 0.085 mm.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/j5V.jpg
Mittari on kalibroitu toissapäivänä. Joko nyt riittäisi perusasioista v*ttuilijoille ja voitaisiin palata asiallisempaan tyyliin?
Korostan vielä sitä, että minä olen aina kannattanut asioiden kyseenalaistamista. Tieto on valtaa, tyytyväisyys on kehityksen jarru ja kannustava v*ttuilu vie eteenpäin. Eikä mua haittaa millään tavalla se, että joku osoittaa mun tehneen jotain 'väärin' tai ainakin jollain tavalla kyseenalaisesti. Perusteltu kritiikki on aina paikallaan. Ja moni muukin saa paljon tietoa siinä samalla (ainakin topicin lukukertojen perusteella tällä tarinalla on lukijoita). Mun mielestä eniten hyötyä on tuoda esille asioita, jotka ovat menneet pieleen. Ettei muiden tarvitse tehdä samoja virheitä.
Kyse ei olekaan asiasta, vaan miten se asia esitetään. Välillä tuntuu täälläkin palstalla olevan tyylinä se, että asioita otetaan esille vasta sitten, kun maito on lattialla ja löysät housussa. Paljon enemmän olisi hyötyä, jos asiat otettaisiin esille hyvissä ajoin. Mieluusti vielä pienien perustelujen kanssa, koska satunnaisten nettikeskustelujen perusteella ei voi tietää kommentoijan kompetenssia.
Onko ATIssa napa erillinen osa ? Menikö tuon tunkin voima napaan vai ulkokehään ?
Periaatteessa napa on erillinen osa ainakin tuossa versiossa (se tulee kiinni kuudella pultilla ulkokehään) ja kuvastakin näkee, että ne kiinnityspultit ovat tunkin ulkokuoren ulkopuolella.
Jatka samaan malliin vaan. Ruuspereita löytyy aina. Nehän antaa vain mausteet tähän tarinointiisi. Jonkun "miinan" olen omassa projektissa onnistunut kiertämään kun olen näitä juttujasi lueskellut. :-k
savihousu
04.06.2016, 11:53
Joko nyt riittäisi perusasioista v*ttuilijoille ja voitaisiin palata asiallisempaan tyyliin?
Korostan vielä sitä, että minä olen aina kannattanut asioiden kyseenalaistamista. Tieto on valtaa, tyytyväisyys on kehityksen jarru ja kannustava v*ttuilu vie eteenpäin. Eikä mua haittaa millään tavalla se, että joku osoittaa mun tehneen jotain 'väärin' tai ainakin jollain tavalla kyseenalaisesti. Perusteltu kritiikki on aina paikallaan. Ja moni muukin saa paljon tietoa siinä samalla (ainakin topicin lukukertojen perusteella tällä tarinalla on lukijoita). Mun mielestä eniten hyötyä on tuoda esille asioita, jotka ovat menneet pieleen. Ettei muiden tarvitse tehdä samoja virheitä.
Kyse ei olekaan asiasta, vaan miten se asia esitetään. Välillä tuntuu täälläkin palstalla olevan tyylinä se, että asioita otetaan esille vasta sitten, kun maito on lattialla ja löysät housussa. Paljon enemmän olisi hyötyä, jos asiat otettaisiin esille hyvissä ajoin. Mieluusti vielä pienien perustelujen kanssa, koska satunnaisten nettikeskustelujen perusteella ei voi tietää kommentoijan kompetenssia.
Tälleen sivusta seuranneena, niin eiks tuo "joko nyt riittää"-kommentti ole silleen vähän tarpeeton, koska eihän sulla ollut aikomustakaan mitata noita välyksiä, teit sen vasta kun siitä sanottiin / vittuiltiin. Joo, ne oli toleransseissa mutta olis voinut olla jotain ihan muutakin. Nyt ne tiedetään ja hyvä niin.
Ja se että asia otettiin esille ns. jälkijunassa voi johtua siitä, että on ihan aidosti ja oikeasti ajateltu että kyllä sä tommosen perusasian tiedät ja teet ilman muuta heti kättelyssä.
Just my 2 cents, sorry, ei enempää annettavaa tällä kertaa.
Meillä on sitten jotenkin erilaiset Fel-Pron tiivisteet, koska mulla ohje kehottaa nimenomaan laittamaan kulmiin lördeä...lieneekö syynä sitten LT-koneiden Optispark ja hieman erilainen jakopään koppa?
Mielenkiintoista, tiiviste lienee kuitenkin sama mutta kone eri.
Tälleen sivusta seuranneena, niin eiks tuo "joko nyt riittää"-kommentti ole silleen vähän tarpeeton, koska eihän sulla ollut aikomustakaan mitata noita välyksiä, teit sen vasta kun siitä sanottiin / vittuiltiin. Joo, ne oli toleransseissa mutta olis voinut olla jotain ihan muutakin. Nyt ne tiedetään ja hyvä niin.
Ja se että asia otettiin esille ns. jälkijunassa voi johtua siitä, että on ihan aidosti ja oikeasti ajateltu että kyllä sä tommosen perusasian tiedät ja teet ilman muuta heti kättelyssä.
Just my 2 cents, sorry, ei enempää annettavaa tällä kertaa.
Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan.
Tää nyt on mulle ensimmäinen kerta, kun kasaan koko konetta ihan yksikseni. Aiemmin olen ollut lähinnä apukäpälänä ja nyt olen kysellyt konsultaatiota koneen aiemmalta rakentajalta. Mulle ei vaan tullut mieleen, että niitä pitäisi vielä mittailla joka kerta, kun välykset on kerran tehty ja mitattu kohdalleen käytettävän öljyn mukaan.
Kun SCAT vielä valmistaa noita kampiakseleita aika paljon ja nettitietojen perusteella mitat ovat olleet kautta linjan ihan toleransseissa, niin ei siinä tullut mieleen, että olisi pitänyt ihmeemmin huolestua.
Pappatunturi
04.06.2016, 13:10
Työ tekiäänsä opettaa. Eiköhän susta tule pätevöitönyt moottorin unkkaaja jo ihan väkisinkin.
Yorcci on Suomen PikkulohkoKeisari.
Kaveri sattui ruiskuttamaan viikonlopun tienoilla johonkin jakopään kopan päälle puolikiiltävää mustaa, joten putsattuani dampperin hihnapyörän ja karhennettuani pintaa vähän karhunkielellä sekä suojattuani hihnapyörän urat maalarinteipillä, sai dampperin hihnapyöräkin vähän uutta väriä pintaansa, ettei näytä niin rujolta uuden dampperin kanssa:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BaG.jpg
Lauantaina heitin hihnapyörän paikalleen ja vedin kiinnityspultit loctitella kiinni.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bau.jpg
Sitten kaivelin dampperin pultin ja prikan esiin. Niihinhän oli myös tarttunut pintaruostetta, joka näytti taas ihan karmealta, joten teräsharja porakoneen päähän ja vähän kierroksia. Pikkuhiljaa metallia alkaa löytyä...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Ba2.jpg
...joten vähän lisää toistoja...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BaS.jpg
Sitten kaivelin kaapista auton paikkamaalipurkin ja sipaisin vähän kiiltävää mustaa pintaan.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BaJ.jpg
Tänään kävin sovittelemassa dampperin pulttia paikalleen, niin vesipumpun hihnapyörän läpi tuleva tappi alkoi taas näyttää liian ruosteiselta (näkyy tuolla ylempänä kuvassa). Sillekin piti näyttää teräsharjalaikkaa sekä paikkamaalia ennen dampperin pultin momenttiin vetoa
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BaH.jpg
Ainiinjoo. Corvette68:lle suurkiitokset yhden perusasian muistuttamisesta. Ei olisi tämäkään tullut itselle mieleen, mutta ehkä tästäkin on hyötyä jollekulle muulle.
Dampperin kiilauran kautta saattaa tihkua öljyä, jos uraa ei tilkitse, koska vaikka dampperi itsessään tulee hyvin tiukalla krymppisovitteella paikalleen, niin kiilat eivät. Tänään vielä ennen dampperin kiinnityspultin momenttiin vetoa läträsin vähän lördeä uraan:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bai.jpg
Eikö C4; ssä uusita dampperin pulttia aina kun dampperi irrotetaan?
Olen antanut itselleni kertoa, että ainakin LS1; ssä pitää uusia. Mutta onko homman juoni siinä, että LS1; ssä ei ole kiilaa, joten momentti on järkyttävän paljon isompi kuin kiilallisessa C4;ssä ?
Eikö C4; ssä uusita dampperin pulttia aina kun dampperi irrotetaan?
Ei tarvitse. 95 Nm momentti. No, mullakin tuossa on näköjään ARP:n pultti, joten ei välttämättä ole enää edes alkuperäinen?
Olen antanut itselleni kertoa, että ainakin LS1; ssä pitää uusia. Mutta onko homman juoni siinä, että LS1; ssä ei ole kiilaa, joten momentti on järkyttävän paljon isompi kuin kiilallisessa C4;ssä ?
LS-koneissa on venyvät pultit, kun käytetään GM:n tavaraa. Siis ensin johonkin momenttiin ja sen jälkeen käännetään tietyn kulman verran lisää, jolloin pultti venyy hieman ja sitä ei pysty enää käyttämään uudelleen.
Muistaakseni ARP:n pultit LS-koneissakin vedetään vaan tiettyyn momenttiin(?).
systeemi
06.06.2016, 23:19
LS-koneissa on venyvät pultit, kun käytetään GM:n tavaraa. Siis ensin johonkin momenttiin ja sen jälkeen käännetään tietyn kulman verran lisää, jolloin pultti venyy hieman ja sitä ei pysty enää käyttämään uudelleen.
Muistaakseni ARP:n pultit LS-koneissakin vedetään vaan tiettyyn momenttiin(?).
Muistaakseni dampperin ARP:n pultti tuli 360Nm LS1
Meillä on sitten jotenkin erilaiset Fel-Pron tiivisteet, koska mulla ohje kehottaa nimenomaan laittamaan kulmiin lördeä...lieneekö syynä sitten LT-koneiden Optispark ja hieman erilainen jakopään koppa?
Mielenkiintoista, tiiviste lienee kuitenkin sama mutta kone eri.
Veikkaisin että eri ohjeen tekijät (teami). Lörden käyttö ei ole eksakti tiede, tekijöiden henkilökohtaiset kokemuksetkin vaikuttavat. Duunissa siirryttiin käyttämään milligrammoja rasvan määrän määrittelyyn, kun "yksi tippa" oli jokaiselle eri, nyt sitten pohditaan miten voi mitata linjalla täsmälleen 2 mg. Ei voi voittaa..
Aiemmin jo vaihtelin 3-rivisen alusyylärin orggiksen tilalle http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=448881&postcount=3994 mutta tämä alkoi pikkuhiljaa tihuuttamaan nestettä http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=465688&postcount=4503 joten orggissyyläri vaihtui takaisin. Uuden jäähdyttimen saapuminen kesti vähän kauemmin, mutta nyt koneen ollessa vielä poissa paikaltaan vaihto on helpompaa, joten otin sunnuntai-maanantai -akselilla homman haltuun.
Heti alkuunsa kävi selväksi, ettei tää homma mene taas kerran mitenkään heittämällä... Ensimmäisenä ilmanputsarin koteloa jäähdyttäjän suojakotelon päällä pitävistä pulteista toisen muoviosa päätti pyöriä tyhjää varsinaisen pulttiosuuden päällä. Aikani kikkailtuani sain sitä muoviosaa nousemaan sen verran ylöspäin, että metalliosasta pääsi ottamaan kiinni pihdeillä ja pyörittämään ulos. Sehän näytti vähän 'venyvän' prosessissa:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byp.jpg
Sitten syylärin kotelon irroitukseen. Sivuilla on molemmin puolin parit 7 mm:n ruuvit. Kuva vänkärin puolelta, jossa 'ylinnä' näkyy ulkolämpötila-anturin kiinnitys
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByW.jpg
sitä ei tarvitse/kannata ottaa irti vaan anturin johdotuksen liitin
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byh.jpg
Noihin ruuveihin pääsee kiinni pienellä jatkovarrella runkopalkin alta
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByI.jpg
Flektien kehyksen yläreunan ruuvit ja syylärin kotelon sivuilta runkopalkkiin tulevat kiinnitykset irti ja kotelo on valmis poisotettavaksi. Ilmastoinnin putket ovat hieman tiellä
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byk.jpg
...mutta määrätietoisella ja varovaisella voimankäytöllä kotelo nousee ylös.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByG.jpg
Ykkösflekti on taas kerännyt kasvikuntaa jäähdyttimeen, mutta tässähän ei ole mitään uutta.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byu.jpg
Vähän vesipesua ja paineilmaa, sitten pakettiin ja hyllyyn varaosaksi.
Uutta jäähdytintä paikalleen. Samanlainen on jo käynyt autossa aiemmin, joten pitäisi mennä heittämällä vanhoihin koloihin:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/By2.jpg
Vaan kun ei mene. Ei mahdu?! Vaikka samanlainen syyläri on ollut aiemmin paikallaan.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByS.jpg
Prrrkl. Eihän siinä auta muu kuin nävertää pohjakoloihin lisää tilaa. Ja pohjakumeihin kanssa. Ja yläosan kumeihin. Useamman iterointikierroksen jälkeen syyläri suostuu uppoamaan pohjakoloihin ja yläosan kumitkin mahtuvat paikalleen. Koppaa ja varsinkin vasemmanpuoleisia etuosan 7 mm ruuveja joutuu sovittelemaan paikalleen oikein pitkän kaavan mukaan, mutta lopussa kiitos seisoo. Tai sit ei. Tietenkään.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByJ.jpg
Jep. Flektien kehys jää n. 4 mm irti. Eikä mene yhtään enää enempää kiinni, koska kehys on ihan jäähdyttäjässä kiinni.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByH.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byi.jpg
Pohjakoloissa ei ole enää yhtään kaiverrusvaraa, eikä myöskään yläosan kumeissa joten jätin homman hautumaan sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi. Peruslähtökohtahan olisi tietysti se, että flektit imisivät ulkoilmaa mahdollisimman paljon sieltä syylärin läpi, eivätkä kierrättäisi kotelon sivuilta/päältä konehuoneen lämmintä ilmaa ympäri.
Maanantaina kävin hakemassa 5 mm paksua yleistiivistenauhaa, jolla tiivistäisin raon. Samalla huomasin, että osapuilleen se 4 mm rakoa on myös jäähdyttimen reunoilla:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byg.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByX.jpg
...joten sinnekin tuli sitten tiivistettä.
Yläosan tiivistyksessä ensimmäinen versio oli siten, että kiinnitysruuvien kohdille tulisi pari-kolme prikkaa väliin, että ruuvit voisi kiristää kunnolla. Joten kotelo ylös ja tein prikoille kolot tiivisteeseen:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/By1.jpg
Mutta prikkojen saaminen tiivisteen reunan 'alle' olisi ollut käytännössä mahdotonta, joten seuraavaksi leikkasin kolot auki ylhäältäkin (ja painin taas pitkän pätkän niiden sivun kiinnitysruuvien kanssa). Siltikään en saanut useampia prikkoja paikalleen mitenkään järkevästi, joten nostin kotelon taas ylös, revin tiivisteen pois (pieninä palasina, koska liima oli huomattavasti vahvempaa kuin tiivisteen mekaaninen vetolujuus) ja laitoin uuden pätkän tiivistenauhaa ilman koloja.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byf.jpg
Painittuani kiinnitysruuvien kanssa vielä yhden maratonsession, alkoi lopputulos olla jotakuinkin kohdillaan.
Päältä:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/By3.jpg
Kuskinpuoleinen sivu:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Byn.jpg
Vänkärinpuoleinen sivu:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ByD.jpg
Huhhuijaa. Olipahan taas urakka. Ja ylävesiletkuhan on melkolailla kiinni tuossa kehyksessä, että todennäköisesti joutuu jotain modauksia tekemään vielä myöhemminkin, ennenkuin homma on täysin valmis. Mutta pari päivää meni rattoisasti jo tähänkin vaiheeseen pääsyssä...
Viikonloppuna kansiin oli istutettu uudet ohjurit. Mutta kuten arvata saattaa, ei tää proggis näin helpolla maaliin mene. Parista imuventtiilistä oli kuulemma tarkemmalla tutkimuksella huomannut, että kromipinnoite oli kulahtanut puhki ja rosteri tullut esiin, joten kaikki imuventtiilit menevät sitten vielä uusiksi... No, on sitä ennenkin jäänyt juhannusajelut väliin, joten ei tartte juhannuksen aikoihin mökillä kirvestä kaivoon paiskata. Kohta on muutenkin kolme kuukautta jo mennyt :shock: (ensimmäinen kuukausi meni kyllä lähinnä odotellessa motivaatiota koneen poisnostoon ja purkamiseen)
Toivottavasti nyt edes Tykkimäelle saisi tuon romun ajokuntoon.
Hyvin riittää harrastettavaa:D
Kohta kuukausi edellisestä päivityksestä, joko venttiilit ovat saapuneet?
Kohta kuukausi edellisestä päivityksestä, joko venttiilit ovat saapuneet?
Ei ainakaan mulle asti ole tullut sellaista tietoa.
Alkaa pikkuisen jo jännittämään, kun ei ole enää kuin kolme viikkoa Meettiin ja pari pikku muuttujaa saattaa vielä yllättää konetta kasatessa... :pale:
Se on tehtävä mitä yleensä kukaan ei tee, eli oltava kännissä koko ajan
Kohta kuukausi edellisestä päivityksestä, joko venttiilit ovat saapuneet?
Nyt ovat saapuneet. Manley on kuulemma venttiilien merkki/valmistaja.
Nyt on kannet hallussa ja viety tallille. Huomenissa sitten kannet paikalleen, öljynpaineiden nosto, venttiiligeometrian tarkistus ja ehkä jotain muutakin. Riippuu siitä, kuinka paljon tänään janottaa...
Kyl tää tästä.
Kannet siis lauantaina tallille, sunnuntaina kannentiivarit väliin
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bhe.jpg
...ja ennen kansien momenttiin vetämistä piti 'vähän' putsailla pultteja, kun kolmen kuukauden varastointi tuolla luolassa oli saanut ruostepeikon aktiiviseksi:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bhc.jpg
Tuohon vähän porakoneella teräsharjaa ja alkaa näyttämään vähän toiselta:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BhK.jpg
Sitten Permatex thread sealant kierteisiin ja pultin kannan sekä prikan alle ARP Ultra-Torque:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bh7.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BhR.jpg
...ja sitten kannet momenttiin. Kiristysjärjestys piti varmuuden vuoksi luntata tehtaan manuskasta
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BhN.jpg
Lördeä lienee sopiva määrä, kun sitä tursuaa vähän pultin kannan/prikan alta:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bh5.jpg
Imuvanttiilithän menivät uusiksi, kun kromaus oli kulunut puhki ainakin yhdestä (vai oliko se parista?) venttiilistä. Tällä kertaa arpaonni suosi Manleyn tuotteita.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BIa.jpg
Manleyn venttiilit olivat jonkin verran vakioita pidemmät ja venttiiligeometrian pitämiseksi entisen kaltaisena vaati pientä lyhennystä. Itsekeskittävien keinujen kanssa lyhennys kannattaa pitää varsin maltillisena, ettei rullan reuna ota kiinni lukkoihin/retaineriin. No, tilaahan jää suorastaan ylenpalttisen ruhtinaallisesti:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BIY.jpg
Tänään painiskelin venttiiligeometrian kanssa. Venttiilijouset on nyt shimmattu nokkavalmistajan suosittelemaan 155 lbs seetipaineeseen, joka vaati asennuskorkeudeksi n. 1.74"-1.75" yleisen 1.800" asennuskorkeuden sijaan. Jousien coil bind tarkastettiin ja sen ollessa n. 1.04", pakopuolen maksiminostolla 0.592" pakopuolella jää vielä tuolla shimmauksellakin n. 0.15" 'turvavaraa' ennen coil bindia.
Varmistaakseni, ettei nostaja vaan painu yhtään kasaan, sain lainaksi pari huomattavasti käytettäviä jousia löysempää jousta, jotka saa helposti painettua kasaan peukalon ja etusormen välissä. Jousien fyysinen kokoerokin käytettäviin jousiin on huomattava
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BIy.jpg
Kokeilin paria eri vaihtoehtoa venttiilikosketuksen tarkistamiseen, mutta helpointa oli värjätä venttiilin pää tussilla ja pyöritellä konetta, kunnes tussin jälki kului sen verran, että rullan liikealue näkyi kohtuullisen selkeästi:
Pakoventtiili (kuvapilvi kääntää näköjään edelleen välillä kuvia 90 astetta):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BIQ.jpg
Imuventtiili:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BIl.jpg
No, kosketus ei ole ehkä ihan kapein mahdollinen, mutta sattuu melko nätisti lähelle venttiilin keskustaa ja tilanne ei parantunut, vaikka testasin säädettävällä työntötangolla hieman pidempää ja lyhyempää tönäriä. Joten entiset tönärit saavat kelvata jatkossakin.
Aamulla pitää hilautua takaisin laittamaan imukantta paikalleen, jos vaikka pääsisi illansuussa nostamaan moottoria takaisin konehuoneeseen...
Alka maistuun voitolta tämä remontti:rock:
Onse kone. Muistithan pestä kädet kun oli Warning Amerikkalaisittain.
Samanlaista ohjekirjaa taitaa olla. 3 vain on+oma manuaali.
Poweria kun jaksaa! Työkaluja huoltamaan ja cd tusseja hakemaan..
Never ending PRoject täällä.. Konetta en uskaltais avata puhumattakaan moottorin nostosta mut kaikki muut yrittää.
Tiistaina saatiin moottori toimitettua takaisin konehuoneeseen. Ohjaustehostin ja muutamat muut apulaitteet sekä vauhtipyörä, kytkin ja paineasetelma löysivät paikalleen.
Tänään punnersin loput voimansiirron osat paikalleen (laatikko, kardaani ja C-palkki). Loput apulaitteet ja pakosarjatkin sain kiinnitettyä, mutta vedet ei meinanneet pysyä sisällä millään. Sitten tuli vähän muutakin pientä ja ensikäynnistysyritys siirtyi (ainakin) huomiselle...
Venttiiligeometrian tarkistuksen jälkeen venttiilien säätö ja venakoppia sovittelemaan paikalleen. Pientä ongelmaa tulee Compin kiikkujen leveydestä. Huohottimen 'kanava' venttiilikopassa on liian tuhti eikä mahdu enää keinujen väliin kummallakaan puolella konetta.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bkz.jpg
Hätäratkaisuna puristan huohottimen kanavaa aavistuksen lyttyyn ja venttiilikopat suostuvat putoamaan paikalleen. Täytyy seurata, tuleeko sieltä ylimääräistä ääntä ja tehdä sitten tarvittavia modauksia.
Imukannen tiivisteitä piti taas madaltaa yläosastaan, että osuvat paikalleen. Sitten imukansi kiinni, bensalinjat + suuttimet paikalleen ja moottorinostinta sovittelemaan. Koenoston jälkeen vaan odottelemaan apuvoimia.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bks.jpg
Apuvoimien saavuttua tallille raato tönäistiin sisälle ja kone löysi paikkansa hyvin nopsaan, mutta onhan sitä harjoiteltukin... Siellä lepää!
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bko.jpg
Vähän ohjaustehostimen kannakkeen kiinnityspulttien reikien isontamista, koska kansia on madallettu niin paljon, että pultit eivät satu kannen päässä reikiin millään. Vähän apulaitteita paikalleen. Sitten onkin aika käydä unilla.
Aamusta takaisin auton kimppuun. Vauhtipyörä, kytkinrojut, laatikko sekä kardaani paikalleen ja taas C-palkin kiinnityksessä tulin kiitelleeksi ZFDocilta kopioituja 'beam plate':ja. Helpottavat ja nopeuttavat C-palkin asennusta todella paljon.
Kun kone on taas oikeassa asennossaan, voi loput apulaitteet sovitella paikalleen ja liitellä vesiletkuja. Syylärin letkulähdöt teettivät hieman ylimääräistä työtä. Ylävesiletkun liitos on ihan kiinni kotelossa:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bkm.jpg
Tuohon ei mahdu letku millään ilman reipasta väkivaltaa ja vaikka jollain ilveellä letkun saisi paikalleen, niin sittenkin jäisi aika pahasti kinnaamaan, joten piti tehdä hieman tilaa koteloon.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bk9.jpg
Ylävesiletku paikalleen ja nesteitä sisään. Alavesiletku tiputtaa hieman, joten ei vissiin sattunut letkulähdön halkaisijakaan ihan nappiin? Ainakin letku menee paikalleen ihan 'heittämällä sinne päin'
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BkV.jpg
Hätäratkaisuna laitan uuden, kiristettävän klemmarin liitokseen ja tiputtelu loppuukin. Lisää nestettä koneeseen ja taas valuttaa alleen. Vuotokohtaa joutuu selvittelemään vähän aikaa ja ensin näyttää siltä, että alavesiletkun liitos vesipumpussa voisi olla syypää. Ennen purkamista vedän hieman henkeä ja mietin vielä tovin. Oikea syypää löytyykin aika nopeasti... Imukannen sisäänmenon letkuhan on vielä kokonaan irti ja siitä neste valuu sujuvasti juuri vesipumpun letkusisäänmenojen kohdalle.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BkM.jpg
Tässä vaiheessa oli taas aika käydä vähän lepäilemässä.
Plenumin kiinnityspulteista on yksi kadonnut teille tietymättömille, eikä koko Jyväskylästä tunnu löytyvän sopivan pitkää pulttia 5/16" UNC -kierteellä ja kuusiokolopäällä. Sentään normaalilla pulttikannalla löytyy tarpeeksi pitkä pultti, joten pienellä modauksella tehdään siitä käypäinen.
Pultti porakoneeseen kiinni (huomaa elegantti kierteiden suojaus paperilla ;) ) ja hiontaa metalliviilaa vasten, kunnes pultin kanta mahtuu plenumin upotukseen.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bkd.jpg
Sitten laikalla vähän uraa, niin tasapäämeisselillä saa kierrettyä pultin kiinni.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bkw.jpg
Ja pientä äninkäistä vielä bensaletkujen kanssa, että jakajan saa pudotettua paikalleen, mutta auto lähtee ensimmäisellä yrityksellä käyntiin. Sytkän perusennakon säädön jälkeen kaikki muuten ok, mutta pihassa tuntuu koneen lämmöt nousevan ihan liian ylös, vaikka flektit lähtevät ihan komennetun lämpötilan mukaan päälle. Ylävesiletku on lämmin, joten termari aukeaa, mutta alavesiletku on täysin viileä. Vesi ei siis kierrä kunnolla. Auto takaisin nosturille ja nesteet ulos. Syyllisestä on vahva epäilys, että löytyy peiliin katsomalla.
Se alavesiletku meni vähän liian heittämällä paikalleen...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bk4.jpg
Pikkaisen hämärässä ei tullut sitten katottua sen kummemmin ja tuon tulpan poistamisen jälkeen alkoi lämmötkin pysymään kurissa :lol:
Vielä ilmastointi heitti koodia 09 'low freon', joten parin päivän hikisten ajelujen jälkeen piti eilen käydä laitattamassa RS-24 -mömmöt ilmastointiin ja taas työntää kylmyyttä kabiiniin.
Tyhjäkäyntikierrokset ovat itsepäisesti hieman kohollaan ja IAC-venttiilikin on aivan kiinni, joten epäilys kohdentuu plenumin vanhaan korkkitiivisteeseen. Jos huomenissa saisi sen verran aikaiseksi, että vaihtaisi uudet tiivisteet plenumin ja imukannen väliin, niin ehkä sitten alkaisi olla kaikki kunnossa.
Oh jeah ja taas mennään! :cool:
Oh jeah ja taas mennään! :cool:
Juu. Pe-la tuli yhteensä sellaiset tuhat kilsaa koeajoa, että suurinpiirtein toimii.
Hienoa että bensa palaa taas!:rock:
Fangio13
09.08.2016, 07:26
Loistavaa! Eli Tahko kutsuu...:cool:
Loistavaa! Eli Tahko kutsuu...:cool:
Tahkolla on käyty jo viime perjantaina (scouttaamassa cruisingreitti C372:n avustuksella). Mutta parasta tilanteessa on, että ens perjantaina pääsee Tahkolle ja lauantaina cruisingreitille uudestaan :rock:
Onnittelut ajokauden avauksesta!
Vähän ohjaustehostimen kannakkeen kiinnityspulttien reikien isontamista, koska kansia on madallettu niin paljon, että pultit eivät satu kannen päässä reikiin millään.
Paljonko kansista nyt sitten otettiin?
Paljonko kansista nyt sitten otettiin?
Nyt lähti vissiin jotain 15 satkua tjsp., sellaisen perushöyläyksen verran, että kannentiivareiden jättämät kuopat lähtivät pois. Mutta aikain saatossahan kansia on höylätty niin moneen otteeseen, että jotain 1-2 mm on jo madaltuneet. Ja tuo ohjaustehostimen kannakkeen kairailu tuli vastaan jo kauan aikaa sitten, kun lohkostakin on sipaistu siivua dekkitason madalluksen takia... http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=398827&postcount=2714
Tyhjäkäyntikierrokset ovat itsepäisesti hieman kohollaan ja IAC-venttiilikin on aivan kiinni, joten epäilys kohdentuu plenumin vanhaan korkkitiivisteeseen. Jos huomenissa saisi sen verran aikaiseksi, että vaihtaisi uudet tiivisteet plenumin ja imukannen väliin, niin ehkä sitten alkaisi olla kaikki kunnossa.
No olipa hyvin arvattu tämä tyhjäkäyntivian syy
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BkN.jpg
Siihen n. pari satkua Celsiusasteita sietävää silikonipohjaista mattoa muotoon leikeltynä..
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bk5.jpg
...plenum takaisin paikalleen, auto käyntiin ja tyhjäkäynnin humppaaminen on muisto vain. Nyt vois käydä jo vähän vaikka kaupungilla pörräilemässä, kun ei auto huuda välillä melkein kahta tonnia tyhjäkäyntiä valoissa pysähtyessä...
Jannesta
09.08.2016, 17:46
...plenum takaisin paikalleen, auto käyntiin ja tyhjäkäynnin humppaaminen on muisto vain. Nyt vois käydä jo vähän vaikka kaupungilla pörräilemässä, kun ei auto huuda välillä melkein kahta tonnia tyhjäkäyntiä valoissa pysähtyessä...[/QUOTE]
Suomeksi: Käydä sutimassa risteykset mustaksi.
Reilussa viikossa reippaat 2 000 km takana ja vieläkin se käy ja kukkuu niinkuin pitääkin :rock:
Tuossa männäpäivänä torstaina huomasin, että oli yksi pakosarjan pultti tullut kuskin puolelta kierteen kanssa ulospäin... Pientä lisähaastetta toi se, että kyseessä oli nimenomaan pinnapultti, johon tulee laturin tukirauta kiinni, joten mieluiten pitäisi saada uusi 3/8" UNC-kierre helicoililla, koska millisellä helicoililla pitäisi sitten teettää pinnapultti ja asialla oli hieman kiirus, koska perjantaiaamuna piti lähteä Helsinkiä kohti.
Pienen kierroksen jälkeen Hiomo Kantaselta löytyi korjaussarja nimenomaan 3/8" UNC:lle ja Juhateen avustuksella kulmaporakone, ettei tarvitse puolta autoa purkaa yhden reiän suurentamista varten.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSW.jpg
Ensin vielä tallilla varmistus, että diagnoosi on oikea... joo:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSh.jpg
Sitten paketin mukana tulleella 25/64" (9.9 mm) poranterällä kierteen jämät pois tieltä, varmistetaan vielä tarvittava minimisyvyys merkkaamalla terään teipillä:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSI.jpg
Ja vedetään varmuuden vuoksi vähän ekstraa, että helicoilille saa tehtyä kierrettä varmasti riittävän syvälle:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSk.jpg
Sitten vielä pakosarja pois tieltä ja kierretapilla helicoilille paikkaa.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSG.jpg
Tuntui tuo muovinen 'työkalu' liian heppoisalta kierteen tekemiseen, joten pakista kierretapin neliöpäähän soppeli pikkuhylsy T-vääntimeen ja sillä jatketaan homma loppuun:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSu.jpg
Ja siellä lepää uusi kierre:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BS2.jpg
Sitten vaan vehkeet takaisin kasaan ja vanha pakosarjan tiivistekin kävi hyvin, koska ei ollut paljoa puhallellut ohi ja tiivari ei ollut kärsinyt.
Ja kunnolla kovaa loctiteä ettei tule helicoil mukana kun avaa pultin joskus....... No ei varmaan tarvi avata. Ei.
Ei sitten menny Tsadin reissu ihan niinkuin ajattelin... Perjantaina Marskilla joskus iltaviiden jälkeen (no missäs muuallakaan?) iski ihan törkeen käyntihäiriön ja ei pikavilkaisulla selvinnyt sen enempää. Tuli vaan fiilis, että sytkäpuolen vika, kun ryttyyttää niin pahasti. Nilkuttamalla majapaikkaan.
Lauantaiaamuna tsekkasin tulpat, ei mitään ihmeellistä (paitsi että 3-pytyn tulpan irroituksen jälkeen tulpanreiästä puski bensalle ja vähän öljylle haiskahtavaa savua hetken aikaa käynnistyksen ja sammutuksen jälkeen)
Mittailin suuttimien ja tulpanjohtojen vastukset, kaikki ihan 'ok' -lukemissa. Sitten päätin nyppäistä kuskinpuoleisen venakopan irti, kun siltä puolelta kuului mekaanista ääntä.
No sen mekaanisen äänen syy selvisi aika nopsaan...
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BSD.jpg
Että nuin. Jousi poikki (3-pytyn pako) ja keinun pääkin on entinen.
Sitten ensin virittelin autosta 7-pyttyisen tekemällä mekaanisen yhden sylinterin lepuutuksen (poistamalla tönärit, keinun ja suuttimen ohjauksen). Se vaati pari uusintaviritystä, mutta sitten tuli vielä pikkaisen lisäohjelmaa, kun alkoi aivan hillitön naputus kuulumaan kuskinpuoleisesta venakopasta, Jostain syystä ykköspytyn molemmat nostajat alkoivat joustaa... Toinen keinukin oli saanut vähän kipeää.
Ensin luulin, että reissu on sitten ihan tasan siinä, mutta kun ei saanut vakuutusasiamiestä kiinni, niin vähän aikaa nenää kaiveltuani päätin poistaa ykköspytystäkin kiikut ja tönärit. Kone käyntiin ja sehän toimi 6-pyttyisenäkin - vähän huonosti - mutta toimi sen verran, että päätin lähteä kotimatkalle.
Ja loppujen lopuksi V4+2 -versiolla tultiin kotiin. Nilkuttamalla ja kylmä rinki persuuksen ympärillä koko matkan ajan, mutta tultiin kotiin.
Sitkeä sissi ja hurjaa touhua!
Näyttää jousi menneen useasta kohdasta poikki. Paljonkos noilla jousilla oli ajettuna? 3tkm, 48tkm, vai jotain muuta? Että siis oliko mahdollinen valmistusvika vai "normaali" metallin väsyminen kyseessä? Normaali lienee suhteellinen käsite viritetyssä koneessa....
Oli miten oli, niin toivotaan minimaalisia vaurioita muualle, vaikka pelätään pahinta!
Fangio13
21.08.2016, 09:49
:(
Ei herra isä sentään taasko :thumbdow:
Joko menee beehivet tilalle?
Linna cruisingissa kuulemma yksi Corvette meinannut palaa kuminpolttopuuhissa.
Väistämättä tuli mieleen Yorcci ja pallot tulessa sekä kiekat seittemässä tonnissa ja vielä katkenneet venajouset.
Linna cruisingissa kuulemma yksi Corvette meinannut palaa kuminpolttopuuhissa.
Väistämättä tuli mieleen Yorcci ja pallot tulessa sekä kiekat seittemässä tonnissa ja vielä katkenneet venajouset.
Eikös Linnaruisailu ollut 12-13.8? Samaan aikaan toisaalla, eli Tahkolla oli Vettemiitti. Jotenkin mulla on aika vahva muistikuva että tuolloin Yorcci oli PJ:n ominaisuudessa paikalla. Asian voi vahvistaa muutama muukin, joille Tahko ei ollut liian kaakana. 😜😜
Nyt tais olla joku muu henkilö asialla.
johannes
21.08.2016, 23:55
Linna cruisingissa kuulemma yksi Corvette meinannut palaa kuminpolttopuuhissa.
Väistämättä tuli mieleen Yorcci ja pallot tulessa sekä kiekat seittemässä tonnissa ja vielä katkenneet venajouset.
Tulpanjohdot meni siitä vettestä juu.
Kyllä musta-surmakin joskus kuminpoltossa otti "vähän" lämpöä. Tais olla Himoksella. Nimimerkillä...Luvan kanssa jauhesammuttimella sammutin
LegendaryCorvette
22.08.2016, 01:35
Jämsässä vähän sauhusi juu, mutta oli ne kunnon donitsitkin.
:rock:
No johan on nyt saa...na.. Kun ei pysy nipussa kamppeet:?
Fangio13
22.08.2016, 04:46
Eikös Linnaruisailu ollut 12-13.8? Samaan aikaan toisaalla, eli Tahkolla oli Vettemiitti. Jotenkin mulla on aika vahva muistikuva että tuolloin Yorcci oli PJ:n ominaisuudessa paikalla. Asian voi vahvistaa muutama muukin, joille Tahko ei ollut liian kaakana. 😜😜
Nyt tais olla joku muu henkilö asialla.
Allekirjoitan havaintosi...:D
kaierkki
22.08.2016, 09:59
Tahko ei ollut liian kaakana. 😜😜
Nyt tais olla joku muu henkilö asialla.
Confirm, Tahkolla oli Keski-Suomen Norris.
Nimim. about 1200 km viis-ysillä perinteisessä kesäilmassa :?
Näyttää jousi menneen useasta kohdasta poikki. Paljonkos noilla jousilla oli ajettuna? 3tkm, 48tkm, vai jotain muuta? Että siis oliko mahdollinen valmistusvika vai "normaali" metallin väsyminen kyseessä? Normaali lienee suhteellinen käsite viritetyssä koneessa....
N. 38 000 km on noilla jousilla ajettu.
Itse epäilen naiivisti vain yksilövikaa ja aion kokeilla jatkoa tuon yhden jousen uusimisella. Kunhan saan jousien tiedot, että pääsee tilaamaan uuden.
Joko menee beehivet tilalle?
Ei vielä. Jos toinenkin jousi katkeaa lähiaikoina, niin sitten täytyy mennä mehiläispesään.
Linna cruisingissa kuulemma yksi Corvette meinannut palaa kuminpolttopuuhissa.
Väistämättä tuli mieleen Yorcci ja pallot tulessa sekä kiekat seittemässä tonnissa ja vielä katkenneet venajouset.
:rock: Tuo olisikin ollut ihan hyväksyttävä tapa poikkaista venajousi. Mutta kun meni ihan yht'äkkiä Mannerheimintiellä ruuhkaliikenteessä... :oops:
Kyllä musta-surmakin joskus kuminpoltossa otti "vähän" lämpöä. Tais olla Himoksella. Nimimerkillä...Luvan kanssa jauhesammuttimella sammutin
Juu, näinhän siellä Himoksen burniskisassa kävi. Silloin kone vaan huohotti vähän reilummin öljytikun kautta ja pakosarja sekä lämppärin kennon kotelo olivat sitten öljyhunnun vallassa. Josta sitten tuli otti vallan, kun pysäytin auton. (Ehkä palo olisi jäänyt syttymättä, jos olisin ajellut vähän jäähdyttelyä ja konehuoneessa olisi kiertänyt ilma paremmin?)
Muille helpottava tieto, että jouset kestivät noinkin paljon kilometrejä, eli tavallisella harrastusajolla yli 10 vuotta menisi helposti.
Yorccia ei tietysti paljon lohduta.
Voihan se olla, että ko. Jousi sai osumaa edellisessä kaputissa, mutta muuten ko. kilometrimäärä melkein sulkisi yksilövian pois?
Voihan se olla, että ko. Jousi sai osumaa edellisessä kaputissa, mutta muuten ko. kilometrimäärä melkein sulkisi yksilövian pois?
Tarkoitat, että kun on kestänyt noinkin pitkään, niin ei voi olla yksilövika, ts. viallinen olisi hajonnut aiemmin?
Nostajan/nostajien rikkoutumiskonsti kiinnostaa myös tuon jousen lisäksi. saikos ne SBC:ssa ongittua lohkosta kansia irrottamatta?
Muistelen että tuossa oli LS7 nostajat? Ne on helppo purkaa osiksi ja putsailla jotta näkee mikä on muuttunut.
Jousi on tyypillisesti mekaaninen komponentti, jolle ns. "kylpyammekäyrä" pätee.
http://www.weibull.com/hotwire/issue21/ht21_1.gif
Eli se joko pettää heti käyttötaipaleen alussa tai sitten kun käyttötaival alkaa tulla tilastollisesti täyteen. Kuten Yorcci kirjoitti, jos toinen/useampi tulee kohtapuoliin vastaan, on aika vaihtaa kaikki.
Muistelen, ettei Yorccin nokka/nostot ole niin mahdottoman rajut, että 40 tkm olisi komponenttien ehtoopuolta nykytekniikalla.
Tarkoitat, että kun on kestänyt noinkin pitkään, niin ei voi olla yksilövika, ts. viallinen olisi hajonnut aiemmin?
Niin, no sellainen ajatus tuli. Eihän se vakiomoottorissa matka-ajossa tietystikään pitäisi vielä hajota, mutku nyt ei ole sellainen tapaus. Analyysi perustuu ihan maalaisjärkeen, Ts en minä noista ymmärrä juurikaan...
Muistelen, ettei Yorccin nokka/nostot ole niin mahdottoman rajut, että 40 tkm olisi komponenttien ehtoopuolta nykytekniikalla.
Ei tosiaankaan ole mikään ylettömän raju...
1.6 vipusuhteella venttiilille tulee nostoa
imupuolella 0.580" pakopuolella 0.592"
asteet @ 0.050 imu 228 pako 234
mainosasteet imu 280 pako 290
LSA 114
Jousissa on reilusti varaa ennen coil bindia maksiminostollakin (jotain vajaat 2 mm), vaikka shimmattiinkin jouset hieman alle 1.800" asennuskorkeuteen (sillä saatiin seetipainetta nokkavalmistajan suosittelemat 155 lbs).
Pari päivää meni nujutessa... Ensin purkua sen verran, että imusarjan sai heivattua pois. Olihan siellä hieman lohduton näkymä odottamassa :(
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BJX.jpg
Jep. Pari nostajaa on lentänyt pois koloistaan ja yhteensä kolmesta nostajasta on sisuskalut purkautuneet... Aikani magneetilla osia keräiltyäni puuttumaan jäi vielä yksi nostajan kuppi, johon tönäri tulee ja yksi nostajan sisällä oleva pikkujousi. Lienevät löytäneet tiensä öljypohjaan?
Ja olihan toi nostajien 'ohjurilevyjä' paikallaan pitävä 'spider plate' ottanut parissa kohtaa vähän siipeensä (taipuneet käpälät vasemmalla puolella):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BJ1.jpg
No vähän nenän kaivelua ja tapahtumaketjun miettimistä, minkä jälkeen pudottelin kolme vanhaa LS-7:n nostajaa koloihin, väänsin 'spiden platen' käpälät ojennukseen, pyöräytin vähän öljynpaineita, että kaikista nostajista tuli öljyt läpi ja heitin imusarjan takaisin paikalleen.
Sitten heivasin hajonneen venajousen pois. Olikin aika valmista kamaa, neljään osaan katkeillut ja sisäjousikin mennyt kahtia:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BJ3.jpg
Sen tilalle laitoin vanhan vakiojousen (kun olin ensin ruuvipenkissä tarkistanut, ettei noilla nostoilla iske coil bind), mutta nykyinen retaineri ei enää käynyt sen kanssa. Onneksi tallikaverilla oli yhdet vanhat Chevyn kannet, joista saatiin sosialisoitua soppeli retsku ja sitten vaan jousi paikalleen:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BJn.jpg
Meinasin ensin jättää ilman tönäreitä ja keinuja, mutta nostajien lentelyepisodin syyn järkeiltyäni päätin laittaa tuohon 3-pyttyyn vahingoittuneet keinut, koska sillä tavoin tulisi vähemmän todennäköisesti uutta vahinkoa kuin jos tönärit ja keinut jättäisi pois. Tuossa näkyy pahemmin vaurioituneen keinun pää:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BJD.jpg
Sitten vaan öljynpaineiden nostoa, venttiilien säätö ja loppuromutkin kasaan. Jakaja lipsahti 180 astetta pieleen ja sen kaltaista pikkuhommaa oli, mutta sain auton käymään ihan nätisti. Nyt sitten odotellaan, että saa oikean jousen ja pari kiikkua, ennenkuin auto liikahtaa tallin pihaa pidemmälle.
Niinjoo. Ja öljyt tarttee valuttaa pois, että pääsee magneetilla ettimään öljypohjasta noita puuttuvia nostajan kappaleita...
Sitten ensin virittelin autosta 7-pyttyisen tekemällä mekaanisen yhden sylinterin lepuutuksen (poistamalla tönärit, keinun ja suuttimen ohjauksen). Se vaati pari uusintaviritystä, mutta sitten tuli vielä pikkaisen lisäohjelmaa, kun alkoi aivan hillitön naputus kuulumaan kuskinpuoleisesta venakopasta,
päätin poistaa ykköspytystäkin kiikut ja tönärit. Kone käyntiin ja sehän toimi 6-pyttyisenäkin - vähän huonosti - mutta toimi sen verran, että päätin lähteä kotimatkalle.
Tuon yläpuolella olevan kun lukee ajatuksen kanssa, ei liene epäselvää miksi nostajat lentelee ulos koloistaan. Kun koneeseen tulee mekaaninen vika, onko järkevää vaan jatkaa ajamista. Ei ole.
Nämä hajoamiset ei koskaan lopu jos mies ei muuta toimintatapoja ja ajattelutapoja.
Samanlaisia virheitä itsekin olen tehnyt, mutta jotain yrittänyt myös oppiakin.
Yorcci tuntee autonsa ja sen sielunelämän läpikotaisin, mutta ei se pysy nipussa jos sählääminen ei lopu.
Sitten miettimistä lisää: miten käy öljynpaineen eri kohdissa moottoria kun nostaja on pullahtanut ulos kolostaan, sehän on yhtä kuin öljykanavassa iso vuotava reikä.
tuplakoo
28.08.2016, 10:51
Tää topikki on valitettavan karmeeta seurattavaa,
katastrofista toiseen "rautalankavirityksillä" edeten.
Rahaa, aikaa ja työtä on kulunut varmasti ainakin Suomen kalleimman budjettivirimoottorin verran.
Niin kauan ku jengi harmittelee Yorcin huonoa tuuria,
ja kannustaa uusiin "urotekoihin" nää poikimiset jatkuu,
valitettavasti.
Tää topikki on valitettavan karmeeta seurattavaa,
katastrofista toiseen "rautalankavirityksillä" edeten.
Rahaa, aikaa ja työtä on kulunut varmasti ainakin Suomen kalleimman budjettivirimoottorin verran.
Niin kauan ku jengi harmittelee Yorcin huonoa tuuria,
ja kannustaa uusiin "urotekoihin" nää poikimiset jatkuu,
valitettavasti.
Nämä hajoamiset ei koskaan lopu jos mies ei muuta toimintatapoja ja ajattelutapoja.
Kerrotteko ystävällisesti missä vika oli.
Minä kun en näistä mitään ymmärrä, niin olisi kivä tietää mitä Yorcci teki väärin tällä kertaa ?
Myös nostajat olisi pitänyt saada pois noista "lepuutusvuorossa" olevista pytyistä tönäreittein ja vipujen lisäksi. Kuten LT-1 mainitsi, öljynpaine vaarantuu tällaisesta kuviosta, mutta riippuu kanavien reiteistä ja pumpun tuotosta, aiheuttaako se kokonaisvaltaisen vai lokaalin öljynpaineen putoamisen liian alhaiselle tasolle.
Nyt nokka on paukutellut nostajia epämääräisesti, ja sen takia osia ja osumaa löytyy vähän sieltä täältä mutta lisäksi jatkuvan kontaktin korvautuminen iskukontaktilla on tehnyt todennäköisesti myös nokalle ns. "gutaa". Heräsi kysymys, että jos sisempikin jousi oli poikki, pysyihän venttiili koko ajan varmasti yläasennossa jottei venttiili/mäntäkontaktia päässyt syntymään.
Eli kyllä se näin on, ettei tällaisestä tönärikasista saa oikein vajaapyttyistä ilman että koneen terveys vaarantuu. On koneita, joissa ulomman tuplajousen katkeamisen yhteydessä paininvivun poiston voi tehdä ilman muita kuin käyntiongelmia, itse käpälöidyistä tulee mieleen Ford OHC/Pinto ja Kawan ZZR-1100 koneet.
OK !
Mutta miksi venttiilinjousi katkesi ?
Tuon yläpuolella olevan kun lukee ajatuksen kanssa, ei liene epäselvää miksi nostajat lentelee ulos koloistaan. Kun koneeseen tulee mekaaninen vika, onko järkevää vaan jatkaa ajamista. Ei ole.
Jälkikäteen se on aina helppo olla oikeassa, eiks vaan? Ei mullekaan enää ole epäselvää tuo nostajien kohtalo. En vaan älynnyt sitä siinä vaiheessa, kun huomasin jousen olevan poikki.
Jotkut mekaaniset viat eivät estä ajamista. Tiedän yhden Corvetten, jolla ajettiin aika pirun paljon kauempaa (xxxx km) kotiin vajaapyttyisenä.
Ja silloin, kun on jossain hevonkuusessa parkkipaikalla viikonloppuna, joutuu joskus yrittämään jotain muutakin kuin pudottaa pensselit santaan. Täytyy tehdä riskiarviointi ja päättää sitten, haluaako ottaa riskiä vai ei. Itsehän siitä sitten vastaa.
Nämä hajoamiset ei koskaan lopu jos mies ei muuta toimintatapoja ja ajattelutapoja.
No jos on parempaa tietoa, niin kerroppa sitten vaikka ensin, miten olisin voinut välttää tuon venajousen katkeamisen. Ihan omin sanoin. En kyllä pidättele henkeä odotellessani...
Samanlaisia virheitä itsekin olen tehnyt, mutta jotain yrittänyt myös oppiakin.
No eikö tästäkin voi oppia? Kun mun mielestä on oleellista kertoa niistä kerroista, kun hommat meni vihkoon. Jolloin ainakin muut voivat ottaa opikseen. Omalle kohdalle se ei sillä kertaa enää auta, kun maito on lattialla ja löysät lahkeessa, mutta eipähän tarvitse toistaa samaa virhettä.
Yorcci tuntee autonsa ja sen sielunelämän läpikotaisin, mutta ei se pysy nipussa jos sählääminen ei lopu.
No en tosiaankaan tunne. Mutta yritän oppia.
Sitten miettimistä lisää: miten käy öljynpaineen eri kohdissa moottoria kun nostaja on pullahtanut ulos kolostaan, sehän on yhtä kuin öljykanavassa iso vuotava reikä.
Öljynpainemittaristahan sen paineen näkee reaaliaikaisena. Koko ajan. Ja jos paine ei putoa merkittävästi, niin ei ole ongelmaa.
Tää topikki on valitettavan karmeeta seurattavaa,
katastrofista toiseen "rautalankavirityksillä" edeten.
Jos hirvittää, niin ei ole mikään pakko seurata. Tää on ihan avoin ja vapaaehtoinen foorumi.
Toistan hieman itseäni: Silloin, kun on jossain hevonkuusessa parkkipaikalla viikonloppuna, joutuu joskus yrittämään jotain muutakin kuin pudottaa pensselit santaan. Täytyy tehdä riskiarviointi ja päättää sitten, haluaako ottaa riskiä vai ei. Itsehän siitä sitten vastaa.
Se, että nilkuttaa kotiin jollain viriviritööttööt-ratkaisulla ei ole ihan sama asia kuin että kaiken tekisi "rautalankavirityksillä".
Rahaa, aikaa ja työtä on kulunut varmasti ainakin Suomen kalleimman budjettivirimoottorin verran.
Varmasti? No ei niin paljoa kuitenkaan. Ja vaikka olisikin mennyt, niin entä sitten? Kelle se kuuluu yhtään mitään? Omilla rahoillani minä tässä harrastelen.
Niin kauan ku jengi harmittelee Yorcin huonoa tuuria,
ja kannustaa uusiin "urotekoihin" nää poikimiset jatkuu,
valitettavasti.
En kyllä millään ymmärrä, miten jonkun harmittelu tai kannustus olisi vaikuttanut esim. tuohon venajousen katkeamiseen?
Ja tunnen Kari sua sen verran, ettet oikeasti ole niin vittumainen ihminen kuin mitä tekstistäsi voisi luulla. Aion edelleen jutella sun kanssa ja morjestaa sua tapahtumissa.
Aion myös jatkaa ketjua täällä omista sähläilyistäni tai onnistumisistani auton kanssa. Ihan vaan jo senkin takia, että niin moni on jättänyt tänne palstalle kirjoittamisen kaiken sen kuonan, mitä niskaan sataa, takia. Mua ei moinen hetkauta.
Myös nostajat olisi pitänyt saada pois noista "lepuutusvuorossa" olevista pytyistä tönäreittein ja vipujen lisäksi.
Juu. Niin olisi, ei vaan tullut silloin mieleen. Ja nostajien poisto olisi vaatinut imusarjan irroituksen, kun toi "spider plate" pitää nostajien ohjaimet paikallaan. Olisi pitänyt saada tehtyä joku jousiviritys, jolla olisi saanut nostajaa painettua alaspäin seuraamaan nokkaprofiilia.
Heräsi kysymys, että jos sisempikin jousi oli poikki, pysyihän venttiili koko ajan varmasti yläasennossa jottei venttiili/mäntäkontaktia päässyt syntymään.
Ainakin venttiilinjousta vaihdettaessa vena pysyi ihan nätisti ylhäällä, kun syötti pyttyyn paineilmaa eikä ilma vaikuttanut mihinkään karkailevan. Täytyy tarkistaa puristuspaineet sitten, kunhan saa oikean venajousen vaihdettua paikalleen.
Ja kyllähän se mäntä ylös tullessaan työntää (pienellä) paineella venttiiliä ylöspäin. Lukot pysyivät kuitenkin paikallaan koko ajan. Jos mäntä olisi naputellut venttiiliä, voisi kuvitella, että lukot olisivat irronneet. Siitä on kokemusta muutaman vuoden takaa...
Eli kyllä se näin on, ettei tällaisestä tönärikasista saa oikein vajaapyttyistä ilman että koneen terveys vaarantuu.
Näin se taitaa olla, nythän tästäkin on ihan kokeiltua faktaa :D
En mie ainaskaan keksi mitään muuta syytä venajousen moneen osaan katkeemiselle ku se, että jousi ois litistyny yhteen asti. Mut eikös jousipaineet ja jousen välykset ollu kasatessa mitattu ja oikeiks todettu. Onko kaikki tönärit edelleen suoria?
Yorcci, älä välitä, ei tullut itselläkään heti ja välittömästi mieleen että nostajat ja nokka eivät tule tykkäämään kun luin parkkipaikalla tekemästäsi "Displacement on demand" -versiosta. Väitän ettei tullut monella muullakaan kuin vasta ajan myötä ja lisäraportin jälkeen. Kaikilla meillä on kyllä amerikanserkkujen sanoin "20/20 in hindsight", ei epäillystäkään.
Kun koneesta alkaa kuulua sivuääniä, useimmat pelästyvät siitä sen verran että hinausauto pääsee töihin. Väitän että kyseessä on enemmän selkäydinreaktio kuin partaveitsen terävän älyn tuottama loogisen analyysin tulos, ainakin omalla kohdalla.
Mitä tulee jousen katkeamiseen, shit happens. Uusikin jousi voi katketa ja juuri tuosta ns. kylpyammekäyrästä johtuen, myös toimivan osan vaihtaminen uuteen on aina jonkinasteinen riski.
Janiv, kyllä corvette68 on nuo asiat hoitanut ihan vimpan päälle, olen ollut sen työn laatua itsekin vieressä todistamassa, joskin toisella kertaa.
Toinen juttu on se, että hyvin harva veivaa kestotestiä samalla tahdilla kuin Yorcci. Vähän sama kuin se, että ammattikuskit näkevät aikayksikköä kohden enemmän kolareita ja muita läheltä piti -tilanteita.
Aika kovaa tekstiä (ja suoranaiselta v*ttuilulta vaikuttavaa) näkyy taas kirjoitetun, tunnetusti vaikea laji tämä intternetti. Vanha hyvä ohje on edelleen voimassa, ts. kirjoittajan kannattaa aina miettiä haluaako itse lukea samanlaista tekstiä omalle kohdalle osuneena. Toinen hyvä ohje on nukkua yhden yön yli, jos oikein käy nyppimään ja tekisi mieli ladella ns. "suorat sanat".
Pappatunturi
28.08.2016, 19:56
Harvalla on munaa kertoa ihan avoimesti omista kämmeistään kuin Yorcilla. Mitä enemmän turaa, sitä enemmän oppii tekemisistään. Ja aivan satavarmasti moni näistä kommerverkeistä oppii jotain uutta.
Janiv, kyllä corvette68 on nuo asiat hoitanut ihan vimpan päälle.Jep. Eli miulla ei todellakaan oo mitään ymmärrystä, aavistusta eikä edes arvausta mikä jousen on voinu katkasta.
Tai itseasiassa on yks ihan villi teoria jollasta ei varmaankaan pysty käytännössä edes tapahtumaan. Nostaja on jostain syystä vajaatäyttyny/joustanu liikaa. On jääny sen verran välystä, että keinuvipu on hypänny venttiilin päästä pois urastaan.
Sit nostaja on taas toiminu oikein jolloin keinuvivun reuna painaakin venttiiliä jonkun verran syvemmälle kuin rulla ja jousi ottaa osumaa itseensä. Vai onko noissa nostajissa se rulla edes syvemmällä kuin vivun reuna, joka on ottanut osumaa?
Jotta voiko viallinen nostaja aiheuttaa jousen katkeamisen? En tiedä, en ymmärrä, en tajua, kunhan vain arvailen hulluja.
Eiköhän tässä vaan ole yksinkertaisesti tullut jousille kilsat täyteen. Virijouset, virinokka ja enemmän kierrätystä väsyttää jouset aivan eri tahtiin verrattuna vakio-osiin ja tavalliseen ajoon. Jos kaikki asiat sattuvat osumaan huonosti kohdalleen saattaa jouset värähdellä niin että niiden elinikä lyhenee todella nopeasti. Tämä on asia jota ei oikein tavallinen tallaaja pysty itse kovin helposti pähkäilemään toisin kuin esim GM:n tehtaan suunnittelijat tai isojen hipo virityspajojen velhot.
Tässä yhdessä tutun LT1 koneessa katkesi ensin yksi jousi. Hetken päästä toinen. Sitten loppui tuurilla leikkiminen ja koneeseen kaikki jouset uusia. Koneessa oli Compin XFI280 ja sille tarkoitetut Compin beehive jouset oikeisiin mittoihin asenettuna. Rajoitin on 6300 ja välillä ollut 6500. En nyt muista tarkkaan paljonko kilsoja oli mutta veikkaisin että päälle 50tkm tai vähintään 40tkm. Täytyy kysyä omistajalta.
No jos on parempaa tietoa, niin kerroppa sitten vaikka ensin, miten olisin voinut välttää tuon venajousen katkeamisen. Ihan omin sanoin. En kyllä pidättele henkeä odotellessani...
AFR. Tietysti sanotaan että liian kallis. Kaiken tämän jälkeen puolet halvempi.
Mistä muut nostajat saavat voitelun ja paineen sisäänsä kun viereisestä reiästä puuttuu nostaja kokonaan. Jos seiskasta puuttuu nostaja, saako vitosen, kolmosen ja ykkösen nostajat öljyä ja painetta ?
Öljynpaine mitataan suodattimen jälkeen, ennen nostajia ja laakereita, eikö. Voi olla vaikea nähdä mittarista että nostajan kohdalla vuotaa kuin seula.
Yleensä lohkoissa on useita pitkittäisiä (valmistustekniikasta johtuen) pääöljykanavia, joiden tilavuus ja halkaisija on selvästi suurempi kuin niistä otettujen tiehyiden, jotka johtavat yksittäiselle voitelukohteelle, oli se sitten laakeri tai nostin. Tässä mielessä yhden puuttuminen toki lisää öljyn virtauksen tarvetta pumpulta, mutta ei välttämättä romahduta koko maailmaa, mikä on koko kuvion tarkoitus (rinnakkaisuus, ei sarjakytkentää). Se, että paine näyttää mittarissa olevan kunnossa, kertoo pääasiassa että noissa pääkanavissa on normaalihko painetaso.
Kaikki projektitopit ovat lisänneet omaa ymmärrystä ja osaamista huimasti. Muutama on poikinut tarkennuksia YV:llä joihin on vastattu nopsaan ja osaavasti. Suurkiitos jälleen kerran kaikille kirjoittajille.
Rikkoutumisesta: ilmeisesti venajouset on yleensä mitoitettu niin että coil bindissa jännitykset menevät yli? Itsellä tietoa vain paljon pienemmistä joissa coil bind rikkoo kaiken ympäriltä mutta ei jousta.
Nuohan oli shimmattu seat pressure:lle ja 0,150" pelivaralle? Pikalukemisella tuo olisi nykyjousille maksimi ja 0,060":ta käytettäisiin resonanssin välttämiseksi. Resonanssi on siitä ikävä, että sen määrittäminen onnistuu ilman mittalaitteita vasta kun valve float on selvää. Se kuitenkin lyhentää jousen elinikää selvästi. Onko noita jousia käytetty venttiilikoneistossa jossa olisi ollut jotain ongelmia? Sisemmän jousen hajoaminen ei vaan sovi suoraan resonanssiin, jousilla on sen verran eri taajuudet.
.. ja itse arvostan kotiin-mennään-vaikka-nilkuttaen asennetta ;).
Yorcci, älä välitä, ei tullut itselläkään heti ja välittömästi mieleen että nostajat ja nokka eivät tule tykkäämään kun luin parkkipaikalla tekemästäsi "Displacement on demand" -versiosta. Väitän ettei tullut monella muullakaan kuin vasta ajan myötä ja lisäraportin jälkeen. Kaikilla meillä on kyllä amerikanserkkujen sanoin "20/20 in hindsight", ei epäillystäkään.
Näin ajattelin itsekin, että voiko tuo olla mahdollista "tuosta vaan". Mutta iso käsi Yorccille näistä valitettavan ikävistä jutuista. Vaatii aika paljon avata näitä jälkiviisaudelle tällä foorumilla ja kuvan kera. Yleensä nämä pidetään omana tietona tai ehkä tunnustetaan äidille tiukan paikan tullen. Noista osista ja osien kestävyydestä voi vääntää juttua tietysti loppuun saakka. Itse olen ostanut paketin valmiina ja se kestää minkä kestää. Joku tekee kaiken itse ja jos ei muuta niin ainakin oppi ja kokemus tulevat kaupan päälle.
minun mielestäni myös vähemmistön kriittiset kommentit ovat rohkeudessaan paikallaan.
Hmm.. Minulle ei ihan käynyt selväksi oli nyt sitten tullut todettua isompaa vahinkoa tästä lepuutus virityksestä. Niinkuin Yorcci taisi mainita, riski oli tiedossa.
Henk. koht nostan hattua kaikille DIY virittäjille, juurikin sen takia, että heillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia testa noita virityksiä muutakuin käytännössä. Kun jotain hajoaa, siitä oppii ja kun sen kirjoittaa tänne, niin muutkin oppii.
Autotehtaat ajavat koneilla erilaisia syklejä penkissä ja tienpäällä miljoonia kilometrejä... ja silti sinne jää aina jotain, joka tietyissä tilanteissa hajoaa. Tämä on nyt sitä Motorsporttia :rock:
tuplakoo
29.08.2016, 11:12
Ton venajousen pirstoutumisen jälkeen on ihme jos vena ei ole ollut mäntäohjattuna,
ja kun nostajat on nousseet paikoiltaan on joku niistä hyvinkin saattanut kohdata nokkaa kovin poikkeavalla asennolla.
Se että parin pytyn lepuuttamisella on lisätty vahinkoja "tietoisella riskillä"
on ok, jos riskinotto nähdään tarpeelliseksi, ja sen seuraukset tutkitaan sekä korjataan.
Mutta se että tälläisen vaurion jälkeen vaihdetaan vain se hajonnut jousi,
on samaa kuin kaivais sorkkaraudalla nenää, ei varmasti yllätä ketään että jatkoa seuraa suurella todennäköisyydellä.
Tätä tarkoitan "rautalankavirityksillä".
Tää ei minusta ole "motorsporttia" ,
tää on turaamista, valitettavasti.
Mutta edelleen jokainen tehkööt omille vehkeilleen niin kuin parhaaksi näkee.
Hei Yorcci!
Topiccisi on varmaankin yksi seuratuimmista ketjuista.
Varmaankin useammat tai ainakin minä voin samaistua kirjoituksiisi.
Tarkoitan että minulle ja monelle muullekin voi sattua ja sattuukin samanlaisia kommelluksia. Me muut emme vaan uskalla/kehtaa niistä kirjoittaa, sinä uskallat ja näin ne "sivistävät" meitä muitakin.
Finnsharkin sivustolla on mahtava porukka toisiaan neuvomassa ja auttamassa, tietotaitoa löytyy, toisinaan ihan herkku hommaa lueskella tekniikka juttuja kun huomaa kuinka asiaan vihkiytynyttä porukkaa täällä on.
Kiitokset Yorcille ja muillekin asia pitoisista jutuista.
Sekin kannattaa muistaa että jälkiviisas on helppo olla, siihen voisi minullakin olla lahjoja, paljon muuhun ei.
Ja autot, ne rakennan itte, niin kuin Yorccikin : )
pikku-eetu
29.08.2016, 23:52
Tää topikki on valitettavan karmeeta seurattavaa,
katastrofista toiseen "rautalankavirityksillä" edeten.
Rahaa, aikaa ja työtä on kulunut varmasti ainakin Suomen kalleimman budjettivirimoottorin verran.
Niin kauan ku jengi harmittelee Yorcin huonoa tuuria,
ja kannustaa uusiin "urotekoihin" nää poikimiset jatkuu,
valitettavasti.
Kuten Yorcci sanoi omilla rahoillaan tekee mitä haluaa. En ymmärrä sitten pätkääkään miksi toiselle pitää ruveta rehvastelemaan ja neuvomaan? Mulla pysyy motti kasassa kun en aja sillä metriäkään enkä ole siihen mennyt mitään tekemään mutta mulla ei ole tuollaisia lehmän hermoja kuin Yorccilla eikä pienen lapsen innostusta aiheesta. Niin kauan kuin vehje jotenkin toimii niin en koske siihen koska se voi mennä huonommaksi.
Ehkä asiaa hieman miettien, jos olisi ollut varajousi, pari metriä noin 8 mm punottua koyttä ja muovinen vasara niin sen katkenneen jousen olisi voinut vaihtaa. Mutta mutta mutta jne.
Ei kun eteenpäin ja kohti uusia seikkailuja
pikku-eetu
:D
http://i980.photobucket.com/albums/ae289/Pomppe/12011253_1092513200760156_8265740691014605030_n_zpspqhzsppb.jpg (http://s980.photobucket.com/user/Pomppe/media/12011253_1092513200760156_8265740691014605030_n_zpspqhzsppb.jpg.html)
minun mielestäni myös vähemmistön kriittiset kommentit ovat rohkeudessaan paikallaan.
Samaa mieltä kuin MPÄ
En tiedä uskallanko tai kannattasko,,, mutta uskallan nyt kuitenkin. Minun mielestä kommentteja pitää voida antaa rehellisesti mutta tietysti rakentavasti. Tuskin kukaan haluaa kuulla liirun läärumia ja yes yes ollaan samaa mieltä –kehuja (pelkästään). Tietysti pitää pystyä kertomaan mielipiteitä. Onhan niitä fasebookkeja ja mamma -sivustoja, joissa kehutaan aivan surutta toisen karmeaa naamaa kauniiksi. Alla pari lainausta, joista vähän joillakin nousi karvat (mutta ei Yorccilla).
Jos nuo kommentit lukee käyttäen lempeää ja miellyttävääkin äänensävyä, kuten kansakoulun uskonnonopettaja aikoinaan niin ei ne ole edes pahoja saati vittuilua ollenkaan. Jos ne taas lukee ”riidanhaluisesti tai kärttyisesti” niin kuulostaahan ne vittuilulta, ehkä. (siis parit mielikuva treenit vaan).
Monikaan ei uskalla heittää kriittistä palautetta jos ei ole ns isonimi, koska yhteisö saattaapi lynkätä jäbän ilman valitusoikeutta. Ja ainakaan tämän topikin kohdalla tuskin kenenkään tarvitsee heittäytyä suojelijaksi sillä herralla itsellään on sana sen verran hallussa että pärjää, eikä se hernekkään ensimmäisenä eksy. Tämä ei siis ole puolustuspuhelu, eikä paljon muukaan mutta kunhan nyt vain jotaki….taas.
Ja tosiaan, ihmeen hyvin herralla intoa riittää, minä olisin jo löysänny kaasun ja vaihtanu isomman motin. Tsemppiä ja voimia jatkoon
Tää topikki on valitettavan karmeeta seurattavaa,
katastrofista toiseen "rautalankavirityksillä" edeten.
Rahaa, aikaa ja työtä on kulunut varmasti ainakin Suomen kalleimman budjettivirimoottorin verran.
Niin kauan ku jengi harmittelee Yorcin huonoa tuuria,
ja kannustaa uusiin "urotekoihin" nää poikimiset jatkuu,
valitettavasti.
Tuon yläpuolella olevan kun lukee ajatuksen kanssa, ei liene epäselvää miksi nostajat lentelee ulos koloistaan. Kun koneeseen tulee mekaaninen vika, onko järkevää vaan jatkaa ajamista. Ei ole.
Nämä hajoamiset ei koskaan lopu jos mies ei muuta toimintatapoja ja ajattelutapoja.
Samanlaisia virheitä itsekin olen tehnyt, mutta jotain yrittänyt myös oppiakin.
Yorcci tuntee autonsa ja sen sielunelämän läpikotaisin, mutta ei se pysy nipussa jos sählääminen ei lopu.
Sitten miettimistä lisää: miten käy öljynpaineen eri kohdissa moottoria kun nostaja on pullahtanut ulos kolostaan, sehän on yhtä kuin öljykanavassa iso vuotava reikä.
Ton venajousen pirstoutumisen jälkeen on ihme jos vena ei ole ollut mäntäohjattuna,
Ei välttämättä, kun venttiili ei kuitenkaan kovin paljon päässyt putoamaan alaspäin. Mutta venttiilin tiiveys selvinnee nopeasti puristuspainemittauksella, jonka olin aikeissa tehdä.
Ainakin venttiilinjousta vaihdettaessa vena pysyi ihan nätisti ylhäällä, kun syötti pyttyyn paineilmaa eikä ilma vaikuttanut mihinkään karkailevan. Täytyy tarkistaa puristuspaineet sitten, kunhan saa oikean venajousen vaihdettua paikalleen.
ja kun nostajat on nousseet paikoiltaan on joku niistä hyvinkin saattanut kohdata nokkaa kovin poikkeavalla asennolla.
Jäi aiemmin jonkun editointikierroksen seurauksena pois maininta siitä, että tallilla ennen imukannen paikalleenlaittoa kaveri pyöritti startilla konetta ja minä tiirailin lampun kanssa nostajien koloista noita kolmea nokkaa, joista nostajat olivat lentäneet pois eikä yhdessäkään nokassa näkynyt mitään kolhuja tai vaurioita. Sen kummempaa analyysiä/tutkimusta en ole nokan suhteen tehnyt.
En ole laisinkaan kritiikkiä vastaan eikä minua haittaa olla jostain asiasta väärässä. Oppiminen edellyttääkin kyseenalaistamista.
Usein täällä webissä on vaan kovin vaikeaa saada se asia tuotua esiin ilman väärinymmärryksen vaaraa.
No jos on parempaa tietoa, niin kerroppa sitten vaikka ensin, miten olisin voinut välttää tuon venajousen katkeamisen. Ihan omin sanoin. En kyllä pidättele henkeä odotellessani...
AFR. Tietysti sanotaan että liian kallis. Kaiken tämän jälkeen puolet halvempi.
Minä olen yrittänyt, mutta kun en vaan millään älyä, että miten ne toiset kannet olisivat pelastaneet tuon venajousen katkeamiselta?
Venttiilinjouset olisi kuitenkin shimmattu samaan korkeuteen seetipaineen takia, nostoja olisi ollut venttiilillä ihan saman verran, kuten myös käytettäviä kierroksia => ihan saman verran kuormitusta jouselle. (Jos sillä jousen kuormituksella nyt edes oli mitään tekemistä hajoamisen kanssa.)
Taitaa rev-kit olla ainoa toimiva vaihtoehto, jos haluaa jatkossa mahdollisesti ajella ilman tönäreitä. Samalla voisi vähän tiputtaa jousipaineita.
Noissa GM:n nostajissa on se yläklipsi melko heikko kun vertaa viripajojen hipo-osiin.
Ilmeisesti nostaja on ainakin jossain vaiheessa pumppautunut täyteen ja siksi se klipsi on antautunut ja lopulta nostaja pulauttanut sisukset kokonaan ulos. Tuota ei normaalisti tapahdu jos jousi kykenee pitämään paketin kasassa, ilman välyksiä.
Oliko nämä venajouset samat mitkä alunperin sinne laitettiin nykyisen nokan kanssa? Vai vaihtuiko osa tuoreempiin jo jossain vaiheessa?
Joskus aiemminkin taisin ehdottaa, että pakopuolella riittäisi varmaankin 1.5 vipat. Asteita on kuitenkin sen verran reilusti enemmän kuin imupuolella, ettei tuo muuta juuri mitään tehossa. Pienentäisi kuitenkin vähän rasituksia.
Minä olen yrittänyt, mutta kun en vaan millään älyä, että miten ne toiset kannet olisivat pelastaneet tuon venajousen katkeamiselta?
Venttiilinjouset olisi kuitenkin shimmattu samaan korkeuteen seetipaineen takia, nostoja olisi ollut venttiilillä ihan saman verran, kuten myös käytettäviä kierroksia => ihan saman verran kuormitusta jouselle. (Jos sillä jousen kuormituksella nyt edes oli mitään tekemistä hajoamisen kanssa.)
T&K testauksessa jonkin osan hajoamisesta laaditaan teoria, jolla hajonnut komponentti yritetään särkeä uudelleen, jotta opittaisiin tuntemaan syyt rikkoutumiseen. Meillä harrastelijoilla on harvemmin intoa, aikaa saati varaa toistaa virheitä, mutta kokeillaan asiaa edes teoriassa. Tiedetään, että jousi voi mennä poikki seuraavista syistä:
A. Jousen pohjaaminen. Tiedetään myös, että ilman esijännitystä oleva jousi menee poikki
B. Jousen elinikä tulee täyteen
C. Materiaali-/ valmistusvirhe
D. Joku, muu mikä (esim. Jotain muuta särkyy ympäriltä ensin ja tapahtumasarja hajoittaa jousen)
Näille syille pitäisi sitten 'keksiä' teoriat ja löytää 'todisteita'. Sen jälkeen kansi nippuun, siten ettei edellä 'keksityt' teoriat voi toteutua. Ja sitten taas :driving:
A. Jousen pohjaaminen. Tiedetään myös, että ilman esijännitystä oleva jousi menee poikki
B. Jousen elinikä tulee täyteen
C. Materiaali-/ valmistusvirhe
D. Joku, muu mikä (esim. Jotain muuta särkyy ympäriltä ensin ja tapahtumasarja hajoittaa jousen)
Jousen resonanssi, sopivat kierrokset ja rampin jyrkkyys. Mikäli tuo esiintyy riittävän pitkään, jousi hajoaa.
Resonanssi siis tarkoittaa, että jousella on ominaistaajuus jolla se alkaa värähdellä. Resonanssissa oleva jousi käytännössä menettää jousivoimansa tietyllä taajuudella. Mikäli tilanne jatkuu pitkään jousi hajoaa siksi, että siihen kohdistuva voima ja resonointi vahvistavat toisiaan.
Tuplajousilla resonanssi ei käytännössä koskaan osu molemmille jousille samalle taajuudelle, joten toinen säilyy ehjänä. Toisaalta yksi jousi ei kovin pitkään jaksa hoitaa hommiaan vaan antaa periksi ja jossain vaiheessa rikkoontuu myös.
Jousen resonanssi, sopivat kierrokset ja rampin jyrkkyys. Mikäli tuo esiintyy riittävän pitkään, jousi hajoaa.
Resonanssi siis tarkoittaa, että jousella on ominaistaajuus jolla se alkaa värähdellä. Resonanssissa oleva jousi käytännössä menettää jousivoimansa tietyllä taajuudella. Mikäli tilanne jatkuu pitkään jousi hajoaa siksi, että siihen kohdistuva voima ja resonointi vahvistavat toisiaan.
Tuplajousilla resonanssi ei käytännössä koskaan osu molemmille jousille samalle taajuudelle, joten toinen säilyy ehjänä. Toisaalta yksi jousi ei kovin pitkään jaksa hoitaa hommiaan vaan antaa periksi ja jossain vaiheessa rikkoontuu myös.
Ok. Annetaanko noille venttiilin jousille jotain arvoja (siis valmistajan speksissä), joilla tuota resonointia voisi välttää? Nyt kun en näistä asioista ole perillä, niin millä perusteella nuo venttiilin jouset valitaan?
Ok. Annetaanko noille venttiilin jousille jotain arvoja (siis valmistajan speksissä), joilla tuota resonointia voisi välttää? Nyt kun en näistä asioista ole perillä, niin millä perusteella nuo venttiilin jouset valitaan?
En ole nähnyt millään valmistajalla kunnon dataa, periaatteesa penteiselle jouselle tuo on helposti määritettäessä. Mutta koneen puolesta kierrosten lisäksi siihen "huonoon taajuuteen" vaikuttaa mm. nokkaprofiili ja keinujen vipusuhde. Eli kovin helposti tuota ei saa määriteltyä kokeilematta. Eli siis jouselle joo, mutta koneen aiheuttama taajuus riippuu monesta seikasta. Myös jos resonanssitaajuudella ollaan hyvin lyhyt hetki kiihdytettäessä, eli alueen ohi mennään nopeasti. Ei se isommin haittaa mitään. Jos tuo on jatkuvasti käytetyllä taajuudella / kierroksilla, tulee ongelmia
Nykyisin monet vamistajat mittaavat pakettejaan spintron laitteella.
..eikä jousivoimassa "enemmän ole aina parempi".
Beehiven etu oli sitten se, ettei sillä ole yhtä, selvää ominaistaajuutta kuten normaalilla jousella on. Systeemissä on lisäksi jokaisella komponentilla omat ominaistaajuutensa (erityisesti tönärit), joten spintronin kaltaiset testipenkit ovat käytännössä ainoita keinoja varmistaa paketin toimivuus.
Kysymykseen, miten jouset valitaan, on oma vastaukseni tässä (http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=25106&highlight=venttiilikoneisto). Ominaistaajuuksien osalta toivotaan parasta ja shimmataan jouset siten ettei etäisyys coil bindiin ole tarpeettoman pitkä. Reaalimaailmassa aika harva viriputka tekee noin, vaan luottaa nokkafirman suosituksiin ja aiempiin kokemuksiin yhdistelmistä jotka kestivät nipussa riittävän pitkään.
Edelleen minä haluaisin kuulla nimimerkkien LT-1 ja Tuplakoo totuuden, mitä Yorcci teki väärin, että venttiilinjousi katkesi.
Ja mitä hänen tulisi tehdä, että moottori kestäisi nipussa "maailmantappiin"
Kommenteistanne on havaittavissa, että Yorcci on tehnyt selviä virheitä, jotka johtavat toistuviin vaurioihin. Hänen tarinat ovat mielestäni niin kattavasti kirjoitettu, että asiantuntijat osaavat helposti sanoa, missä virheet on tehty.
Itseäni asia kiinnostaa, koska jossain vaiheessa moottoriremontti voi olla edessä ja en halua, että moottori hajoa heti kättelyssä.
Vaikka jälkiviisastely on taiteenlajina yksi hienoimmista, niin tässä tapauksessa hyväksen jopa sen, jos sillä selvästi pystytte osoittamaan missä virheet on tehty !
Kysymys on siis osoitettu LT-1 ja Tuplakoo nimimerkeille !
Ja en siis halua viisastella kenellekkään, vaan haluan tietoa !
Kuulin kesällä, että esim Eagle racingilla on yksi dragsterin moottori, jolla on ajettu yli 1200 lähtöä ilman ongelmia.
mutta mutta; sehän huolletaan joka lähdön välissä ja alkuperäistä ei taida olla kuin lohko?
Pointti on siis se, että jos sitä konetta huolletaan kuin lentokonetta, eli vaihdetaan osia käyttötuntien ja kalenterin mukaan, niin kestäähän se, mutta myös maksaa aika paljon.
Tuskin monikaan tekee moista ympärivuoden käytettävässä katuautossa, pl nesteiden vaihdot?
Toinen ääripää taitaa olla se "normaali" käytäntö: jos se ei ole rikki, älä korjaa!
Sekin käytäntö toimii hyvin vakioautossa, tai ainakin meillä on toiminut.
Luulisin, että ihmetystä tässä tapauksessa aiheuttaa eniten, se että toimitaan tai aiotaan toimia toisin, kuin olisi oletettavissa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka se, että vaihdettaisiin vaikkapa vain ja ainoastaan se rikkoutunut jousi selvittämättä varsinaista syytä rikkoutumiselle ja/tai muuttamatta mitään. Varsinkin, kun oletettavasti tiedetään, että sillä on jo ajettu riittävästi (+40tkm) valmistusvirheen poissulkemiseksi?
Onhan se toki mahdollista, että vaihtamalla/korjaamalla vain rikkoutuneet osat pääsee taas jonkin matkaa eteenpäin. (Todennäköisyys pieni, vaikuttavuus suuri)
Riskianalyysi, jossa huomioidaan sekä seuraavan tapahtuman todennäköisyys (suuri toisenkin jousen katkeamiselle), että vaikuttavuus (moottori pilalla) ei puolla menemistä siitä, mistä aita on matalin.
Luulisin kuitenkin, että kohta auto on taas ajossa ja tarina jatkuu. (Todennäköisyys suuri, vaikuttavuus suuri)
Toivottavasti kaikki menee hienosti!
Ja en siis halua viisastella kenellekkään, vaan haluan tietoa !Ehdotan kameroiden lisäksi asennettavaksi jonkinlaista ajopiirturia kierrosluku, öljynpaine ja pakolämpötiedoilla, jotta voimme paremmin valvoa tapahtumia ja todistelu käy jatkossa vaivattomammin. Lopulta luovutamme aineiston jollekin alan naiselle, joka käy päälle kuin yleinen syyttäjä. // end of fantasy
Kuulin kesällä, että esim Eagle racingilla on yksi dragsterin moottori, jolla on ajettu yli 1200 lähtöä ilman ongelmia
Peräti outoa, jos kyseessä on joku muu niiden kone kuin se joka on siinä kaksipaikka dragsterissa. En ole varma onko se enää Eaglella mutta on ainakin ollut.... "Ongelma" on toki laaja käsite, jos kaiken vaihtaa riittävän usein ja ajaa pintakaasulla niin varmaan selviää ongelmitta. Sorry OT.
Barum ja Kipi, kiitti, mielenkiintoista. Onko beehiven ainut huono puoli että vain yksi jousi jolloin rikkimeno tipauttaa venttiilin?
sillä on jo ajettu riittävästi (+40tkm) valmistusvirheen poissulkemiseksi?
Voi olla saanut (hyvin pienenkin) vaurion kasatessakin (viimeisellä kerralla). Tuskin tod.näk. kun huolellisesti on toimittu mutta mahdollinen.
Peräti outoa, jos kyseessä on joku muu niiden kone kuin se joka on siinä kaksipaikka dragsterissa. En ole varma onko se enää Eaglella mutta on ainakin ollut.... "Ongelma" on toki laaja käsite, jos kaiken vaihtaa riittävän usein ja ajaa pintakaasulla niin varmaan selviää ongelmitta. Sorry OT.
Joo se taisi olla juuri se kaksipaikkaisen moottori! Mutta siinä tulikin uusi pointti; ajotapakin voi vaikuttaa.....
T&K testauksessa jonkin osan hajoamisesta laaditaan teoria, jolla hajonnut komponentti yritetään särkeä uudelleen, jotta opittaisiin tuntemaan syyt rikkoutumiseen. Meillä harrastelijoilla on harvemmin intoa, aikaa saati varaa toistaa virheitä, mutta kokeillaan asiaa edes teoriassa. Tiedetään, että jousi voi mennä poikki seuraavista syistä:
A. Jousen pohjaaminen. Tiedetään myös, että ilman esijännitystä oleva jousi menee poikki
B. Jousen elinikä tulee täyteen
C. Materiaali-/ valmistusvirhe
D. Joku, muu mikä (esim. Jotain muuta särkyy ympäriltä ensin ja tapahtumasarja hajoittaa jousen)
Näille syille pitäisi sitten 'keksiä' teoriat ja löytää 'todisteita'. Sen jälkeen kansi nippuun, siten ettei edellä 'keksityt' teoriat voi toteutua. Ja sitten taas :driving:
Tämä ylläoleva on toki selvää eikä mulla ole mitään vastaansanomista siihen.
Mutta se, mitä minä en ymmärrä: miten AFR:n kannet olisivat pelastaneet venajousen katkeamiselta, jos mitään muuta komponenttia ei olisi vaihdettu. Mun ymmärtääkseni jouseen vaikuttavat voimat ovat ihan samat, oli se sitten AFR:n tai GM:n kannessa kiinni, kun muita komponentteja ei vaihdeta toisiin.
tuplakoo
31.08.2016, 10:54
Edelleen minä haluaisin kuulla nimimerkkien LT-1 ja Tuplakoo totuuden, mitä Yorcci teki väärin, että venttiilinjousi katkesi.
Ja mitä hänen tulisi tehdä, että moottori kestäisi nipussa "maailmantappiin"
Kommenteistanne on havaittavissa, että Yorcci on tehnyt selviä virheitä, jotka johtavat toistuviin vaurioihin. Hänen tarinat ovat mielestäni niin kattavasti kirjoitettu, että asiantuntijat osaavat helposti sanoa, missä virheet on tehty.
Itseäni asia kiinnostaa, koska jossain vaiheessa moottoriremontti voi olla edessä ja en halua, että moottori hajoa heti kättelyssä.
Vaikka jälkiviisastely on taiteenlajina yksi hienoimmista, niin tässä tapauksessa hyväksen jopa sen, jos sillä selvästi pystytte osoittamaan missä virheet on tehty !
Kysymys on siis osoitettu LT-1 ja Tuplakoo nimimerkeille !
Ja en siis halua viisastella kenellekkään, vaan haluan tietoa !
Viritetyt koneethan ei kestä "maailmantappiin" se on fakta.
Enkä minä tai kukaan muukan olisi osannut sanoa että venttiilinjousi katkeaa seuraavaksi.
Se mitä koitan saada Yorcin ymmärtämään on ettei koneen korjaaminen ole koskaan vain sen rikkoutuneen osan vaihtoa, ja koneen käyttöön saamista nopeinta, helpointa ja halvinta "reittiä" käyttäen.
Esimerkiksi viimeksi kun kampura katkesi,
laitettiin uusi kampura paikoilleen ilman mitään mittauksia.
Ei näin vaan voi ikuna saada kasattua hyvää mosaa,
perusasioiden tsekkaaminen on aikaa vievää ja ehkä tylsääkin,
mutta niin se on vaa tehtävä.
Se että nyt katkesi yksi jousista joilla ajettu kymmeniätuhansiakilsoja,
joskus kovaakin, niin on aivan turhaa selitellä itselleen että ko. jousi oli viallinen,
paaaljon todennäköisempää on että ne jouset on tiensä päässä.
Muutamalla satasella saa vähennettyä riskiä että joutuu kohta taas kädet rasvaamaan.
En tiedä onko nämä nyt käytössä olevat jouset arvoiltaan sopivat käytössäolevalle nokalle, mutta se että ne on jouduttu shimmaamaan lyhyemmälle asennuskorkeudelle viittaisi siihen että jouset ovat "kulahtaneet" tai väärät.
Seetipaineen oikeaksi saaminen shimmaamalla ei ole tae siitä että jousen aukipaine olisi nokalle oikea.
Tämän viimeisen konerikon seurauksia ei tutkittu kovinkaan tarkasti,
motti äkkiä kasaan jämäosia käyttämällä ja eiku käyntiin.
Toivottiin että irto-osat nostajista ja pienet jousenkappaleet on
päätyneet öljypohjaan, kuvitellaan ettei venttiili ole osunut mäntään, ei mietitty/tutkittu mitä vaurioita öljykierron häiriö nostajien puuttumisen takia on mahdollisesti aiheuttanut, ei tutkittu mistä nostajien "purkautuminen" johtui ja miten se vältettäisiin jatkossa.
Näin monta konerikkoa, niin vois jo alkaa pikkuhiljaa
miettimään pitäiskö toimintatapoja muuttaa?
Minimoida riskejä,
ei lisätä.
Ei ole olemassa hyvää tai huonoa tuuria,
on vain hyvää ja huonoa valmistautumista.
Voi olla saanut (hyvin pienenkin) vaurion kasatessakin (viimeisellä kerralla). Tuskin tod.näk. kun huolellisesti on toimittu mutta mahdollinen.
Mitä venttiilinjousen asennuksessa voi tehdä sellaista, että jousi vaurioituisi kasatessa? Varsinkaan tässä tapauksessa, kun kasaus on tehty varmasti asiaankuuluvilla työkaluilla ja menetelmillä (en siis itse kasannut kansia, vaan nimimerkki 68Corvette, jonka ammattitaitoa lienee aika harvalla varaa kyseenalaistaa...)
Tämä ylläoleva on toki selvää eikä mulla ole mitään vastaansanomista siihen.
Mutta se, mitä minä en ymmärrä: miten AFR:n kannet olisivat pelastaneet venajousen katkeamiselta, jos mitään muuta komponenttia ei olisi vaihdettu. Mun ymmärtääkseni jouseen vaikuttavat voimat ovat ihan samat, oli se sitten AFR:n tai GM:n kannessa kiinni, kun muita komponentteja ei vaihdeta toisiin.
Samaa mieltä, ei kansilla pitäisi (kunnes tähän, joku kertoo veden pitävän teorian) olla tähän merkitystä. Venajouset on kuitenkin tehty kestämään tuota, niin jousiin kohdistuvat nokka-akselin tuottamat 'normaalit' voimat ei pitäisi sitä särkeä ellei ne pohjaa tai ole löysällä, jostain syystä.
Tuo värähtelykin on sikälikin vähän outo tekijä, että moottorin kierrokset alituiseen muuttuvat ja värähtely taajuuksilla tuskin vietetään kovinkaan montaa millisekunttia. Mutta mistäs noista tietää... Mikäli jouset on tarkoitettu kyseiselle nokalle/ kierroksille, en ymmärrä miksi värähtely rikkoisi niitä. Vai onko tää venajousien katkailu kuinka tyypillistä näille moottoreille?
Ihan vaan kuriositeettina kohtaan D: Minkälainen historia työntötangoilla on/oli?
Hyvä vastaus Tuplakoolta !
Nyt jopa minä ymmärsin :D
Mitä venttiilinjousen asennuksessa voi tehdä sellaista, että jousi vaurioituisi kasatessa? Varsinkaan tässä tapauksessa, kun kasaus on tehty varmasti asiaankuuluvilla työkaluilla ja menetelmillä (en siis itse kasannut kansia, vaan nimimerkki 68Corvette, jonka ammattitaitoa lienee aika harvalla varaa kyseenalaistaa...)
No en uskokaan, mutta vastasin miksi yksittäinen jousi voi hajota vaikka valmistusvirheestä ei olisi kyse. Kaikki naarmut ja kolhut ovat särön alkulähteitä. En siis ole 68Corvette, vaan minulta esim. tuppaa tippumaan tavaraa lattialle jos en erityisesti keskity. Joskus kun vastustaa niin osia saa hakea ilmalennon jälkeen tallin toiselta puolelta. Joskus ulkoakin. Selvyyden vuoksi: 68 on vastaillut minullekin kansista (niin kärsivällisesti) ettei kyse ole kansitöistä. Mutta voihan se tietenkin olla että säkin olet heilunut kansien lähellä ruuvarin, lekan ja piikin kanssa ;D Ku kerran spekuloidaan. Mun oma *arvaukseni* on, että jossain vaiheessa jousen elämää värähtely rasittanut, ja muitakin jousia menee poikki yli 50% todennäköisyydellä.
Oman tallin ulkopuolelta on caseja missä työkalut livenneet asentaessa, väärin käytetty, rikottu pinnoitus jne. Siis teollisuuden laitteista.
Edit: hidasta tää nupin rullaus, mutta kun kampiakseli meni poikki, mikä johtuu about takuuvarmasti dampperin feilaamisesta, niin koko kone on värähdellyt, eikä ainakaan mun taidot ja data riitä tuollaisen mallintamiseen.
Tuplakoon ajatusmallissa on se kauneusvirhe, että kuten barum esitti, myös uudet osat voivat hajota. Eli mitä enemmän laitat uutta osaa, sitä todennäköisimmin jotain hajoaa. Jokainen sitten katsoo lompakkoaan ja aikatauluaan ja joutuu valitsemaan mikä riski on otettava.
Hyvä vastaus Tuplakoolta !
Nyt jopa minä ymmärsin :D
:thumrigh:
Sama vika täällä ;)
tuplakoo
31.08.2016, 11:59
Tuplakoon ajatusmallissa on se kauneusvirhe, että kuten barum esitti, myös uudet osat voivat hajota. Eli mitä enemmän laitat uutta osaa, sitä todennäköisimmin jotain hajoaa. Jokainen sitten katsoo lompakkoaan ja aikatauluaan ja joutuu valitsemaan mikä riski on otettava.
höpö höpö,
kummat jouset laittaisit itse moottoriremontin yhteydessä,
Yorcin vanhat vai uudet?
Tarviiko edes miettiä?
höpö höpö,
kummat jouset laittaisit itse moottoriremontin yhteydessä,
Yorcin vanhat vai uudet?
Tässä nimenomaisessa tapauksessa, koska itse uskon -mutta en tiedä, enkä ala anturoimaan vanhan designin konetta saadakseni selville - että jousien kollektiivinen elinikä on lyhentynyt, laittaisin beehivet. Jos uskoisin että yhden jousen kanssa on tullut snadi poikkeama, vaihtaisin yhden jousen.
Jos lompakko tiukilla ja aikataulut (saatavuudet, ajokausi jne.) ahdistavat, niin laittaisin vain hajonneet osat ja katsoisin miten pitkälle pääsee. Tiedettä tekemättä ei saa selville missä statuksessa loput osat on, ja on ihan sallittua maailmassa mennä ns. tuurillakin. Etenkin kun maksaa itse.
Edit: en osaa laskea MTBF:ä tuollaiselle koneelle. Jollekin muulle laitteelle kyllä.
tuplakoo
31.08.2016, 12:22
Tässä nimenomaisessa tapauksessa, koska itse uskon -mutta en tiedä, enkä ala anturoimaan vanhan designin konetta saadakseni selville - että jousien kollektiivinen elinikä on lyhentynyt, laittaisin beehivet. Jos uskoisin että yhden jousen kanssa on tullut snadi poikkeama, vaihtaisin yhden jousen.
Jos lompakko tiukilla ja aikataulut (saatavuudet, ajokausi jne.) ahdistavat, niin laittaisin vain hajonneet osat ja katsoisin miten pitkälle pääsee. Tiedettä tekemättä ei saa selville missä statuksessa loput osat on, ja on ihan sallittua maailmassa mennä ns. tuurillakin. Etenkin kun maksaa itse.
Edit: en osaa laskea MTBF:ä tuollaiselle koneelle. Jollekin muulle laitteelle kyllä.
Eikös tämä kyseinen toimintamalli juuri ole saanut aikaan toistuvia konerikkoja,
jotka lyhentävät ajokautta ja käy kalliimmaksi sille lompakolle ?
pikku-eetu
31.08.2016, 12:57
Kysymykseen, miten jouset valitaan, on oma vastaukseni tässä (http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=25106&highlight=venttiilikoneisto).
Respectia Barumille, sinulla on ainakin pienen lapsen innostus asiaan ja lehman hermot.
pikku-eetu
Respectia Barumille, sinulla on ainakin pienen lapsen innostus asiaan ja lehman hermot.
pikku-eetu
Joo, samaa äimistelin... En tule ikinä valitsemaan venajousia mun vehkeisiin. Maksan siitä jollekkin mielelläni :rock:
Pappatunturi
31.08.2016, 19:07
Barumin tieto-taito-osaaminen on kyllä jo enemmän F1 tasolla kuin näiden puimureiden :cool:
höpö höpö,
kummat jouset laittaisit itse moottoriremontin yhteydessä,
Yorcin vanhat vai uudet?
Tarviiko edes miettiä?
Entäs kun Yorcin konetta vastaavassa koneessa on 1 tkm (kadulla) ajetut vs. paketista uudet? Joutuuko riskejä miettimään edes vähän pidempään? :)
Nokka ja nostajat ovat sitten vielä mielenkiintoisempi juuri tästä syystä, muistanko väärin vai jäikö sinun koneessasi tapahtuneen nokka- ja nostajavaurion (http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=24312) juurisyy selviämättä?
Ko. yhdistelmässä on monta erilaista vikaantumismekanismia ja lukuisia sisäisiä komponentteja (esim. rullanostajan neulalaakerin rullat), jotka kaikki johtavat nokka-akselin kokonaisvaurioon ja edelleen jopa koko koneen vaurioitumiseen, mikä tarkoittaa riskinarviointimielessä kohonnutta riskiä myös uusia osia käyttöönotettaessa.
Kylpyammekäyrän x-akselin asteikko määrittyy käytännössä vain kokemuksen kautta ja perustuu riittävän laajaan tilastolliseen otantaan. Tästä seuraa, että asteikko on hyvin sovelluskohtainen, ja pienten toimijoiden pitää tasapainoilla oman riskinkantokyvyn ohjaamana.
pikku-eetu
01.09.2016, 12:00
Nokka ja nostajat ovat sitten vielä mielenkiintoisempi juuri tästä syystä, muistanko väärin vai jäikö sinun koneessasi tapahtuneen nokka- ja nostajavaurion (http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=24312) juurisyy selviämättä?
Repectia Barumille, selkäänpuukottaminen ja kenttävit**** on taiteenlaji jonka harva osaa niin ettei hullu huomaa eikä fiksu mainitse. :smielielo
pikku-eetu
tuplakoo
01.09.2016, 12:27
Nokka ja nostajat ovat sitten vielä mielenkiintoisempi juuri tästä syystä, muistanko väärin vai jäikö sinun koneessasi tapahtuneen nokka- ja nostajavaurion (http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=24312) juurisyy selviämättä?
Juurisyytä en välttämättä tiedä,
ko. nokkaan suositellut jousipaineet ei ilmeisesti sopinut syntikkaöljyillä "matkailuauto" käyttöön.
Tää oli Cranelta saatu kommentti s-postiviesti kyselyn perusteella.
Tarkoitus oli lähettää ko. nokka nostajineen Cranelle,
mutta jäi sitten lähettämättä.
Tämän nokkavaurion jälkeenhän vaihdoin mm. nokan nostajineen, jousineen UUSIIN,
vaikka kylpyammeessa varmasti olisi vielä ollut joillekkin osille jokunen käyttötunti jäljellä.
Samalla remontilla irroitin öljypohjan,
ja huuhdoin koneen sisäpuolelta,
jotta sain vähäisenkin metallimujun mahdollisimman hyvin pois.
Tsekkasin myös mujuntakia kaikki lakrut,
jotka vaihdoin varmuuden vuoksi.
Laakerit tsekkasin vielä kerran myöhemmin,
jos kanaviin olisi jäänyt mujua, ei ollut,
lakrut oli virheettömät.
Eli koitin minimoida riskejä tulevaisuudessa,
ja ilmeisesti onnistuin suht hyvin,
koska mitään ongelmia ei sen jälkeen ole ollut.
Pekka Berkeles
01.09.2016, 14:47
Vähän asian sivusta, mutta pidän juuri nyt kädessäni neljää vääntynyttä imuventtiiliä.
Ne toiset neljä on asiakkaalla. Halusi muistoksi.
Vakiomoottori kyseessä; toki hienostunut sellainen.
Kyseisen moottorin valmistajalla on tällä hetkellä neljäs alihankkija käytössä.
Juurisyy saattaa olla vielä selvittämättä myös autonvalmistajalla, tai ehkä paremminkin liian kallis ratkaista. Mutta ainakin yrittävät "kokeilemalla" eri alihankkijoiden tuotteilla.
Neljä - vai kahdeksansylinterinen?
Automaatti-, manuaali- vai kaksoiskytkinlaatikko?
Mikä on se osa, jonka alihankkijaa kierrätetään?
Pekka Berkeles
01.09.2016, 16:01
Mikä on se osa, jonka alihankkijaa kierrätetään?
Jakoketju; en ole varma muista jakopään osista.
Nelipyttyinen.
Venat ovat olleet koristeena terassilla, joten hämähäkit ovat iskeneet kiinni tuonne venttiilintaipeiseen vasemmanpuolimmaisessa... :-)
http://kuvapilvi.fi/k/yFFM.jpg
Barum ja Kipi, kiitti, mielenkiintoista. Onko beehiven ainut huono puoli että vain yksi jousi jolloin rikkimeno tipauttaa venttiilin?
Jos verrataan perinteiseen 2 jousimalliin niin, joo.
mm. Compilta on tullut pari vuotta sitten conical dual jousia, eli ei ihan beehive mallinen sivuprofiili. Vaan tasaisesti kapeneva kartio, jossa kaksi sisäkkäistä jousta. Saadaan samoja etuja kuin beehive jousella, eli kevyempi rakenne ja ei jyrkkää resonanssitaajuutta.
Noissa käytetään myös beehiven tapaan elliptistä jousilankaa, jonka avulla saadaan materiaaliin jäykkyyttä lisää samalla pitäen coil bind mitta mahdollisimman pienenä.
Eli tilanteessa missä kaksijousimallin ulompi jousi murtuu ja käyttäjä ajaa niinkuin ennenkin, sisempi jousikin riittää hyvin pitämään venttiilin pois mäntäkosketuksista koko kierroslukualueella, kunnes jonain päivänä rikkonainen jousi sattumalta huomataan?
Eli tilanteessa missä kaksijousimallin ulompi jousi murtuu ja käyttäjä ajaa niinkuin ennenkin, sisempi jousikin riittää hyvin pitämään venttiilin pois mäntäkosketuksista koko kierroslukualueella, kunnes jonain päivänä rikkonainen jousi sattumalta huomataan?
No ei varsinaisesti...
Mutta pikkukierroksilla se riittää ja ainakin se yleensä isommillakin pystyy pitämään venttiilit kiinni tai lähes kiinni silloin kun mäntä ja venttiilit ovat lähekkäin. Venttiilit eivät tuolloin pysy tiiviinä koko aikaa, koska venttiili pomppii istukassa kiinni menon jälkeen. Samoin nostaja saattaa hypätä nokalla kun rampin huippu on saavutettu.
Molemmissa tilanteissa tulee romua jossain vaiheessa, mutta ei yleensä heti ja vuotava / hyppivä venttiili aiheuttaa sen verran muutoksia ääniin ja tehoihin että sen saattaa jopa huomata.
Samalla linjalla Kipin kanssa. Oma kokemus, joskin toisentyyppisestä koneesta, vahvistaa sen, että jousivoiman loppuessa alkaa prötääminen jo sellaisessa vaiheessa ettei mäntä ja venttiili (välttämättä) ota lähempää tuttavuutta.
Yleisen jenkkikokemuksen nojalla toisen jousen pysyminen ehjänä estää lähinnä venttiilin tippumisen koneeseen, ei niinkään mäntäkontaktia eikä etenkään kisakoneissa. Hyvälaatuinen venttiili taipuu, mutta katkea jolloin ei tule ihan niin pahaa jälkeä.
jep, näin ajattelinkin. muistuu mieleeni myös tapaus jossa vedin erään koneen ylikierroksille, tietämättä että yksi nokan lobe oli kulunut hiukan kulmikkaaksi. kyseisen loben ohjaama venttiili iskeytyi ainoana päin mäntää vaikka nostoa oli kulumisesta johtuen paperilla vähemmän kuin muissa ja jousikin tip top kunnossa. joskus on vaikeaa suojautua omalta itseltään.
Kiitti taas, kiva oppia uutta näistä ;)
68Corvette
02.09.2016, 20:43
On kyllä todella murheellista tämän moottorin kanssa.
Jousien asennus pituudet mitattiin tullessa olleen ~1.8" ja mittasin jousien seetipaineiksi tällä asennuspituudella 120-130lbs.
En tiedä minkä valmistajan jouset ovat kyseessä, mutta monelle valmistajalle tällainen toleranssi on ihan normaalia.
Jos jouset olisi alkujaan mitattu ennen asennusta, niin siihen dataan olisi voinut verrata onko eroa tullut enemmän kuin uusissa / jos jotkin jouset olisivat menneet elinkaarena päähän.
Muistaakseni yksi jousi oli tuon 130lbs ja muut 120-125lbs.
Nokka almistajat eivät tyypillisesti kovin paljon ylimitoita jousipaineita ja nokalle vaatimus oli 155lbs seetillä. (joka on aika paljon hydrauli nokalle)
15-20% on aika paljon alle suositellun ja tyypillisesti ongelmaksi muodostuu mäntäkosketus tai venttiilin päiden ja keinujen hakkautuminen rikki, tai rula keinujen kanssa rulla vauriot.
Joten päätin shimmata jouset lähemmäksi suositeltuja jousipaineita, kun varaa kerran on.
Nokkaa en päässyt mittaamaan, joten mennään valmistajan suosituksilla.
Coilbindiksi mittasin jousille 1.04"
Nostoja 1.6:1 vipusuhteella venttiilillä imupuolella 0.580" pakopuolella 0.592".
Imuventtiilit olivat hieman edellisiä pidemmät ja paotkin jonkun kympin koneistuksessa upposivat, joten shimmasin imuja 2.2mm ja pakoja 0.8mm.
Tällöin minimi asennuspituudeksi mittasin 1.74", eli nosto coilbindiin tasan 0.7", jolloin coilbindiin jäi liki 3mm.
Seetipaineiksi saatiin tällä ~150lbs.
Coilbind vaurioittaa yleensä kaiken muun venttiilikoneistosta, koska jousi on pohjassa, jousi ei itse tyypillisesti rikkoudu.
Hydrauli painimet, työntötangot, keinuvivut ovat tuli linjalla, mutta mitä olen coilbind tapaturmia korjannut, niin yleisin vaurio on että venttiilin lukot pettävät ja venttiili painuu retainerista läpi.
Barum ehkä osaisi laskea, jousien käyttöiän. (maksimin teoreettisen syklimäärän) Se riippuu paljon jousen materiaalista, paksuudesta, jousen kierroksista ja jousen mitoista.
Jousihan on periaattessa tanko, joka on väännetty mutkalle ja kestää tietyn määrän vääntelyä kunnes murtuu.
Mitä enemmän jousta jännitetään, sen vähemmän jousi kestää syklejä, koska on lähempänä murtolujuutta.
Maksimi suositeltava kuormitusvoima on ~1000 N/mm~2, jonka jälkeen SiCr materiaalista valmistetun jousen elinikä laskee radikaalisti (tyypillinen nykypäivän jousimateriali)
Yleensä viritys jouset jouset suunnitellaan niin, että suositeltu maksimi kuormitus on lähellä pohjaamista ja jousi ajetaan mahdollisimman lähelle coilbindia, joskus jopa kiinni asti.
Tällä eliminoidaan tehokkaasti jousen sisäinen värähtely ja venttiili pysyy paremmin kontrollissa, sekä pitkässä juoksussa jousi kuormittuu vähemmän.
Mikä on hankalampi laskea on jousen sisäinen resonanssi, joka oli aiemmin mainittukin, jokaisella jousella on massasta ja langan pituudesta riippuva ominaisresonanssitaajuus.. liekö yhdyssana? =)
Jos jousi elelee resonanssitaajuudella käytössä, se käytännössä teke monin verroin työtä ja maksimi syklimäärä vähenee merkittävästi.
Jotkut jousi valmistajat ilmoittavat ominais värähtely taajuuden, mutta toiset ilmoittavat sen jousi vapaana ja toiset jousi asennuspituudessaan, eikä tuota tietoa välttämättä kerrota miten on mitattu.
Edesauttoiko shimmaus rikoutumista?
Varmasti edisti, kun jousi vietiin kovemmalle rasitukselle.
Liian pienillä jousipaineilla taas riskit kasvavat muihin mekaanisiin vaurioihin.
On kuitenkin erittäin harvinaista, että jousi mitoitettaisiin niin ettei jousta voisi ajaa käytännössä coilbindiin, josta ollaan nyt kaukana, joten arvelisin ettei tuosta löydy juuri syytä.
Itse arvelin aiemmin, että voisi olla vanhojen keinujen öljy ruiskuissa ongelmaa, jolloin jouset kävisivät liian kuumana ja käyttöikä lyhenisi.
Jos nyt vaihtuu yksi jousi ja vermet pysyvät nipussa loppusyksyn, niin jossain kohtaa voi kyllä olla järkevää uusia jouset.
PACilta ihan hyvä artikkeli jousista, paljon mittaus dataa, muttei kyllkään teknisiä yksityiskohtia:
http://www.racingsprings.com/Multimedia/www.RacingSprings.com/Files/kb/kb513103.pdf
Videoita jousista, slow-motion:
https://www.youtube.com/watch?v=_REQ1PUM0rY
https://www.youtube.com/watch?v=WtqDHJDN79w
Tota, minusta jos maksimijännitys (ym.) pysyvät valmistajan speksien sisäpuolella, shimmauksella ei ole vaikutusta elinikään. Ydinkysymys on valmistajan tapa speksata (mitä tuskin lukee missään, kilpailutekijä).
Jousen eliniästä lukemista kiinnostuneille, esim. Googlella lisää (on tää heleppoo kun ei tarvitse mennä Akateemiseen etsimään kirjoja):
www.mw-ind.com/pdfs/GoodmanFatigueLifeEstimates.pdf
www.amesweb.info/MechanicalSprings/CompressionSpringFatigueDesign.aspx
Tiivistettynä: 'ikuisella' kestoiällä tarkoitetaan yleensä 2x10^6 (tai 10^7) syklin kestoa, jonka jälkeen rikkoutumista pidetään epätodennäköisenä. Laskenta perustuu matemaattisiin malleihin jotka on kehitetty testitulosten perusteella. Tulos on tilastollinen todennäköisyys rikkoutumiselle rajatussa joukossa (yksinkertaistaen, testin muuttujat). Yksittäistä rikkoutumista ei pystytä ennustamaan, mutta pitämällä rasitukset pieninä, sen mahdollisuus on erittäin vähäinen. Koska laskennassa yritetään kuvata testituloksia, malleja on useampia eli mitä monimutkaisempi käyttöympäristö, sitä monimutkaisempi laskenta ja/tai suurempi epävarmuus tuloksessa. Binääristä ehdottomuutta kestää - ei kestä ei ole.
SN-käyrä on helppo lähtökohta esim. materiaalivertailuihin. Pystyakselilla jännitys, vaaka-akselilla syklit ja pisteet ovat testituloksia (miten kauan kesti). (Lähde: yllämainittu pdf).
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BHM.jpg
Esimerkki pikkujousen mitoituksesta. Tämä on about helpoin mahdollinen, eli pintakäsittelyä, lämpökäsittelyä/rasitusta jne. ei tarvitse huomioida ja laskenta perustuu tuohon 2x10^6 elinikään (10% epävarmuudella), syklit määritelty 0:sta maksimijännitykseen (tosiasiassa nämä jouset kuoleentuvat aavistuksen koska ovat asennettuina aina jännityksessä. Muutos on kuitenkin toiminnalle merkityksetön - tarkemmat paikat pitää miettiä tarkemmin ;).
Ensin arvotaan haluttuun voimaan ja paikkaan passelin näköisiä lukuja. Vaikeassa paikassa voi tehdä käyräplotteja vaihtoehdoista visualisoinniksi mutta yleensä paras tulos tulee ihan päänupissa. Kone tuppaa ehdottamaan mittoja joita ei reaalimaailmassa voi käyttää kun mitään jättimäistä tietokantaa sallituille lähtöarvoille ei ole käytössä..
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BHd.jpg
Sitten tarkistetaan että jännitykset käyttökohteessa pysyvät sallitulla alueella. Yleensä eivät pysy, ja iteroinnin jälkeen täytyy tapauskohtaisesti ratkaista minkä verran rajojen ylitystä hyväksyy.
Edit: väsyttävän, dynaamisen ja staattisen keston kertoimet perustuvat taulukkoarvoihin tietyn tyyppisessä käytössä. Nokkavalmistajilla on taatusti omat laskentasäännöt.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BHw.jpg
Lopputulema on kuva jolla tilataan jousivalmistajalta. Noteraamisen arvoinen tuossa on vaatimus että asennusmitassa voimien on toteuduttava, mutta pituutta saa säätää. Näin koska coil bind muutama kymppiä aikaisemmin tai myöhemmin ei ole merkityksellinen. Venajousissa on ilmeisesti tyypillisesti speksattu että pituus on oltava tarkempi ja shimmauksella asetetaan voimat. Jos haluaa sekä pituuden että voiman tarkoiksi, hinta nousee logaritmisesti ja valmistajat vähenevät samalla tahdilla.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BH4.jpg
Kuva eri jousesta kuin laskenta. Laskennasta kunnia kuuluu kollegalle, minä noistakaan mitään ymmärrä.
Lyhyissä jousissa pitää katsoa minimikierrosmäärää, pitkissä nyrjähtämistä jne. Venajouset ovat vähintään käyttöympäristöltään niin paljon monimutkaisempia että materiaalia, viimeistelyä ja olosuhdetestausta pitää tehdä potenssiin enemmän.
Kiitokset hienosta infopaketista! :thumleft:
Epäilen ettei nokkafirmalla ole tähän kompetenssia vaan tilaavat annetuilla spekseiltä jousifirmalta, ts. asennuspituus, coil bind, jousivoimat, sillä ne ovat heidän sovelluksensa rajapinta-arvoja. Mitä jousen "sisällä" tapahtuu tai miten materiaali ja dimensiot valitaan, on jousifirman osaamisaluetta. Tilaaja tuskin tulee speksaamaan syklimääriäkään, sillä hajonnut jousi on heille aina huonoa PR:ää, vaan hintaväännön perusteella jousifirma sitten toimittaa jotakin, jonka kehtaa vielä toimittaa.
Tässä kohtaa homma käy mielenkiintoiseksi, ja jyvät eroavat akanoista kahdessa vaiheessa: 1) edellä kuvatun jousisuunnitteluosaamisen ja 2) valmistusprosessiosaamisen suhteen.
Itse päädyin Katechin tavoin PSI:n jousiin, mutta myös PAC on tunnetusti hyväksi tiedetty. Compin jousia en edes harkinnut, enkä montaa muutakaan.
Taisin kirjoittaa johonkin nokkafirma kun mielessä.oli vain tuo Kipin mainitsema Comp.. Vaativammat jouset suunnitellaan yleensä yhteistyössä, bulkit hinnalla mistä saa..
Et tainnut viitata nokkafirmaan, vaan siihen että suunnitelman kanssa mennään jousifirman pakeille. Tästä aloin miettimään sitä, mitä osaamista nokkafirmalla pitää olla ja mitä jousifirmalla, onko päällekkäisyydelle mitään tarvetta ja edelleen sitä, että mikä on se oleellinen informaatio, joka nokkafirmalta jousifirmalle tulee siirtää, sillä tuskin kannattaa valita sellaista jousitoimittajaa, jolla ei ole osaamista venttiilijousisovelluksesta, yhteistyökumppaniksi. Yleisesti ottaen ei kannata valita mitään sellaista yhteistyökumppania, jota joutuu opettamaan sillä osa-alueella, johon liittyviä palveluita sieltä aikoo hankkia. Luonnollisesti uuden, uraa uurtavan tekniikan kehittäminen yhteistyössä on eri asia.
Kun katsoo Compin nokkavalikoimaa ja vertaa niille suositeltuja jousia, käy aika äkkiä ilmi että samalla jousella katetaan niin monta nokkaa kuin mahdollista. Yhteistyössä suunniteltu ei siis välttämättä tarkoita ihan tuota tasoa kuin aiemmin esitit.
Jos ajattelee nokka-akselia kuormituksen tuottajana, on syklimäärä suoraan verrannollinen keskimääräiseen kierroslukuun aikayksikössä, eikä nokan profiili tai käytetty kierrosluku (olettaen ettei ominaistaajuus pääse heräämään) vaikuta oleellisesti jousen sisäisiin voimiin. Toki mitä rallimpi nokka, sitä korkeampi keskimääräinen kierrosluku ja sitä nopeammin syklejä kertyy.
Vasta kun mennään puhtaasti kilpakäyttöön tarkoitettuihin osiin, alkavat muut tekijät kävellä odotettavissa olevan käyttösyklimäärän "yli".
Olen sitä mieltä, että tämä Yorcin koneen jousen katkeaminen on saanut kohtuuttoman suuret mittasuhteet. Jousia katkeaa tehdasvalmisteisissakin koneissa varsin alhaisilla kilometrimäärillä, eikä kyseessä ole ihan tuntematon ilmiö mm. LS-koneiden OEM-jousien parissakaan. Väitän että jenkeissäkin ns. "p*ska munkki" osuu vuosittain aika monen virikoneen omistajan kohdalle, vaikka kaikki onkin tehty ihan valmistajan ohjeiden mukaan.
Kun katsoo Compin nokkavalikoimaa ja vertaa niille suositeltuja jousia, käy aika äkkiä ilmi että samalla jousella katetaan niin monta nokkaa kuin mahdollista. Yhteistyössä suunniteltu ei siis välttämättä tarkoita ihan tuota tasoa kuin aiemmin esitit.
Compilta ja muilta valmistajilta taitaa saada ainoastaan "hyllynokille" suoran suosituksen, custom nokille saa suositukset kysymällä. Silloin siellä yleensä kysytään jotain myös muista paketin osista.
Jos katsoo nokkavalmistajien lobe-catalogeja voi helposti päätellä ettei viimeisimmät ja rajuimmat profiilit ole saatavilla kuin custom nokilla. Näin siis rullanostajien kanssa. Laahurinokassa nousukulmaa rajoittaa nostajan halkaisija, ei käytännössä mikään muu ja siksi asteluku ja nosto ovat melko suorassa suhteessa kierrosalueeseen, jne, jne.
Rullanokassa on aina jonkinlainen S-käyrä molemmilla rampeilla, eikä nousunopeus ole likimainkaan vakio kuten laahurissa.
Jos ajattelee nokka-akselia kuormituksen tuottajana, on syklimäärä suoraan verrannollinen keskimääräiseen kierroslukuun aikayksikössä, eikä nokan profiili tai käytetty kierrosluku (olettaen ettei ominaistaajuus pääse heräämään) vaikuta oleellisesti jousen sisäisiin voimiin. Toki mitä rallimpi nokka, sitä korkeampi keskimääräinen kierrosluku ja sitä nopeammin syklejä kertyy.
Periaatteessa noin se mene, mutta mikäli esim. nousukiihtyvyys tietyllä kierrosluvulla osuu ominaistaajuudelle, voi esiintymiskierroslukua muuttaa esim. keinun vipusuhteella.
Oliko koneessa edelleen 3/8 tapilla olevan keinustudit ilman stud girdleä? Onko studit vakiomittaiset vai pidemmät? Nuo keinujen studit myös joustavat aina jonkun verran.
Onko kansiin tehty jotain muutoksia pakovenojen asennussyvyyteen? Onko siis kannas pakokanavan ja venttiilijousen välillä ohuempi kuin vakiokansissa?
Ilmeisesti kansia kasatessa kaikki jouset olivat samoissa lukemissa jousipaineiden suhteen eikä eroa imu / pako välillä ollut?
Kännykirjpittaminen sucks mut ajatus mulla oli ehkä venttiilikoneiston kokonaisuuden suunnittelussa kun moottorista puhutaan. One spring fits all on.mulle bulkkia.(yleistäen)
pikku-eetu
03.09.2016, 18:52
For small block street performance engines with a flat tappet cam and no more than .450" of lift, single springs with 80 to 90 lbs. of seat pressure with the valves closed are usually adequate. For street/strip performance engines, springs with 100 to 120 lbs. of seat pressure are usually recommended. For street hydraulic roller cams, seat pressure should typically be 105 to 140 lbs., and should not exceed a maximum of 150 lbs. with a mechanical roller cam.
Double or even triple springs are usually required to achieve higher spring pressures. Seat pressures for double springs typically range from 130 to 150 lbs. or higher, and 300 or more lbs. for triple springs. Most NASCAR teams run dual springs with seat pressures of 190 to 200 lbs. and open pressures of 500 to 600 lbs. at .750" lift. Pro Stock drag racers, by comparison, typically run triple springs with seat pressures of 375 to 475 lbs. with the valves closed, and up to 1,000 lbs. open!
Increasing spring pressure increases the rpm and horsepower potential of the engine. Every additional 100 rpm may be worth an extra 20 or more horsepower on a highly modified performance motor. The current limit for steel valve springs is about 83 to 85 cycles per second, or about 10,000 rpm. NASCAR teams run a 200 to 400 mile race at 8,500 to 9,000 rpm. But drag racers only run a quarter of a mile.
High pressure valve springs can deliver the rpms, but there’s a price to be paid because the springs don’t last. Running at such high rpm wears out the springs.
Kaikella on rajansa, kuka mihinkin luokkaan itsensä laskee :-\" :-\" :-\"
Tällainenkin maininta löytyi tuolta (http://garage.grumpysperformance.com/index.php?threads/sellecting-valve-springs-and-setting-up-the-valve-train.181/):
The Cadillac CTS-V lifters, GM-88958689 (box of 16 - $296.36 msrp) will not withstand bone crusing valve spring spressure for long. The Cadillac CTS-V lifters are lighter weight and are no stronger than standard Chevrolet LS-7 lifters, GM-12499225 (box of 16 - $139.76 msrp) or GM-17122490 (box of 8 ), AC Delco HL-224 hydraulic roller lifters. If you use standard or aftermarket SS valves and valve train components with more than 130 - 150 lb. seat pressure and 330 -360 lb. open pressure, you are better off using hydraulic roller lifters that can withstand that much pressure, such as Comp Cams 875 Reduced Travel or Comp Cams 15850 Short Travel hydraulic roller lifters with restricted oiling.
The Chevrolet LS and Cadillac CTS-V lifters are designed to be used with less than 100 lb. seat pressure and 300 lb. open pressure. That is because instead of bone crushing valve spring pressure, the Chevrolet LS and Cadillac CTS-V engines use titanium locks and retainers with sodium filled and titanium valves. Those lifters also have restricted oiling for moderate load beehive valve springs. Those type valve springs have progressive pressure and do not need to be flooded with oil for cooling. The Chevrolet Z06 and Cadillac CTS-V engines are supercharged and don't need to be be spun up to the stratosphere to make over 500 HP.BTW...You don't have to specify "LS7 lifters" anymore. You can just call them "Chevrolet roller lifters" because GM uses the GM-12499225 (AC Delco HL-124) roller lifters as service replacements in all 1991-2013 V8 engines, except the Cadillac CTS-VR engines.
Tiedä sitten pitääkö paikkaansa.
Tuolla linkin takaa löytyvässä "internet tiedossa" mainitaan myös ettei OEM roller spider plate nostajarakennetta pitäisi käyttää yli 6000 rpm / yli .550" nostolla olevissa koneissa.
Kumpi tuolla on hajonnut ensin, nostaja vai jousi?
Mietin onko mahdollista, että nostaja on pumppautunut täyteen ja siksi jousi menee lähelle coil-bindiä?
No, on siinä ainakin aika paljon sellaista joka ei pidä paikkaansa. Tein pientä tutkimustyötä (http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=25090) kun lifterivalinta oli ajankohtainen ja kävi ilmi, että Caddyn lifteri itse asiassa painaa enemmän. CTS-V:n lifterissä on keraaminen kuula takaiskuventtiilissä, kuulan jousi ilmeisesti erilainen ja öljykanavien sijainnissa eroa.
Täyteen pumppautuminen mielestäni edellyttää, että jousivoima on syystä tai toisesta loppunut kesken ja lifteri päässyt "kellumaan".
LS7-sovelluksessa manuaalin mukaan arvot ovat 101 lb (seat load) ja 310 lb (max lift), mutta niitä ajetaan jatkuvasti ympäri jenkkilää mm. hyvin suositulla BTR Dual Platinum .660 lift -jousisetillä, jossa vastaavat voimat ovat 155 lb ja 400 lb. Katechin mittauksia Sprintron-testin yhteydessä löytyy täältä (http://www.corvetteforum.com/forums/c6-z06-discussion/3196807-katech-ls7-valvetrain-dynamics-testing-approved-seeking-input-from-corvette-forum.html). Sieltä käy ilmi, että sekä OEM-jousten, että noiden BTR:ien todelliset voimat ovat hieman ilmoitettuja suurempia ja Katechin käyttämä ja varsin luotettavaksi tiedetty PSI-1511LS shimmataan heidän toimestaan 161/404 lb arvoihin imupuolella. Katech käyttää käsittääkseni sekä Caddyn nostajaa, että tuota universaalimallia. Track Attack -koneen RHS-lohkossa käytetyistä nostajista en ole löytänyt tietoa.
Saatan olla pahasti pielessä, mutta hydraulisen lifterin tehtävä ei ole mennä oleellisesti kasaan noston aikana (jos toki joku määrä kokoonpuristumista on pakko sallia, jotta se kykenee säätymään lyhyemmäksi, mikäli osien lämpölaajenemisten summa sitä edellyttää). Edelleen, rakenne vaikuttaa sellaiselta että tuo vuotovirtaus määrittyy ainakin osin valmistustekniikan tarkkuuden mukaan, mitä kompensoimaan on nähtävästi kehitetty tuo reduced travel lifter. Saman saa aikaiseksi nostamalla preload jonnekin .100" tietämille tai hieman ylemmäs. Kyllä, reduced travel ei huonossa tapauksessa pumppaudu yhtä pitkäksi, mutta homma on mennyt pieleen jo kun kontakti lifterin ja nokan välillä katosi. Ja näissä koneissa rajoittaja on 7100..7300 rpm lukemissa huipputehojen tullessa 6500..6700 rpm paikkeilla, eli kierrosalue yltää tyyppillistä L98/LT1-konetta vajaat tuhat rpm ylemmäs.
Ainakaan LSx-"maailmassa" Compin lifteri ei ole suositeltu step-up, vaan sitten valitaan Morelli tms. ja sekin useimmiten silloin kun mennään 6-pulttiseen ratkaisuun.
Edit: Lisätään vielä sen verran, että toki mahdollisesti suuremmat massavoimat ja ramppien jyrkkyydet vaikuttavat, mutta edellyttää tarkan vertailun tekemistä (osien massat + mallinnettu nostokäyrä). Vertailuksi mitä vaikuttaa 780 rpm LS7-sovelluksessa kun katsotaan lifteriin kohdistuvia voimia (ylös päin olevien kamelinkyttyröiden ja jousivoimakuvaajan välinen erotus):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/OuO.jpg
vs.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/OuB.jpg
Tässä kaivelin hieman lisää nokan speksien mukaan noita lobe catalogeja ja ainakaan cranen tämä (http://www.cranecams.com/uploads/lobe/masterlisting.pdf) lista ei tunne imu- eikä pakopuolen profiilia, mutta aste ja nosto suhdetta vertaamalla voi todeta, että asteisiin nähden nousua on todella rankasti. Samoihin lukuihin päästään jossain "Chevrolet LS V8, LSHS367 hydraulic roller series, used in high speed performance applications requiring more lift. " sarjassa.
Pitäisikö tuosta nokasta yrittää hankkia joku simuloitava cam-file?
Löytyykö Cranen katalogista samalla tavalla pistepareja kuin Compilla, eli 6 pisteparia suhteessa nostoon:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/O0o.jpg
Toki, mitä tarkemmin datapisteitä on, sitä parempi, mutta merkittävyysraja tulee jossain kohtaa vastaan joka tapauksessa. Ja sitten on se epätarkkuustekijä, eli miten keinuvivun massa muuttuu inertiaksi, jos kohta sen vaikutus on pienehkö.
Oleellista lienee nähdä, onko kuormaa oleellisesti enemmän kuin LS-koneissa.
Compilla LSK on jyrkin LS-profiili, Lingenfelter käyttää sitä nokissaan ja niissä mennään järjestäen yli .660" noston, eli keinuvivun kärki ei pysy enää suunnitellulla alueellaan.
Oma arvaus on, että ensin antautui jousi ja mahdollinen tuho nostajalle tapahtui sen jälkeen. Onko muuten varmistunut oliko nostaja, josta clippi irtosi, peräisin samasta sylinteristä kuin katkennut jousi vai niistä parista muusta DoD-modatusta?
Oleellista lienee nähdä, onko kuormaa oleellisesti enemmän kuin LS-koneissa.
228@.050 ja .363 imulobe
234@.050 ja .370 pakolobe
Noin kaiketi...
Eli on karvan rankemmat kuin mainituissa LS nokissa.
Mutta ilman cam-filettä ei näe noita muita pisteitä, asteet .200 nostolla kertoisi jo paljon.
Kun vielä huomioidaan pienempi nokan perusympyrä, eli noston ja sivuttaisvoimien suhde, on ero LS koneeseen melko merkittävä. Pieni perusympyrä tekee myös sen, että nostaja on syvemmällä ja öljynpaine pääsee pidemmän aikaa täyttämään nostajaa.
Samoin tietysti se, että että LS koneiden venakoneisto on likimain aina sellainen ettei keinustudi pääse toimimaan jousena vaan keinu on pultattu kanteen jalan tulemana. Stud girdle ei tässäkään ainakaan olisi pahitteeksi, ongelmaksi taitaa tulla sopivan löytäminen center bolt koppien kanssa. Tai sitten ne shaft rockerit...
Oma arvaus on, että ensin antautui jousi ja mahdollinen tuho nostajalle tapahtui sen jälkeen. Onko muuten varmistunut oliko nostaja, josta clippi irtosi, peräisin samasta sylinteristä kuin katkennut jousi vai niistä parista muusta DoD-modatusta?
Jotenkin tuntuu ettei se klipsi antaudu tasaisella öljynpaineella vaan vaatii hieman jotain hakkaavaa voimaa kaveriksi.
Esimerkiksi viimeksi kun kampura katkesi,
laitettiin uusi kampura paikoilleen ilman mitään mittauksia.
Ei näin vaan voi ikuna saada kasattua hyvää mosaa,
perusasioiden tsekkaaminen on aikaa vievää ja ehkä tylsääkin,
mutta niin se on vaa tehtävä.
No sitten, kun tuli vähän perusteluja sille, miksi ne mittaukset pitää tehdä, niin välyksethän mitattiin. Ei nää asiat ole kaikille mitään itsestäänselvyyksiä.
Se että nyt katkesi yksi jousista joilla ajettu kymmeniätuhansiakilsoja,
joskus kovaakin, niin on aivan turhaa selitellä itselleen että ko. jousi oli viallinen,
paaaljon todennäköisempää on että ne jouset on tiensä päässä.
Muutamalla satasella saa vähennettyä riskiä että joutuu kohta taas kädet rasvaamaan.
Lienet oikeassa. Ja huolimatta aiemmasta lausumastani...
N. 38 000 km on noilla jousilla ajettu.
Itse epäilen naiivisti vain yksilövikaa ja aion kokeilla jatkoa tuon yhden jousen uusimisella. Kunhan saan jousien tiedot, että pääsee tilaamaan uuden.
...vaihdan koko jousisetin (onneksi sattuu löytymään 'hyllystä' koko paketti).
En tiedä onko nämä nyt käytössä olevat jouset arvoiltaan sopivat käytössäolevalle nokalle, mutta se että ne on jouduttu shimmaamaan lyhyemmälle asennuskorkeudelle viittaisi siihen että jouset ovat "kulahtaneet" tai väärät.
Seetipaineen oikeaksi saaminen shimmaamalla ei ole tae siitä että jousen aukipaine olisi nokalle oikea.
Jouset ovat arvoiltaan sopivat. Sekä valmistajan ilmoituksen että mitattujen arvojen perusteella.
Shimmaamiseen ja sen vaikutuksiin en osaa itse ottaa kantaa, mutta 68Corvette kertoi asiasta melko kattavasti ja tyhjentävästi aika hyvin perusteluin.
Tämän viimeisen konerikon seurauksia ei tutkittu kovinkaan tarkasti,
motti äkkiä kasaan jämäosia käyttämällä ja eiku käyntiin.
Toivottiin että irto-osat nostajista ja pienet jousenkappaleet on
päätyneet öljypohjaan, kuvitellaan ettei venttiili ole osunut mäntään, ei mietitty/tutkittu mitä vaurioita öljykierron häiriö nostajien puuttumisen takia on mahdollisesti aiheuttanut, ei tutkittu mistä nostajien "purkautuminen" johtui ja miten se vältettäisiin jatkossa.
Otaksuin, että irto-osat (yhden nostajan kuppi ja sisäjousi) lienevät päätyneet öljypohjaan, koska ei niitä löytynyt magneetillakaan nostajalaaksosta. Eivät ne muuallekaan ole oikein voineet kulkeutua.
Jos venttiili olisi osunut mäntään, niin varsi olisi varmaankin taipunut. Ja kuten jo aiemminkin totesin, niin meinasin mitata vielä puristuspaineet, kunhan uutta jousta on tontilla.
Öljynkierron häiriöstä ja nostajien purkautumisesta sanoin jo aiemminkin, ettei siinä tapahtumaketjussa ole (enää) mitään epäselvää.
3-pytyn pakonostaja on ottanut itseensä, kun jousi on katkennut ja mekaanista välystä (jota ei siis saisi olla) on tullut => naputusta. Sitten, kun nokka on heittänyt 3-pytystä nostajan ylös, öljynpaine 1-pytyn nostajilta on loppunut ja venttiilinjousien paine on riittänyt työntämään öljyn nostajasta ulos pikkuhiljaa, jolloin nostajat ovat painuneet kasaan => naputusta.
Tuo mekaaninen välys on mun mielestä ihan selkeä syy nostajien hajoamiselle/purkautumiselle.
Nostajien lentäminen ylös on myös ihan selvää (näin jälkikäteen). Kun nokka nostaa nostajan ylös, ei mikään ole painamassa painovoiman lisäksi nostajaa alaspäin ja nostaja ei ehdi millään seurata nokan profiilia. Valuu vain alaspäin öljykalvon varassa. Seuraavalla kierroksella nostaja on jossain huippukorkeutensa alapuolella ja nokka pyörähtää ylös, jolloin napsahtaa ja nostaja saa nopeasti lisää vauhtia toiseen suuntaan.
"Spider plate" pitää nostajien ohjainlevyjä paikallaan, jolloin nostaja (ja nostajan rulla) pysyy oikeassa asennossa nokkaan nähden ja luullakseni tämän takia nokassa ei näkynyt vaurioita.
Oma arvaus on, että ensin antautui jousi ja mahdollinen tuho nostajalle tapahtui sen jälkeen. Onko muuten varmistunut oliko nostaja, josta clippi irtosi, peräisin samasta sylinteristä kuin katkennut jousi vai niistä parista muusta DoD-modatusta?
Sekä että. Tarkennetaan sen verran, että eihän niitä ollut kuin yhteensä kaksi lepuutuksessa.
Kolme nostajaa purkautui (3-pytyn pako, 1-pytyn imu ja pako) ja tuossa ylempänä olen kirjaillut oman päättelyni tapahtumaketjusta. On vaan ollut töitä ja vapaa-ajan viettoa sen verran, ettei ole ehtinyt aiemmin.
Eilen mittasin puristuspaineet tuosta 3-pytystä ja vertailun vuoksi 5-, 7- ja 8-pytystä. Kaikissa neljässä identtiset n. 170 psi (n. 12 bar) paineet, joten ei ole 3-pytyn pakoventtiili ottanut itseensä reilun parin viikon takaisesta seikkailusta millään tavalla (eikä liene saanut mäntäkosketustakaan).
Tänään vaihdoin venajouset ja mittailin seetipaineet tuollaisella (https://www.summitracing.com/int/parts/mor-62390/overview/) Moroson mittarilla. Tuohan on jonkin verran suuntaa-antava johtuen vähän karkeasta asteikosta, mutta muutamalla vedolla per jousi tuli toistettavia lukemia ja kaikissa pytyissä oli n. 160 lbs seetipaineet (Crowerin suositus 155 lbs) Kunhan jouset ovat muutaman kerran lämmenneet käyntilämpöön ja jäähtyneet, täytyy mitata uudestaan toisen puolen jouset (kun joka tapauksessa pitää vaihtaa Compin keinujen saapuessa pari keinua, nyt laitoin vanhat Scorpionin keinut ykköspyttyyn vahingoittuneiden Compin keinujen tilalle). Vänkärin puoleisen venakopan irroitukseen ja takaisinlaittoon menee niin paljon aikaa, etten lähde niiden uusintamittaukseen laisinkaan, jos noi kuskin puolella majailevat kahdeksan jousta antavat järkeviä ja toistettavia lukemia.
Otaksuin, että irto-osat (yhden nostajan kuppi ja sisäjousi) lienevät päätyneet öljypohjaan, koska ei niitä löytynyt magneetillakaan nostajalaaksosta.
Noita purkautuneita nostajia ihmettelin vielä ja älysin, että eihän se sisäjousi ollut missään hukassa, kun sehän on nostajan sisäisen 'männän' alapuolella ja kun 'mäntä' oli vielä paikallaan, niin jousikin oli vielä nostajan sisällä. Ainut kadoksissa oleva osa on siis sittenkin yhden nostajan kuppi, johon tönäri tulee.
Venttiileille tyrkkäsin 3/4 kierrosta preloadia ja kone tuntui käyvän ihan nätisti (ilman sivuääniä) heti ensimmäisestä käynnistyksestä lähtien. Nyt sitten vaan muutama lämmitys-jäähdytyssykli jousille ennen rankaisua.
Kyl tää tästä.
Aamulla tekaisin pikatestin. Pistin väritussilla merkin kampiakselin hihnapyörän reunaan. Kone käyntiin vähäksi aikaa, sammutus ja merkin tarkistus. Kolme kertaa peräkkäin merkki oli aina samassa kohtaa. Jos kone siis pysähtyy enimmäkseen aina samaan kohtaan, tietyt venttiilinjouset ovat aina puristuksissa kasaan, jopa yli 300 lbs paineessa. Tuli vaan mieleen että talvella kone voi seisoa kuukausia koskematta, ei tee hyvää venajousille. Silloin tällöin pitää käydä avaimella pyörittämässä konetta, ellei löysää vippojen muttereita. Joskus muistan itsekin pyöritelleeni räikällä konetta talvella, mutta ongelma on se ettei sitä tahdo muistaa. Yorcilla ei taida olla tätä ongelmaa kun ei paljon seisota.
Vaikka kampiakselin merkki olisi samassa kohtaa, ei se tarkoita sitä, että nokka-akseli olisi samassa asennossa ja samat jouset olisivat puristuksissa...
Räikkää helpompi on ottaa puolan johto irti ja startata hetken aikaa, saa nostajiinkin puskettua öljyä (jos ei halua käyttää konetta jostain syystä). Jos kone meinaa jäädä samaan kohtaan, niin oikein lyhyt starttaus, niin varmasti on eri kohdassa.
Tänään vaihdoin venajouset ja mittailin seetipaineet tuollaisella (https://www.summitracing.com/int/parts/mor-62390/overview/) Moroson mittarilla. Tuohan on jonkin verran suuntaa-antava johtuen vähän karkeasta asteikosta, mutta muutamalla vedolla per jousi tuli toistettavia lukemia ja kaikissa pytyissä oli n. 160 lbs seetipaineet (Crowerin suositus 155 lbs) Kunhan jouset ovat muutaman kerran lämmenneet käyntilämpöön ja jäähtyneet, täytyy mitata uudestaan toisen puolen jouset (kun joka tapauksessa pitää vaihtaa Compin keinujen saapuessa pari keinua, nyt laitoin vanhat Scorpionin keinut ykköspyttyyn vahingoittuneiden Compin keinujen tilalle).
Compin kiikut saapuivat viikolla ja tänään vaihdoin ne Scorpionien tilalle. Jousien seetipaineet näyttivät olevan ihan ennallaan siellä n. 160 lbs tienoilla, joten ei mitään uutta länsirintamalla.
Keinujen vaihtoa ennen Juhatee käväisi hieman avustamassa taas kerran pienissä putkistomuutoksissa. Reilut puolitoista viikkoa sitten alkoi kuulumaan ylimääräistä lopsutusta ja kabiiniinkin tunki välillä hieman pakokaasun hajua. Alustava arvailudiagnoosi osoitti syyttävää sormea Bilteman joustopaloja kohden, vaikka niiden uusimisesta ei ollutkaan kulunut kuin puolitoista vuotta http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=461501&postcount=4450
Pettyneenä Bilteman tuotoksiin kaivelin nenää aikani ja tein raa'an päätöksen: ei nappaa enää heti kohta uudestaan. Ja autokin saisi olla vaikka aavistuksen hiljaisempi matka-ajossa. Joten US-Partsin Autoracing-puolelta pari 2,5-tuumaista 100-kennoista race-katalysaattoria tilaukseen: http://www.autoracing.fi/motorsport/katalysaattorit
Tänään sitten Biltaman joustopalat pois ja diagnoosi oli kohdillaan. Toinen joustopala oli luovuttanut yläpuolelta ihan selkeästi:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BXh.jpg
Jepjep. Mennyttä kalua on.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BXI.jpg
Ensin vähän mallailua kattien sijoitteluun ja suuntaukseen:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BXk.jpg
Sitten loppuputkiston kanssa mittailua, lyhentämistä (katit ovat pidemmät kuin noi poistetut joustopalat), sovittelua ja pientä hipistelyä, kunnes saadaan tyydyttävä lopputulos. Pientä tiggailua ja putkisto on valmiina takaisin paikalleen.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BXG.jpg
Samalla lyhennettiin putkistoa reilun sentin verran, että saatiin pakoputkien päät lähemmäksi tehtaan näkemystä ja vähän lisätilaa putkiston laajenemiseen pituussuunnassa, koska nyt ei enää ole joustopaloja, vaan putkisto on 'yhtä puuta'.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BXu.jpg
Äänet vaimenivat jonkin verran vähemmän, kuin mitä ennakkoon odotin kattien vaikutukseksi, mutta eiköhän tuolla pärjää ihan kivasti.
Samalla lyhennettiin putkistoa reilun sentin verran, että saatiin pakoputkien päät lähemmäksi tehtaan näkemystä ja vähän lisätilaa putkiston laajenemiseen pituussuunnassa
Jos porukka roikkuu niin lähellä perää, niin kannattaa painaa lisää kaasua.. ;)
Äänet vaimenivat jonkin verran vähemmän, kuin mitä ennakkoon odotin kattien vaikutukseksi, mutta eiköhän tuolla pärjää ihan kivasti.
Nyt, kun on vähän enemmän maantieajoakin takana, niin aika sopiva oli lopputulema pakoäänien suhteen kabiinissa. Tasakaasulla ei juurikaan huomaa pakoääniä, mutta vastaavasti rengasmelun huomaa paremmin... Toki kierrosten noustessa tilanne muuttuu niin, että pakoäänet kuuluvat ihan riittävästi ja peittävät rengasmelun :)
On parin viikon ajan vaivannut autoa omituinen nesteongelma. Koneen lämmetessä ja nesteen laajentuessa paisuntasäiliöön tulee nestettä, mutta nesteen jäähtyessä neste ei palaa koneeseen, vaan jää paisariin. Pikku hiljaa paisari täyttyy ja muutaman kerran jälkeen syttyy low coolant-varoitus. Varoitusvalo sammuu aina käynnistyksen jälkeen 5-10 sekunnin kuluttua ja lämmöt pysyvät kurissa. Nestettä ei häviä. Se vain siirtyy paisariin.
Koska vaiva alkoi venttiilinjousien ja nostajien vaihtamisen jälkeen, tarkistin kaikki irti olleet letkuliitokset ja huomasin imukanteen menevän letkuliitoksen banjon ihan selvästi päästäneen vähän nestettä ohitseen.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BXo.jpg
Siitä pääsisi myös paine purkautumaan, jolloin tuon banjon pienellä kiristämisellä ongelman pitäisi kadota. Vaan eipä kadonnut. Nestettä ei tihkunut mistään muualtakaan, mutta paisariin vaan kertyi. Kiristelin auki olleita klemmariliitoksiakin vähän tiukemmalla, mutta ei vaikutusta.
Sitten tässä männäpäivänä olin heti ajon jälkeen tuumailemassa jotain konehuoneessa ja korviin kantautui omituista, pihinän kaltaista ääntä, joka paikallistui syylärin korkkiin. Sieltähän se paine pääsi karkaamaan ja tietysti jäähtyessä ilmaa tilalle. Hätäavuksi käänsin korkin tiivisteen toisin päin ja kiristin hieman korkin reunuksia, mutta siitä ei ollut apua kuin parin jäähtymisen ajaksi (tiiviste on sen verran littaantunut), joten tilasin eilen uuden korkin. Loppuviikosta sitten diagnoosi varmistunee, kunhan uusi korkki on löytänyt paikkansa.
Olikos siinä korkissa joku painelukema? 110kPA tai jotain vastaavaa?
Saat korkin yms näillä näkymin vasta perjantaina....
Olikos siinä korkissa joku painelukema? 110kPA tai jotain vastaavaa?
15 lbs, jos en ihan väärin muista.
15 lbs, jos en ihan väärin muista.
Vai onko suure PSI?
Ajattelin vaan jos tuon korkin testaisi, eli onko se rikki vai tuleekö järjestelmään jostain ylipainetta joka poistuu suunnitellusti korkin kautta.
Juuri viime vuonna jouduin uusimaan korkin ensimmäisen kerran, koska korkki alkaa vanhemmiten päästämään ilmaa vesitilaan korkin päälykannen keskellä olevan tapin juuresta. Koneen lämmetessä kaikki toimii ok, ylimääräinen paine/neste poistuu keulan muovipönttöön, mutta koneen jäähtyessä neste ei palaakaan takaisin vesitilaan kuten kuuluu, koska korkki valskaa ilmaa. Seuraus että yläsäiliö ei pysy täynnä.
http://www.rockauto.com/en/moreinfo.php?pk=251913&cc=1041376&jnid=414&jpid=7
15 lbs paine. Keskellä näkyy niitti josta alkaa hörsimään ilmaa sisään, kuulee korvallakin koneen jäähtyessä.
Alastaron ratapäivillä suli taas ilmastoinnin magneettikytkimestä vulkanoinnit. Edellisen kerran asia oli tapetille Botniaringin ratapäivien jälkeen http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=480581&postcount=4747
Joten oliskohan syytä jättää ilmastointi pois päältä tai jopa napata magneettiventtiilin liitin irti ratapäivillä, ettei lähde vahingossakaan päälle?
Oli miten oli, onneksi löytyi yksi käytetty ilmastoinnin kompura, josta sain sosialisoitua hilppeet. Vanhojen romujen poisto vaati hieman jekkuilua, koska vulkanointi oli sulanut täysin pois, eikä hihnapyörän ja magneettikytkimen välillä ollut enää 'pitoa', että olisi saanut pultin auki. Pikkaisen vuoluhommia ja naputtelin irronneen vulkanoinnin ja hihnapyörän välin täyteen kiiloja, joilla sai sen verran kitkaa, että keskipultin sai avattua:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BfQ.jpg
Öööö... rikki se on ihan lopullisesti. Vieressä korvaavat osat.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bfl.jpg
Tällä kertaa ilmeisesti petti hihnapyörän laakerointi, tuntui olevan 'vähän jumissa' ja kuulatkin paistavat jo näkyvillä (aiemmassa linkitetyssä projektipostissa näkyy yhdessä kuvassa, että laakeripesän suojana pitäisi oranssinruskea 'pinnoite'):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BfA.jpg
Magneettikytkimen liitin oli eri mallia, joten vielä joutui pätkimään ja liittelemään johtoja, ennen kuin ilmastointi alkoi taas peuhaamaan. Katotaan nyt, että kauanko tällä kertaa...
Reilut pari viikkoa sitten auto kuoli ihan kesken ajon melkein täydestä laukasta pienessä kiihdytyksessä :-\"
Siinä tien poskessa selvisi sen verran, että kipinää ei tule ja lavettikyydillä kotiin. Testasin toisella puolalla ja ei sen enempää eloa vehkeeseen. En halunnut ihan suoriltaan uutta jakajaakan ostaa tuon MSD:n billet-jakajan tilalle. Sytkämoduleita näistä on kuulemma mennyt melko taajaan, joten päätin sitten vetää ihan kylmästi mutulla uuden modulin jakajaan.
Moduli löytyi paikallisesta putkasta hyllytavarana, mutta MSD:llä olivat keksineet käyttää juotostinaa liittimeen jakajan sisällä, joten ei onnistunut ihan paikalla vaihto. Ja kun kyseessä oli perjantai-iltapäivä, niin jätin homman siihen paikkaan kesken odottamaan lisämotivaatiota. Tänään oli motivaatiota kertynyt sen verran, että nappasin jakajan ylös ja keittiön pöydälle. Ensin kuoritaan juotokset näkyviin
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BnC.jpg
Johdot juotin irti ja kipaisin kaupasta soppelit abico-liittimet, joihin juotin johdot kiinni varmistaen, että kaikki mahtuvat paikalleen sulassa sovussa
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BnU.jpg
Lopuksi liittimien suojaksi liimallista kutistesukkaa
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bnz.jpg
Jakajan rungon huolellinen putsaus vanhasta piitahnasta ja modulin mukana tulleen silikonirasvan levitin sekä jakajan runkoon että modulin metallipintaan. Sitten vehkeet nippuun ja auto käyntiin ensimmäisellä yrityksellä :rock:
Olisi kovasti tehnyt mieli käydä pienellä ajolenkillä, mutta parissa viikossa on vaan kelit vaihdelleet sen verran, että renkaat ovat jäätyneet kiinni asfalttiin ja alla on vielä suvikumitkin, niin ehkä ajolenkki on parempi jättää myöhemmäksi. Jos vaikka vaihtaisi ne talvirenkaatkin alle...
Ratapäivien jälkeen öljynpaineet ovat olleen vähän alakantissa ja paine ei ole noussut normaalisti kierrosten mukana. Käytännössä tähän on kaksi mahdollisuutta. Joko öljynsuodatin alkaa olla tukossa (koska mulla ohivirtausventtiili on tukittu) tai sitten öljynpaineanturi on finaalissa. Aiemmilla öljynvaihdoilla paineen putoamista ei ollut vielä tapahtunut kertaakaan, joten hieman mietitytti, josko menee anturin vaihdoksi.
Ensiavuksi arvelin vaihtaa öljyt ja sitten tarvittaessa anturin. Öljynvaihto poisti ongelman, joten ohivirtausventtiilin tukkiminen toimii ihan niinkuin pitääkin. Kun normaalisti suodattimen tukkeutuessa likaantunut öljy menee suoraan kiertoon suodattimen ohi, mulla kaikki öljy pakotetaan suodattimen läpi. Ja osittainkin tukkeutunut suodatin näkyy suoraan öljynpainemittarissa. Nyt oli sitten ensimmäinen kerta, kun suodatin ehti tukkeentua ennen öljynvaihtoa.
Paljonko tuli kilometrejä öljynvaihtojen välillä ?
Alastaron ratapäivillä suli taas ilmastoinnin magneettikytkimestä vulkanoinnit. Edellisen kerran asia oli tapetille Botniaringin ratapäivien jälkeen http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=480581&postcount=4747
Joten oliskohan syytä jättää ilmastointi pois päältä tai jopa napata magneettiventtiilin liitin irti ratapäivillä, ettei lähde vahingossakaan päälle?
Oli miten oli, onneksi löytyi yksi käytetty ilmastoinnin kompura, josta sain sosialisoitua hilppeet. Vanhojen romujen poisto vaati hieman jekkuilua, koska vulkanointi oli sulanut täysin pois, eikä hihnapyörän ja magneettikytkimen välillä ollut enää 'pitoa', että olisi saanut pultin auki. Pikkaisen vuoluhommia ja naputtelin irronneen vulkanoinnin ja hihnapyörän välin täyteen kiiloja, joilla sai sen verran kitkaa, että keskipultin sai avattua:
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BfQ.jpg
Öööö... rikki se on ihan lopullisesti. Vieressä korvaavat osat.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/Bfl.jpg
Tällä kertaa ilmeisesti petti hihnapyörän laakerointi, tuntui olevan 'vähän jumissa' ja kuulatkin paistavat jo näkyvillä (aiemmassa linkitetyssä projektipostissa näkyy yhdessä kuvassa, että laakeripesän suojana pitäisi oranssinruskea 'pinnoite'):
http://kuvapilvi.fi/finnshark/BfA.jpg
Magneettikytkimen liitin oli eri mallia, joten vielä joutui pätkimään ja liittelemään johtoja, ennen kuin ilmastointi alkoi taas peuhaamaan. Katotaan nyt, että kauanko tällä kertaa...
Tarkasta myös kompuran kiinnitys korvake. Mulla löytyi särö(melkein poikki)
jo yhden magneettikytkin leipasun jälkeen.
niin, samoilla man oilin öljyillähän voisi kai ajaa ikuisesti jos suodatin on tarpeeksi hyvä ja vaihtaa sen päivittäin. :D
Paljonko tuli kilometrejä öljynvaihtojen välillä ?
Yleensä vai nyt viimeisimmällä kerralla?
Yleensä vaihdan öljyt jo ennen kuin öljynvaihtovalo ehtii syttyä (7 000 - 9 000 km:n välein), mutta on se valokin pari kertaa joskus vuosia sitten syttynyt ihan vaihtotarpeen muistutukseksi. Noilla kerroilla ajoa kertyi jotain 11 000 - 12 000 km. Yleensä se syttyy mulla sen takia, että öljynvaihdon yhteydessä en ole muistanut nollata sitä (kun valo ei ole vielä syttynyt ennen öljynvaihtoa).
Nyt tällä viimeisimmällä kerralla ennen ratapäiviä ehti tulla vähän vajaat 5 000 km, öljynvaihtoon mennessä vähän yli.
Kauanko sulla on ollut tuo ohivirtausventtiilin tukkiminen käytössä?
Kauanko sulla on ollut tuo ohivirtausventtiilin tukkiminen käytössä?
Pari vuotta ja n. 40 000 km. http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=431368&postcount=3547
Pari vuotta ja n. 40 000 km. http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=431368&postcount=3547
Ok. Millainen virranjakajan ratas sulla on? Sekin varmaan on dokumentoitu, mutten muista enää..
Ok. Millainen virranjakajan ratas sulla on? Sekin varmaan on dokumentoitu, mutten muista enää..
Varmaan perus melonized steel, tms. Eli vakiokamaa, ellei ole lähiaikoina muutettu. Nokka taitaa olla steel billet, mutta siihen oli kaiketi prässätty ja tapitettu valurautainen ratas jakajan pyörittelyä varten.
Ok. Millainen virranjakajan ratas sulla on? Sekin varmaan on dokumentoitu, mutten muista enää..
Summitin mukaan rautaa olisi... Kuis? https://www.summitracing.com/int/parts/msd-8366/overview/
Summitin mukaan rautaa olisi... Kuis? https://www.summitracing.com/int/parts/msd-8366/overview/
Mietin vaan tuota öljynsuodattimen ohituksen tukkimisen aiheuttamaa lisäkuormitusta, että sulla ratas on toiminut siitä huolimatta tosi hyvin. Mutta tuossahan on vakiona:
"an extra oil tract machined into the bottom of the housing for improved lubrication. The tract delivers oil directly to the cam and distributor gears"
Mietin vaan tuota öljynsuodattimen ohituksen tukkimisen aiheuttamaa lisäkuormitusta, että sulla ratas on toiminut siitä huolimatta tosi hyvin. Mutta tuossahan on vakiona:
"an extra oil tract machined into the bottom of the housing for improved lubrication. The tract delivers oil directly to the cam and distributor gears"
Tuo edellyttää jakajan asennusta sellaiseen asentoon, että ura osuu rattaan kohdalle. Tuon kohdistuksen takia paremmin toimii lohkoon koneistettu ura.
Yleensä vai nyt viimeisimmällä kerralla?
Nimenomaan tuolla viimeisellä kerralla.
Eli jo 5000 km:n jälkeen alkaa suodatin olla niin tukossa, että alkaa laskemaan venttiilin läpi ohi putsarista :shock:
Siis meillä kaikilla muilla, joilla se ohivirtausventtiili on käytössä.....
Nimenomaan tuolla viimeisellä kerralla.
Eli jo 5000 km:n jälkeen alkaa suodatin olla niin tukossa, että alkaa laskemaan venttiilin läpi ohi putsarista :shock:
Siis meillä kaikilla muilla, joilla se ohivirtausventtiili on käytössä.....
Riippuu varmaan myös ajosta, öljystä, suodatimesta ja vähän koneestakin...
Eli jo 5000 km:n jälkeen alkaa suodatin olla niin tukossa, että alkaa laskemaan venttiilin läpi ohi putsarista :shock:
Ei, venttiilin läpi todennäköisesti valuu osa myös matalilla kierroksilla ajettaessa uudella puhtaalla öljynsuodattimella kuten itsellänikin kävi kun testasin.
Tuo edellyttää jakajan asennusta sellaiseen asentoon, että ura osuu rattaan kohdalle. Tuon kohdistuksen takia paremmin toimii lohkoon koneistettu ura.
Sen olisi hyvä olla oikealla kohtaa, mutta varmaan jakajan rattaaseen osa öljystä kuitenkin päätyy joka tapauksessa?
Ei, venttiilin läpi todennäköisesti valuu osa myös matalilla kierroksilla ajettaessa uudella puhtaalla öljynsuodattimella kuten itsellänikin kävi kun testasin.
Tuosta suodattimen ohivirtausventtiilistä on kahta koulukuntaa, toiset on sitä mieltä ettei mitään saa päästää suodattimen ohi. Toiset on sitä mieltä, että mikä tahansa öljy on laakeripinnoilla parempi kuin ei öljyä ollenkaan.
Sitten on vielä se että joissain öljynsuodattmissa on sisäinen bypass toiminto, joka voi pahimmillaan olla paljon typerämmin toimiva kuin tuo suodattimen jalassa oleva. Eli tuo tukittu suodatin jalan bypass toimii ajatellusti vain sellaisen suodattimen kanssa jossa ei ole sisäistä bypass toimintoa. Muutoin se on jopa huonompi vaihtoehto. Esimerkkinä: https://www.youtube.com/watch?v=1ANmG5PXWMg
Sen olisi hyvä olla oikealla kohtaa, mutta varmaan jakajan rattaaseen osa öljystä kuitenkin päätyy joka tapauksessa?
Sieltä yläpuolisesta kanavasta varmaan pääsee valumaan vähän öljyä rattaalle ja roiskuu sinne öljyä varmaan muualtakin. Se kontaktipinta jossa tuosta urasta on hyötyä, on luokkaa ympyrän 1/4 osa. Jos ura on muualla se varmaankin huonontaa voitelua urattomaan jakajan runkoon nähden, koska paine pääsee kanavaa pitkin pois ja se mahdollisesti vähentää kulkeutumista muualta.
Hyvä pointti tuossa videossa huuhtoutumisesta...
Se mitä itse huomasin, niin moottorin oma bypass tukittuna öljyn lämmöt ovat n. 10 astetta korkeammat kautta linjan kuin normaalisti. Havainnon jälkeen avasin sen taas ja päätin tukkia uudelleen vasta kun asennan tuplapituisen suodattimen vähentääkseni virtausvastusta. En ole vielä ehtinyt laittaa. Öljynsuodattimen bypass venttiili tuntuu olevan selvästi jäykempi kuin moottorin, ainakin K&N tapauksessa.
Sitten voi pohtia sitäkin, onko ehjässä moottorissa kuinka tärkeää 100% suodatus joka kierroksella. Toisaalta vikatilanteen sattuessa vauriot saattavat jäädä paljon pienemmiksi kun ryönä ei leviä niin tehokkaasti.
Nimenomaan tuolla viimeisellä kerralla.
Eli jo 5000 km:n jälkeen alkaa suodatin olla niin tukossa, että alkaa laskemaan venttiilin läpi ohi putsarista :shock:
Siis meillä kaikilla muilla, joilla se ohivirtausventtiili on käytössä.....
Mulla öljyhuolto sattuu 2 tkm välein Vettessä. Pitkässä juoksussa säästäminen tulee kalliiksi.
vBulletin v3.5.0 Release Candidate 3, Copyright ©2000-2026, Jelsoft Enterprises Ltd.